Kuinka kauan hallitus odottaa ratkaisua ulkoministeri Haaviston rikosepäilystä? Näin tutkinta etenee

Ministeri ei joudu oikeuteen yhtä pienestä rikkeestä kuin tavallinen virkamies.

Pekka Haavisto
Pekka Haavisto.
Pekka Haavisto (vihr.) menossa 19.2.2020 perustuslakivaliokunnan kuultavaksi. Taustalla ovat valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Jari Kovalainen / Yle

Al-Holin leirin suomalaisiin liittyvät ratkaisut ovat seuranneet ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) pian vuoden. Asian selvittäminen tulee viemään vielä kuukausia.

Osassa hallitusta on Ylen tietojen mukaan jo kärsimättömyyttä siitä, että Haavisto on liian pitkään perustuslakivaliokunnan lieassa. Asiaa ei kuitenkaan haluta kommentoida. Haavisto ja vihreät taas eivät sano mitään.

Aika on pitkä sekä hallitukselle, jota rikoksesta epäilty ministeri kuormittaa, että ulkoministerille itselleen.

Tutkinta alkoi jo keväällä

Rikoksesta epäiltynä Haavisto on ollut jo helmikuusta lähtien, jolloin perustuslakivaliokunta pyysi valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan. Tutkinta siirtyi keväällä poliisille. Esitutkinnan aikana poliisi on kerännyt aineistoa ja esimerkiksi kuulustellut Haavistoa.

Eilen Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun), että esitutkinnan päätyttyä Haavistoa epäillään kahdesta rikoksesta.

Ylen tietojen mukaan epäiltynä ei ainakaan toistaiseksi ole muita virkamiehiä.

Ministerin virkatoimia koskeva rikosepäily kulkee eri tietä kuin tavallisen kansalaisen rikos. Sen pitää myös olla tavallista rikosta vakavampi, ennen kuin oikeuteen mennään. Mutta jos oikeuteen asti päädytään, kyse on valtakunnanoikeudesta.

Valtakunnanoikeudessa (siirryt toiseen palveluun) ratkaisun tekevät korkea-arvoiset tuomarit sekä eduskunnan valitsemat jäsenet, joista monet ovat juristitaustaisia kansanedustajia. Valtakunnanoikeus on viimeksi kokoontunut vuonna 1993, kun Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin "koplauksesta" ja erotettiin eduskunnasta.

Hidas ja harvinainen menettely

Haaviston tapauksen seuraava vaihe käynnistyy maanantaina, kun perustuslakivaliokunta kokoontuu ja saa poliisin esitutkinta-aineiston.

Kävimme läpi, mitä tähän asti on tapahtunut ja millainen tie Haavistolla ja perustuslakivaliokunnalla on vielä kuljettavana. Kuvan jälkeen selviää, kuinka vakava ministerin epäillyn rikoksen pitää olla, jotta syyte nostettaisiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle viime syksynä, kun Haavisto ryhtyi toimeen saadakseen al-Holin vankileirillä olevat suomalaisperheet kotiin. Vastahankainen virkamies oli toimista eri mieltä, ja Haavisto yritti siirtää tämän tehtävästään.

Viime joulukuussa kymmenen perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajaa pyysi muistutuksellaan perustuslakivaliokuntaa tutkimaan, oliko ulkoministeri Pekka Haavisto rikkonut virkatoimissaan lakia.

Jos ministeriä epäillään rikoksista virkatehtävissä, oikeutta lähdetään hakemaan eri reittiä kuin tavallisen kansalaisen kohdalla.

Asiaa käsittelee ensin perustuslakivaliokunta, joka käyttää apunaan valtakunnansyyttäjää ja poliisia. Tässä vaiheessa ollaan nyt. Haavisto kiistää syyllistyneensä rikokseen.

1300 sivua tutkintamateriaalia

Maanantaina 13.7., kun muu eduskunta on kesälaitumilla, perustuslakivaliokunta palaa töihin. Se saa tutustuttavakseen esitutkinta-aineiston. Perustuslakivaliokunta selvitti asiaa viime talvena itse, mutta asia siirrettiin poliisille. Näin tehtiin, koska poliisilla on laajempi keinovalikoima selvittää rikosepäilyjä kuin valiokunnalla.

Ensi viikon kokoontumisen jälkeen seuraa taas viikkojen odottelu, jonka aikana valtiosääntöoikeuden asiantuntijat tutustuvat laajaan, 1300 sivun aineistoon ja kirjoittavat lausunnoissaan, miten he näkevät asian.

Istuntotauolta palattuaan perustuslakivaliokunta perehtyy asiantuntijoiden lausuntoihin ja todennäköisesti kuulee myös asianosaisia, ainakin ulkoministeri Haavistoa.

Törkeä, tahallinen, vakava, olennainen?

Ministerivastuusta säädetään perustuslain 116. pykälässä. Siitä löytyy myös se ero, miten tavallisen virkamiehen ja ministerin tekoja arvioidaan.

Ensinnäkin, pelkkä huolimattomuus ei riitä vaan teon pitää olla törkeän huolimaton tai tahallaan tehty.

Rikosoikeudessa näillä sanoilla on eri sisältö kuin arkikielessä: Huolimattomuus tarkoittaa sitä, että ei noudata sitä huolellisuutta, jota olisi voinut noudattaa. Tahallaan tekeminen taas on sitä, että joko tietää mitä teosta seuraa – tai ainakin olisi pitänyt ymmärtää, mitä teosta seuraa.

Sen jälkeen perustuslakivaliokunta punnitsee vielä, onko ministeri olennaisesti rikkonut velvollisuutensa ja onko teko selvästi lainvastainen. Käytännössä kynnys syytteen nostamiseen on korkea.

Valiokunta kirjoittaa mietinnön, jossa se kertoo, onko Haavistoa vastaan valiokunnan mielestä nostetettava syyte vai ei.

Jos valiokunta katsoo, että ministeri on toiminut väärin mutta syytekynnys ei ylity, hän voi saada moitteet. Myös se on mahdollista, ettei lakia ole valiokunnan mielestä rikottu.

Aina valiokunta ei onnistu olemaan yhtä mieltä mietinnöstä. Jos osa jäsenistä tekee vastalauseen, eduskunta äänestää, kumman kannalle se asettuu..

Lopulta asia päätyy eduskunnan suureen saliin. Jotta ministeri joutuisi syytteeseen, äänestyksessä tälle kannalle tarvittaisiin yli puolet äänestäjistä.