Jäitkö ilman korkeakoulupaikkaa? Muutama opintopiste avoimesta yliopistosta voi riittää, väyliä auki myös kilpailluille aloille

Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla lähes 500 paikkaa ja Helsingin yliopisto pohtii avointa väylää kaikille aloille.

Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin
Pyry Kanerva, opiskelija Espoosta etualalla ja Anna Song, opiskelja, Espoosta Aalto-yliopistossa.
Yhä useampi pääsee yliopistoon avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien perusteella. Aalto-yliopistoon voi päästä kauppatieteen ja tekniikan avoimien väylien kautta. Henrietta Hassinen / Yle

Valtaosa korkeakoulujen opiskelijavalinnoista julkaistaan tällä viikolla. Moni joutuu jälleen pettymään karvaasti. Edessä voi olla ikuisuudelta tuntuva välivuosi ennen uutta tilaisuutta hakea opiskelupaikkaa.

Kysyimme kahdelta avoimen yliopiston väyläopintoihin panostaneelta yliopistolta ja Suomen suurimmalta yliopistolta, mitä välivuotta viettävän kannattaisi tehdä.

Vastaus on Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista sama: paras vaihtoehto on avoimien yliopistojen opintojen suorittaminen.

Avoimen väylän kursseja suorittaneille on lähivuosina tulossa lisää aloituspaikkoja jopa muutaman opintopisteen suorituksilla. Kurssit kelpaavat osaksi tutkintoa.

Itä-Suomeen 30 paikkaa oikikseen

Eniten opiskelupaikkoja avoimen väylän kautta on tarjolla ensi vuonna Itä-Suomen yliopistossa. Lähes neljässäkymmenessä hakukohteessa (siirryt toiseen palveluun) on liki 500 aloituspaikkaa.

Uusia väyliä avataan ja nykyisiä laajennetaan. Eniten opiskelijoita valitaan jatkossakin opiskelemaan julkisoikeutta. Tänä vuonna hyväksyttiin runsaat sata hakijaa.

Ensi vuonna avoimen yliopiston opintojen perusteella voi myös hakeutua kilpailtuihin oikeustieteen kandidaatti- ja maisteriopintoihin, joissa on 30 aloituspaikkaa. Kauppatieteissä on 40 paikkaa.

Avoin yliopisto on mielekkäämpi tapa viettää välivuotta kuin valmistautua valintakokeisiin vuosikausia.

Tapio Määttä

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä sanoo, että avoin väylä täydentää hyvin opiskelijavalintaa etenkin niillä aloilla, joilta on vaikea saada opiskelupaikkaa.

– En näe mielekkääksi esimerkiksi sitä, että oikikseen pyritään neljänä, viitenä vuonna valintakokeiden kautta. Järkevämpää on aloittaa opinnot avoimessa yliopistossa ja testata, onko aitoa kiinnostusta panostaa alaan.

– Avoin yliopisto on aina mielekkäämpi tapa viettää välivuotta kuin esimerkiksi valmistautua valintakokeisiin vuosikausia.

Jyväskylä palauttaa avoimen yliopiston maksuja

Jyväskylän yliopisto on Itä-Suomen tavoin avamassa paljon aloituspaikkoja avoimen yliopiston väylän (siirryt toiseen palveluun) kursseja suorittaneille.

Ensi vuonna väyläopintojen perusteella on tarjolla yli 230 paikkaa, joista 50 kauppatieteissä. Paikkoja on myös muun muassa luonnontieteissä ja IT-alan opinnoissa.

Kädenojennuksena ilman opiskelupaikkaa jääneille avoin yliopisto hyvittää ensi lukuvuonna avoimen väylän opintomaksut (siirryt toiseen palveluun) 25 opintopistettä suorittaneille, jotka tavoittelevat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa.

Järkevämpää on aloittaa opinnot avoimessa yliopistossa ja testata, onko aitoa kiinnostusta panostaa alaan.

Tapio Määttä

Avoimen yliopiston rehtori Jukka Lerkkanen uskoo, että Jyväskylässä valitaan jo muutaman vuoden päästä 15 prosenttia tutkinto-opiskelijoista avoimen väylän kautta.

– Olen aika optimistinen. Tämä on tavoiteltava ja hyvä taso ja uskon, että viiden vuoden päästä olemme siinä.

Lerkkanen toimii myös avointen yliopistojen yhteistyöverkoston Avoimen yliopistojen Foorumin (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtajana.

Yliopistojen yhteinen Toinen reitti yliopistoon-hanke (siirryt toiseen palveluun) on Lerkkasen mukaan edennyt hyvin. Hän arvioi, että 15 prosentin taso olisi mahdollista saavuttaa myös valtakunnallisesti.

Uusista opiskelijoista yli puolet valitaan todistusvalinnalla. Avoimen väylän kautta valittavien määrän kasvattaminen vähentää pääsykokeella valittavien osuutta.

Helsingin aloituspaikat tiedossa syksyllä

Helsingin yliopistossa ensi vuonna väyläopintojen perusteella haettavien aloituspaikkojen määrä ei ole vielä tiedossa. Kurssitarjonnasta päätetään lokakuun lopulla.

