"Pillidirektiivin" takia käytetyille uistimille ja muille kalastustarvikkeille täytyy järjestää erillinen jätteenkeräys

EU:n muovijätettä koskeva direktiivi koskee myös uistimia, eli tuottajien pitää järjestää niillekin jätteenkeräys.

kalastusvälineet
Uistimia rannalla.
Tuottajien pitäisi huolehtia jätteenkeräyksestä sekä vapaa-ajan kalastajille että ammattikalastajille.Ensio Karjalainen / Yle

Harrastajakalastajat ja alalla toimivat yritykset ovat huolissaan vuoden kuluttua voimaan astuvasta niin sanotusta muovidirektiivistä. Tämän pillidirektiiviksikin kutsutun direktiivin täytäntöönpanon edellyttämää kansallista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan Suomen ympäristöministeriössä.

Huolta alan toimijoissa herättää erityisesti se, että direktiivin mukaan vapaa-ajan kalastukseenkin pitää järjestää muovinkeräys. Vaatimus suututtaa alan yrittäjiä, sillä heidän mukaan vapaa-ajan kalastajat jättävät muovia luontoon hyvin vähän.

Keräyksen järjestäminen olisi yritysten mukaan raskas ja kallis operaatio.

– Kyllä tässä vapaa-ajankalastajat ovat nyt ottamassa muiden syntejä niskoilleen, sanoo Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua.

Korpua muistuttaa, että vain pieni osa vesien roskista tulee kalastuksesta. Ympäristökeskuksen erikoistutkija Sanna Suikkanen toteaa, että kalastustarvikkaiden, kuten vieheiden osuus kaikista rantaroskista on keskimäärin vain 0,06 prosenttia kaikilla rantatyypeillä.

Muun muassa Kuusamon Uistin ja Rapala ovat kirjelmöineet huolistaan ministeriölle ja Euroopan parlamentin suomalaisille edustajille. Yritysten mukaan erilliskeräys ja suhteettoman laaja tuottajanvastuu kurittaisi jo nykyisinkin ahtaalla olevaa suomalaista kalastusvälineteollisuutta, joka kamppailee muun maailman halpatuonnin ja piraattikaupan kanssa.

Tarkkaa suunnitelmaa ei vielä ole

Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi sanoo, että virkamiestasolla ja jopa poliittisella tasolla virkistyskalastajia ymmärretään tässä tilanteessa.

– Virkistyskalastajille ja harrastajakalastajille ei tule Suomessa kiinteää jätteiden keräysverkostoa, mutta ammattikalastajille sellainen on tulossa. Harrastajakalastajille jätteen keräys voitaisiin järjestää jollakin tapaa kampanjaluonteisesti, Haavanlammi ennakoi.

Katariina Haavanlammi muistuttaa puhuvansa nyt virkamiesnäkemyksestä. Mitään ei ole vielä kansallisella tasolla lyöty lukkoon. Edessä on vielä tarvittavien linjausten muodostaminen syksyn aikana poliittisella tasolla.

– Ymmärrykseni mukaan myös korkealla poliittisella tasolla vapaa-ajankalastajien ja alalla toimivien huoli ymmärretään hyvin, Haavanlammi sanoo.

Katariina Haavanlammi sanoo, että ympäristöministeriö järjestää vielä tulevan syksyn aikana sidosryhmätapaamisen kalastuksessa toimivien kanssa. Direktiivin täytäntöönpanolainsäädännön sisällöstä ja mahdollisista tulevista käytännöistä neuvotellaan muun muassa Kuusamon Uistimen ja Rapalan kaltaisten toimijoiden kanssa.

Kalastajan on vaikea ymmärtää

Aktiivisesti kalastusta harrastava kuusamolainen Pasi Kuusela sanoo, että harrastajakalastajat ovat hyvin vastuullista väkeä.

– Kalastajat ovat ympäristötietoisia ja heidän luontosuhteensa on kohdillaan. Eivät kalastajat kanna jokivarteen mitään ylimääräistä, vaan kaikki muovin käsittely tapahtuu kotona. Ja siimat ja roskat lähtevät kalapaikalta pääsääntöisesti kotiin jätteiden lajitteluun, Kuusela toteaa.

Pasi Kuusela heittää perhoa Kuusamossa.
Harrastajakalastaja Pasi Kuusela sanoo, että ainakin jokivarsilla kalastajat ovat siistiä porukkaa.Ensio Karjalainen / Yle

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua komppaa Kuuselaa toteamalla, että yrittäminen loppuu, jos kalastajat alkavat käyttäytyä luonnossa huonosti.

– Jos meillä ei ole puhtaita vesiä, ei meillä ole bisnestä eikä kalastajiakaan, Korpua sanoo.

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua kalalla.
Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpuan mukaan vapaa-ajan kalastajat eivät jätä muovijätteitään luontoon. Hän harrastaa itsekin vapaa-aikanaan kalastusta.Ensio Karjalainen / Yle

Pasi Kuuselaa huolettaa direktiivin mukanaan tuomat mahdolliset hintapaineet kalastajille.

– Kalastajien kukkarostahan kustannukset otetaan osin eli kalastusvälineet ja tuotteet kallistuvat, jos tätä hassua direktiiviä aletaan kirjaimellisesti noudattaa, Kuusela arvelee.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23:een saakka!