"Ero ei vahingoita lasta. Olennaista on, miten se hoidetaan", sanoo erotyöntekijä – kahden kodin kynnyksen madaltaminen vanhempien vastuulla

Vaihtopäiviä voi helpottaa luomalla tutun turvallisia rutiineja.

Lapset ja nuoret
Pieni tyttö avaa ovea.
Kun vanhemmat pystyvät sopimaan vaihtojärjestelyistä kitkattomasti, on lapsen helpompi kulkea kahden kodin välillä. Kuvituskuva.Päivi Meritähti / Yle

Reilusti yli satatuhatta suomalaislasta vuorottelee kahden kodin väliä. Aina järjestelyt, ja niin kutsutut vaihtopäivät eivät suju kitkattomasti.

Erotyöntekijä Johanna Jokiniemellä on pitkä kokemus eroperheiden auttamisesta Turun ensi- ja turvakodissa (siirryt toiseen palveluun).

Tärkeintä on, että aikuiset pystyvät sopimaan asioista lapsen edun mukaisesti, eikä riitelyä viedä lapsen korviin.

Lapsi ei toimi viestinviejänä vanhempiensa ristiriidoissa eikä ole toipumisen tukihenkilö aikuisille. Lapsella on lupa olla lapsi, jonka ei tarvitse valita puolia.

Jokiniemen mukaan monien vanhempien huoli lapsen pärjäämisestä erossa on ylimitoitettukin. Muutoksen käsittelylle täytyy vain antaa sen vaatima aika.

– Ajattelen, että ero ei vahingoita lasta. Olennaista on, miten se hoidetaan. Vanhemmilla on todella iso mahdollisuus vaikuttaa tähän ihan itse, muistuttaa Jokiniemi.

Kun asioista on sovittu selkeästi, lapsenkaan ei tarvitse jännittää vaihtotilanteita.

Joulukuussa 2019 uudistunut lapsenhuoltolaki painottaa, että lapsen mielipide tulee ottaa huomioon.

– Lapsi ei päätä asioista, vanhemmat päättävät, mutta lapsen ajatuksia pitää kuulla, muistuttaa Johanna Jokiniemi.

Tutut, toistuvat kuviot tuovat turvallisuuden tunnetta

Taannoin kerroimme viisivuotiaasta Aurorasta, jota painoi ikävä äidin luota lähtiessä toiseen kotiin. Isää on kiva nähdä, mutta erossaolo äidistä tuntuu ylitsepääsemättömältä.

Erotyöntekijä Johanna Jokiniemi Turun ensi- ja turvakoti ry:stä vinkkaa, että toisessa kodissa on hyvä olla jotain tutun turvallista tekemistä luvassa heti yhteisen ajan aluksi.

– Jotkut vanhemmat pitävät lettukestit, tai jos on isommasta lapsesta kyse, pidetään leffailta. Pienempien kanssa vaikka lukutuokio, pieni pelihetki, tai käydään lähipuistossa. Sama aina toteutuva tekeminen auttaa, kertoo Jokiniemi esimerkkejä.

Toistuvat kuviot ja kummankin vanhemman läsnäolo elämässä tuovat turvallisuuden tunnetta.

– Lasta suojaa erotilanteessa, että yhteys kumpaankin vanhempaan säilyy. Tutut turvalliset rutiinit luodaan sinne uuteen kotiin lasta huomioiden, sanoo Jokiniemi.

Jos toiseen kotiin meno jännittää, on sen juurisyyt syytä selvittää lapsen kanssa. Erotilanne on muutos, johon sopeutuminen vie lapselta aikaa siinä kuin aikuiseltakin.

– Usein lapsi voi tuntea pelkoa, miten se toinen vanhempi pärjää jäädessään "yksin". Lasten pelot voivat olla hyvinkin konkreettisia, ja niistä on tärkeä jutella lasten kanssa, kertoo Johanna Jokiniemi.

