Suomesta löytyi teräsrapu, jolla on poikkeuksellisen kova vastustuskyky – nyt tutkitaan, mitä se tarkoittaa

Tutkimustulokset voivat tulevaisuudessa hyödyttää myös jokirapuja, joiden kanta on romahtanut Suomessa.

rapurutto
Rapu
Japo Jussila

Suomesta on löytynyt poikkeuksellisen vastustuskykyinen rapukanta.

Etelä-Karjalasta löydettiin kolme vuotta sitten tuntematon kapeasaksirapukanta,jota on nyt tutkittu tarkemmin. Kapeasaksirapu on vieraslaji, ja tätä ennenlajia on tavattu Etelä-Karjalan vesistä 2000-luvulla muutaman kerran. Kapeasaksirapu ei ole levinnyt laajemmin muualle Suomeen.

Kapeasaksirapukanta löydettiin Lappeenrannan Jängynjärvestä sattuman kautta. Tutkijat olivat etsimässä jokiravun istukaskantoja, joiden avulla kantaa voitaisiin hoitaa Etelä-Karjalan alueella.

– Meille toimitettiiin Jängynjärveltä jokirapuja, joita katsoimme Kuopiossa hieman pidempään. Nopeasti tajusimme, että kyseessä ei ole jokirapu vaan kapeasaksirapu, kertoo rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistolta.

Vuonna 2017 tutkimuksiin toimitettiin noin 30–40 yksilöä.

– Rutiinitoimenpiteenä tutkimme, onko istukaskannaksi suunniteltu kanta terve. Rapuruttoa ei kannata siirtää edes lievässä muodossa vesistä toiseen istukkaiden mukana, Jussila toteaa.

Eteläkarjalaisista kapeasaksiravuista löydettiin tutkimuksissa erikoinen ominaisuus, joka voi auttaa tulevaisuudessa myös jokirapuja selviytymään paremmin rapurutosta Suomessa.

Kapeasaksiravut kuolivat selvästi myöhemmin

Harvinaiset Etelä-Karjalasta löytyneet kapeasaksiravut kestävät merkittävästi paremmin rapuruttoa kuin savolaiset jokiravut.

Rapurutto on leväsienen aiheuttama tauti, joka voi tuhota jokirapukannan täydellisesti.

– Rapuruton rantautuminen Eurooppaan pyyhkäisi käytännössä Manner-Euroopasta kotoperäiset ravut kokonaan, sanoo rapubiologi Japo Jussila.

Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa kumpikaan rapulaji ei kuitenkaan selvinnyt rapuruttoinfektiosta lyhyen kokeen aikana.Kapeasaksiravut kuolivat kuitenkin selvästi myöhemmin kuin jokiravut. Koe kesti reilut 60 päivää.

Tutkimuksessa käytettiin täpläravusta peräisin olevaa rapuruttokantaa, joka on erittäin tappava ja aiheuttaa jokiravun kuoleman muutaman päivän kuluessa tartunnasta.

Lievempiäkin rapuruton muotoja on, mutta tutkijat halusivat testata kapeasaksirapuja heti täydellä teholla.

– Euroopasta ja erityisesti Turkin alueelta löytyy kantoja, jotka kestävät ärhäkämpiäkin rapuruton muotoja selvästi paremmin ja säilyvät jopa hengissä, Jussila sanoo.

Kolme erilaista rapua haavissa.
Luumäen seudulta Kivijärveltä otetussa harvinaisessa kuvassa vasemmalla kapeasaksirapu, sen vieressä jokirapu ja oikealla täplärapu. Missään muualla maailmassa ei ole ollut näitä kolmea lajia samassa järvessä.Jouni Tulonen / Luonnonvarakeskus

Tutkimuksen mukaan eteläkarjalaisilla kapeasaksiravuilla voi olla luontainen, valinnan avulla kehittynyt parempi vastustuskyky, minkä takia ne kestävät rapuruttoakin paremmin.

Rapuruton lisäksi ravuilla on piinanaan myös vähemmän kuolleisuutta aiheuttavia tauteja kuten valkopyrstötauti ja palovammatauti. Valkopyrstötaudissa alkueläin syö ravun pyrstölihaksen ja pyrstö muuttuu valkoiseksi, josta taudin nimi juontuu.

Palovammatauti taas kuuluu ravun kilpipanssaria vahingoittaviin tauteihin. Siinä ravun kilpeen ilmestyy reikiä, joiden reunat ovat punaiset.

Tuloksista hyötyä myös jokiravulle

Kapeasaksirapukannan löytyminen on biologin mukaan mielenkiintoista, sillä tutkimustulokset voivat tulevaisuudessa hyödyttää myös jokirapuja.

– Vertailu muihin eurooppalaisiin kapeasaksirapuihin on tärkeää, jotta voimme oppia mitä parempi vastustuskyky käytännössä tarkoittaa, Jussila sanoo.

Kapeasaksirapu on vieraslaji ja voi rapuruttokestävyytensä vuoksi olla rapuruton kantaja, joten sen levittämistä uusiin vesiin on vältettävä.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus on tehty yhteistyössä Kroatiassa sijaitsevan Zagrebin yliopiston ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kanssa.