Valvottava vauva-arki voi romuttaa koko perheen hyvinvoinnin – Perheenäiti: ”Ei ainoa apu voi olla se, että teen itsestäni lastensuojeluilmoituksen”

Tarja Martikkalan perheessä vanhemmat nukkuvat vain muutaman tunnin päivässä. Univajeesta kärsii yhä useampi suomalainen.

unihäiriöt
Äiti pitelee lastaan ilmassa ja suutelee hänen poskeaan
Eetu-vauva on herättänyt vanhempansa puolen tunnin välein jo vuoden ajan.Noora Haapaniemi / Yle

Kello 03:40. Vuoden ikäinen Eetu-vauva herää itkien.

Äiti painautuu lähelle, hyssyttelee ja lohduttaa. Isä jatkaa unia – hänen pitäisi herätä töihin ajamaan rekkaa parin tunnin päästä.

Unilelu ei auta. Eetu ei suostu pinnasänkyyn, ei huoli tuttia tai tuttipulloa. Ainoa, mikä lohduttaa pojan uneen, on äidin rinta.

Puolen tunnin kuluttua Eetu ummistaa silmänsä, mutta äiti ei. Katkonaiset yöt ovat sekoittaneet unirytmin.

Kello 04.30 Eetu herää jälleen – jo kahdeksatta kertaa tänä yönä.

Sama kaava on toistunut jo pitkään, sillä Eetu on herättänyt vanhempansa puolen tunnin välein jo vuoden ajan. Tarja Martikkalan ja Vesa Kortelaisen pikkulapsiperhe ei ole ainoa, jossa vanhemmat nukkuvat vain muutaman tunnin päivässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan univajeesta kärsivien aikuisten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Erityisesti vähäunisuudesta kärsivät perheikäiset, joista noin joka kolmas kokee nukkuvansa liian vähän.

30 vuotta lastenneurologina työskennelleen Outi Saarenpää-Heikkilän mukaan myös pikkulasten univaikeudet ovat lisääntyneet. Valtaosa vauvoista heräilee useita kertoja yössä ja nukahtaa vain vanhemman läsnäollessa.

Unettomuus onkin vakava kansanterveydellinen ongelma, joka voi pitkittyessään johtaa sekä fyysisiin että psyykkisiin sairauksiin lapsessa ja vanhemmassa.

Vauva katselee silmät pyöreänä
Katkonaiset yöunet voivat johtaa lapsen käytös- ja tunne-elämän häiriöihin.Noora Haapaniemi / Yle

Vaikutukset perheenjäseniin

Psykologian tohtoriopiskelija Tiina Mäkelä tutkii väitöskirjassaan, kuinka yöheräily vaikuttaa lapsen kehitykseen.

Hänen mukaansa huonounisuus voi johtaa lapsen käytöshäiriöihin, kuten aggressiivisuuteen ja hyperaktiivisuuteen, sekä tunne-elämän häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen ja alakuloisuuteen. Yöheräilyn ei kuitenkaan ole todettu vaikuttavan lapsen kielelliseen tai motoriseen kehitykseen.

Vanhempien kohdalla (siirryt toiseen palveluun)univaje voi kuitenkin johtaa mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen.

– Unettomuus tekee sen, että päivät menevät sumussa, on puolihumalainen olo ja mieli matalalla. Olen ennen ollut aika rento tyyppi, mutta nyt kuin viulun kieli, Martikkala kuvailee.

Lisäksi unettomuuden on todettu lisäävän ongelmia vanhempien parisuhteessa. Saarenpää-Heikkilän kokemus onkin, että vanhemmat, jotka kärsivät pitkittyneistä uniongelmista vauva-arjessa, päätyvät herkemmin eroon.

– Väsyneenä olen ottamassa eroa harva se päivä! Onneksi Vesalla on rautahermot, Martikkala nauraa.

Moni parisuhdeongelma kuitenkin ratkeaisi, jos uniongelmat helpottuisivat.

– Ongelmana on, ettei Eetua ei voi jättää kenellekään hoitoon, sillä hän vaatii minun läsnäoloni rauhottuaakseen ja nukahtaakseen. Emme esimerkiksi ole voineet käydä saunassa yhdessä kuin kerran vuoden aikana, Martikkala kertoo.

Vanhemmat katselevat kun lapsi leikkii
Univaje on koetellut Martikkalan ja Kortelaisen parisuhdetta sekä henkistä jaksamista.Noora Haapaniemi / Yle

Uniongelmia ei saa laiminlyödä

Perhe onkin hakenut apua uniongelmiin neuvolasta, kirjallisuudesta, uniohjaajilta ja lääkäreiltä.

Nyt keinot alkavat olemaan vähissä.