Eroahdistukseen voi riittää pelkästään toisen vanhemman äänen kuuleminen. Varmistus, että siellä on kaikki hyvin.

Yksiselitteistä vastausta, kuinka paljon on sopivaa olla yhteydessä "etävuorossa" olevaan vanhempaan, on Johanna Jokiniemen mielestä vaikea antaa. Valtavan ikävän hetkellä se suotakoon.

– Tietysti jos menee siihen, että koko ajan soittelee, siitäkin on hyvä puhua, miettii Jokiniemi.

Rytmi löytyy sopimalla asioista

Aiemman artikkelimme keskustelussa useampikin kirjoittaja kertoi kokemuksesta perjantain olevan sopiva vaihtopäivä. Viikonlopun pääsee aloittamaan yhdessä, ja uusi kouluviikko siintelee vasta maanantaissa. Toisille taas maanantai on luonteva vaihtopäivä.

Päivällä ei ole väliä, kunhan se on yhteisesti sovittu ja lapselle selkeää, toteaa Johanna Jokiniemi. Etenkin isompien lasten harrastusten huomiointi voi vaikuttaa sopivan rytmin löytämiseen.

– Jokainen vanhempi on lapsensa paras asiantuntija. Tärkeintä, että asioista sovitaan, ja sovitaan niin että voidaan myös joustaa ja muuttaa, toteaa Jokiniemi.

Suurin osa vanhemmista pystyy Jokiniemen mukaan huomioimaan lapsen edun, ja tarvittaessa muuttamaan sovittuja käytäntöjä.

– Jos oma tunnetyöskentely on vielä kovin kesken, ja omat tunteet tulevat niin voimakkaasti tilanteeseen, ettei pysty lasta ajattelemaan, on tärkeä hakea apua.

Ensin on syytä turvautua matalan kynnyksen tukimuotoihin, sovitteluun ja ulkopuolisen välittäjän käyttöön vasta, jos yhteisymmärrystä ei muuten löydy.

Esimerkiksi Turun ensi- ja turvakodissa toimii Tenavatupa valvottuja vaihtoja varten.

– Ja aina täytyy huomioida, että puhuu kauniisti siitä toisesta vanhemmasta. Jos lapsi joutuu kuuntelemaan toisen vanhemman haukkumista, se on kyllä vahingollista, muistuttaa Johanna Jokiniemi.

Pettymyksiä syytä karttaa

Jos sovituista vaihdoista ei pysty pitämään kiinni, on tarpeen tarkastella tilannetta. Ohareiden tekeminen aiheuttaa lapselle pettymystä ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.

Johanna Jokiniemen mukaan ne onneksi ovat melko harvinaisia.

– Silloin on hyvä keskustella, mikä on sopiva vaihtoväli, johon vanhempi voi sitoutua. Tarvittaessa sen voi muuttaa sellaiseksi, ettei pettymyksiä tulisi.

Kummankin vanhemman läsnäolo arjessa on tärkeää, ja muutoksen käsittelylle on annettava riittävästi aikaa.

– Kuunteleminen, läheisyys ja kiinnostus lapsen asioista kummassakin kodissa auttavat lasta erotilanteessa, päättää erotyöntekijä Johanna Jokiniemi.

Aiemmin aiheesta:

Vaihtopäivät, tunteiden vuoristorataa vai rutiinia: Miten kahdessa kodissa asuvien lasten tapaamisjärjestelyt sujuvat? Kysy ja keskustele

Eroperheissä vanhemmat joutuvat edelleen vääntämään, kuka saa olla lähivanhempi – Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa kaksi virallista kotia

Eroperheitä tutkinut yllättyi: vuoroin kummankin vanhemman luona asuneet lapset valitsisivat saman tavan omille lapsilleen

Lisätietoa muualla:

Ensi- ja turvakotien liitto (siirryt toiseen palveluun)