Tänä vuonna aloituspaikkoja avoimen väylän kautta oli tarjolla noin 180.

Kaavailut noin 15 prosentin osuudesta tutkinto-opiskelijoiden valinnassa ovat rehtori Sari Lindblomin mielestä realistisia.

– Kuvittelisin, että meillä avoimen väylä tulisi olemaan jopa suurempi. Meillä on aika monellakin alalla puhuttu 20 prosentista ja jossakin voisi olla valmius vielä suurempaankin osuuteen.

– Meiltä löytyy myös aloja, joissa mennään pienemmillä prosenteilla. Joka tapauksessa avoimen väylä on tulossa ja toivottavasti mahdollisimman pian kaikkiin hakukohteisiin.

Avoimen yliopiston kurssien suorittaminen on hakijalle hyvä tapa katsoa eteenpäin eikä taaksepäin.

Sari Lindblom

Helsingissä on pohdittu esimerkiksi psykologian verkkokurssia ja oikeustieteen väyläopintojen lyhentämistä.

– Avoimen yliopiston kurssien suorittaminen on hakijalle hyvä tapa katsoa eteenpäin eikä taaksepäin niin, että uusisi ylioppilaskokeita, korostaa Lindblom.

Bild på helsingfors universitet glas dörr med logo och text
Helsingin yliopistossa avoimen väylän kautta täytettyjen aloituspaikkojen määrä on vielä pieni suhteessa yliopiston kokoon.Yle/Linnéa Caloander

Kurssien pituudessa isoja eroja

Vaikka yliopistot tekevät yhteistyötä jokainen niistä järjestää avoimen väylän opintoja haluamallaan tavalla. Yliopistopaikkaa tavoittelevalle tämä on sekavaa. Paikkoja on myös monissa hakukohteissa vähän ja sisäänpääsyvaatimukset vaihtelevat.

Itä-Suomen yliopiston Tapio Määttä korostaa, että avoin väylä on aito vaihtoehto opiskelijavalinnoissa, jos kursseille on mahdollisuus päästä ja opintoja voi suorittaa joustavasti.

Lisäksi avoimen väylän kautta saatavia opiskelupaikkoja tulisi Määtän mielestä olla riittävästi, jotta hakijalla olisi realistinen mahdollisuus tulla valituksi.

Itse pitäisin hyvänä 40–45 opintopistettä, jonka pystyisi vuoden aikana opiskelemaan, mutta vähempikin riittää.

Jukka Lerkkanen

Vaadittavan opintopisteiden määrän päättävät tiedekunnat.

– Joillakin aloilla riittää 25 opintopistettä ja jotkut alat ovat sitä mieltä, että tarvitaan 60 opintopistettä. Jotkut alat haluavat käyttää arvosanavaatimusta, toiset eivät, kertoo Määttä.

Jyväskylässä on vaadittu alasta riippuen vähintään 15 opintopistettä ja korkeimmillaan jopa lähes sata opintopistettä.

– Itse pitäisin hyvänä 40–45 opintopistettä, jonka pystyisi vuoden aikana opiskelemaan, mutta vähempikin riittää, sanoo Jukka Lerkkanen.

Helsingissä harkinnassa lyhyet kurssit

Sari Lindblom sanoo, että joillakin aloilla hän on valmis hyväksymään 60 opintopisteen vaatimuksen. Hän pitää kuitenkin parempana vaatimuksia muutamasta opintopisteestä 25–30 opintopisteeseen eli yhden lukukauden opintoja vastaavaan määrään.

– Nyt ollaan menossa siihen suuntaan, että pohditaan pienempiä, tiiviimpiä ja vaativampia kokonaisuuksia lyhyemmässä ajassa. Meillä on valmius ottaa käyttöön tämän tyyppisiä avoimen väyliä aika nopeastikin eri aloilla.

Tällöin hakija saisi myös nopeammin tiedon siitä, hyväksytäänkö hänet opiskelemaan. Lyhyin avoimen väylän kurssi on Lindblomin mukaan Helsingissä ollut viiden opintopisteen kurssi valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

– Toivon, että sellaisia olisi tulevaisuudessa meillä paljon enemmän.

Pohditaan pienempiä, tiiviimpiä ja vaativampia kokonaisuuksia lyhyemmässä ajassa.

Sari Lindblom

Avoimen yliopiston väylän kautta opiskelijoita otetaan vaihtelevia määriä myös muihin yliopistoihin.

Esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillisellä yliopistolla on lisäksi vuoden mittainen Lappeenrannassa täysipäiväisesti suoritettava LUT Highway-ohjelma (siirryt toiseen palveluun) tekniikan ja kauppatieteiden opintoihin.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

Avoimia yliopisto- ja AMK-opintoja suorittaa yhä useampi – Väylä avoimen opiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi on aiempaa leveämpi

Uusia reittejä avataan yliopistoihin: Ilmainen verkkokurssi korvaa pääsykokeen Tampereella, Helsingissä käytäntö laajenee ja Itä-Suomi tarjoaa verkossa maksuttomia oikisopintoja

Aki Utoslahti pääsi yliopistoon avoimen opintojen perusteella ja valmistui kandiksi vain kahdessa vuodessa – hakuväylä laajenee ensi vuonna