Martikkala haluaisi palkata yksityisen uniohjaajan, joka tulisi kotiin seuraamaan nukuttamista, mutta yksittäiset tunnit maksavat niin paljon, ettei siihen ole varaa.

– Yksi uniohjaaja neuvoi, että tee Tarja teistä lastensuojeluilmoitus, niin voisitte saada maksusitoumuksen yksityiselle. Olin siitä tosi vihainen. Ei ainoa tarjolla oleva apu voi olla sitä, että teen itsestäni lastensuojeluilmoituksen.

Uniohjaaja Teija Hollo sanoo, ettei pikkulapsiperheiden uniongelmia tulisi laiminlyödä, tai ajatella sen kuuluvan vauva-arkeen, sillä unettomuuden hoitaminen on ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä.

– Hereillä pitäminenhän on maailman vanhin kidutuskeino. Kun vanhemmat valvovat kaikki päivät, voi unettomuuden kierre tuntua niin loputtomalta ja keinottomalta, että kynnys tehdä jotain, jolla lapsi saadaan hiljaiseksi saattaa madaltua, Hollo perustelee.

Lapsi kaivaa laatikosta leluja.
Uniohjaajan mukaan uniongelmien hoitaminen ennaltaehkäisee perheväkivaltaa.Noora Haapaniemi / Yle

Apua rytmistä ja itsenäistämisestä

Hollon mukaan lapsen ja sitä kautta koko perheen uniongelmia voi hoitaa säännöllisellä vuorokausirytmillä: päivällä touhutaan, iltaa kohden rauhoitutaan ja yöllä nukutaan.

Lisäksi lasta tulisi aktiivisesti opettaa nukahtamaan itsenäisesti ilman imetystä. Muuten lapsi säikähtää joka kerta herätessään, kun vanhempi ei olekaan vierellä.

– Vanhempi on lapsen turva, joten kun se yhtäkkiä katoaa, on herättävä itku vauvan puolustusmekanismi. Se on samanlainen tunne, kuin aikuinen heräisi murhaaja vierellään, Hollo selittää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan täysimetystä suositellaan noin puolen vuoden ikään saakka. Saarenpää-Heikkilä ja Hollo ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yösyötöstä tulisi pyrkiä pois jo aiemmin, jotta puolivuotias pystyisi nukkumaan yönsä heräilemättä.

Saarenpää-Heikkilän mukaan monet vanhemmat ovat kuitenkin arkoja antamaan lapselleen edes mahdollisuutta nukahtaa itsenäisesti.

– Ongelmana on, että nykypäivänä vanhemmat pyrkivät liiankin täydellisiksi. Pelätään, että tulee suuri sielullinen vahinko, jos antaa lapsen itkeä hetkeäkään, Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Yksi syy vanhempien täydellisyyden tavoitteluun löytyy Saarenpää-Heikkilän mukaan sosiaalisesta mediasta ja sen tuomista paineista.

Voimavarat vähissä

Martikkalan kohdalla ei kuitenkaan ole kyse siitä, etteikö hän haluaisi lopettaa Eetun imettämistä. Kokemustakin lasten kasvatuksesta on, sillä Eetu on Martikkalan neljäs lapsi.

Eetu ei vain huoli tutteja tai tuttipulloja, ja ainoa tapa saada hänet nukahtamaan on äidin rinnalla. Jos rintaa ei anneta, Eetu ottaa sen väkisin.

– Ei tässä enää vuoden unettomuuden jälkeen ole voimavaroja alkaa tahtojen taistoon keskellä yötä. Lisäksi naapurien ja Vesan pitäisi antaa nukkua myös, Martikkala perustelee.

Kaikesta huolimatta äiti ja isä kuvailevat Eetun olevan heille lottovoitto. 45-vuotiaalle Martikkalalle sanottiin, ettei hän voisi enää saada lasta. Pojan takia perhe jaksaakin taistella arjessaan unettomuuden tuomia haasteita vastaan.

– Kun on hirveän väsynyt, ja tietää että Eetulla on päiväkerho, niin sen takia sitä nousee, että hän pääsee leikkimään muiden lasten kanssa. Pojan takia minä haluan jaksaa, Martikkala summaa.

Oletko itse kärsinyt katkonaisista yöunista? Miten olet yrittänyt ratkaista ongelmaa? Voit keskustella aiheesta ma 27.7. klo 23 asti.

Lue lisää:

Nukkuuko unikaverin kanssa paremmin? Tutkimuksen mukaan pariskunnat saavat enemmän REM-unta jaetussa sängyssä

Suomalaisäitien halutaan imettävän enemmän ja pidempään – siksi imetyskipuun, vauvan rintaraivareihin ja muihin imetyksen ongelmiin tarvitaan lisää apua