Mobiiliverkko on myrskyn aikana nopeasti ongelmissa, mutta operaattorit eivät voi tilanteelle paljoakaan

Operaattoreiden mukaan suurin vastuu on sähköyhtiöillä.

teleoperaattorit
Matkapuhelinverkon tukiasema.
Mobiiliverkon tukiasemat eivät kestä pitkään ilman sähköä. Kuvituskuva.Jarkko Riikonen / Yle

Matkapuhelinverkot takkuavat herkästi myrskyjen aikana, mutta operaattorit eivät omien sanojensa mukaan voi juuri muuta kuin nostaa kädet pystyyn.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Päivö-myrsky aiheutti laajoja ongelmia sähköverkossa pitkin Itä-Suomea.

Kymmenillä tuhansilla itäsuomalaisilla oli myös matkapuhelinverkon häiriöitä. Pohjois-Karjalan PKS Sähkönsiirto Oy pahoitteli sanomalehti Karjalaisessa tilannetta (siirryt toiseen palveluun), jossa 8000 sähkökatkoista tiedottavaa tekstiviestiä ei tullut koskaan perille.

Akku loppuu nopeasti

Operaattoreiden tukiasemat ovat myrskyn aikana nopeasti ongelmissa.

– Tyypillisesti sähköt katkeavat haja-asutusalueilla, joissa sähköjohdot kulkevat maan päällä, ja esimerkiksi kaatuvat puut katkovat niitä, sanoo DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari.

Jos tukiaseman sähköt katkeavat, ne alkavat käyttää virtana vara-akkua. Akku kestää kuitenkin vain noin 3–5 tuntia. Se ei auta, jos sähkökatko venyy tuntien mittaisiksi, kuten myrkyissä yleensä, sanoo Laari.

– Usein menee kauemmin, että sähköt päästään palauttamaan. Tämä on käytännössä vuosittain toistuva ilmiö.

Jättiakkuja ei voi hankkia

Myrskyjä voidaan jonkin verran ennakoida esimerkiksi viemällä tukiasemille lisävirtaa esimerkiksi generaattoreilla.

– Tietysti me teemme jatkuvasti tälle akuille vaihtoa ja huoltoa, ja tarvittaessa voidaan sitä kapasiteettiakin lisätä, sanoo Telian verkosta vastaava johtaja Sami Siiki.

Kaikkia tukiasemia ei kuitenkaan voida varustaa myrskynkestävillä jättiakuilla.

– Akut ovat isokokoisia ja tosi kalliita. Toistaiseksi olemme nähneet mahdottomaksi sen, että lähtisimme laajentamaan tuhansia tukiasemia akustojen osalta, DNA:n radioverkkojohtaja Laari toteaa.

Vastuu sähköyhtiöillä

Operaattoreiden mukaan eniten asiaan voivat vaikuttaa sähköyhtiöt.

– Suurin apu on, että sähköyhtiöt vievät sähköverkkoa maan alle, sanoo Elisan kehitysjohtaja Mikko Pomell.

Telian Fiiki ja DNA:n Laari sanovat samaa: sähköyhtiöiden täytyy viedä kaapelit pois ilmasta.

Sitä sähköyhtiöt tekevätkin. Vuonna 2013 astui voimaan sähkömarkkinalaki, joka asetti entistä tiukempia vaatimuksia sähköyhtiöille. Niiden pitää rakentaa jakeluverkkonsa niin, että sähkökatkos ei kestä taajamassa yli 6 tuntia ja haja-asutusalueella yli 36 tuntia.

Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti sitä, että sähköyhtiöt kaivavat urakalla kaapeleita maan alle. Se on kuitenkin kallista ja vaikeaa, etenkin Itä-Suomessa ja haja-asutusalueilla.

Sähkömarkkinalain vaatimusten mukaisten jakeluverkkojen on oltava valmiit vuoden 2028 loppuun mennessä, mutta sekä PKS Sähkönsiirto että Savon Voima ovat saaneet siihen lisäaikaa vuoteen 2036 saakka.

Korjattu 10.7.2020 14.40: Korjattu Telian verkosta vastaavan johtajan Sami Siikin nimen kirjoitusasu.

Lue lisää:

Myrsky aiheutti laajoja häiriöitä matkapuhelinverkkoon Itä-Suomessa: 50 000 ihmisen yhteyksissä ongelmia

Miljoona puuta päätymässä saunaklapeiksi tai ötököille – Myrskyt kaatoivat yksittäisiä puita, joita ei kannata hakea sahoille tai tehtaille

Päivö-myrskyn aiheuttama sähkökatko vei iisalmelaisen lapsiperheen vedet – arki sujuu kantamalla vettä luonnosta