Miksi kokoonnutte pommisuojassa, kiiruhdatteko Haaviston rikosepäilyn käsittelyä? 7 kysymystä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle

Johanna Ojala-Niemelä (sd.) johtaa eduskunnan kellarissa talon epäpoliittisinta valiokuntaa, mutta profiloi siviilissä itsensä vasemmistodemariksi.

Perustuslakivaliokunta
SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä
Perustuslakivaliokunta saa maanantaina eteensä ulkoministeri Haaviston rikosepäilyn 1 300-sivuisen tutkinta-aineiston. Siihen asti "pevin" rovaniemeläinen puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä työskentelee etänä Ounasvaaran ja Kemijoen maisemissa. Sauli Antikainen /Yle

Alla kolme esimerkkiä tapauksista, joiden kimpussa perustuslakivaliokunta, tuttavallisesti "pevi", on tänä keväänä urakoinut:

  • Maalis–huhtikuu: koronaepidemia ja lähinnä sotatilaa varten ennakoitujen valmiuslakien käyttöönotto
  • Kesäkuu: äänestys kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan purkamisesta
  • Juuri nyt: ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittely

Historiallisia tai harvinaisia tapauksia kaikki. Näiden lisäksi valiokunta käsittelee ainakin ennennäkemätöntä EU:n korona-elpymispakettia ja selvittää eduskunnan tiedonsaantioikeutta valmiuslakeihin ja viime vaalikauden sote-uudistukseen liittyen.

Eli kiirettä on pitänyt.

Kysyimme valiokunnan puheenjohtajalta Johanna Ojala-Niemelältä (sd.), jäikö perustuslainmukaisuutta valvovaan valiokuntaan kevään myllerryksistä jotain hampaankoloon ja onko se pystynyt säilyttämään kuuluisan poliittisen koskemattomuutensa.

1. Mikä kevään tapauksista oli kovin?

Tämä kevät jää muistiin poikkeuksellisena koronakeväänä, jolloin Suomi käytännössä suljettiin. Valmiuslait aktivoitiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa.

Monen kansalaisen itsestäänselvinä pitämiä perusoikeuksia rajoitettiin: Koulujen lähiopetus muutettiin etäopetukseksi, ravintolat ja rajat suljettiin, Uusimaa eristettiin.

Perustuslakivaliokunnassa olimme valmiuslainsäädännön säätämisen keskiössä. Allekirjoittaisin lait edelleen – punnitsimme oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä tarkkaan.

Rajoitusten saaminen voimaan oli testin paikka paitsi valtioneuvoston ja presidentin yhteistoiminnalle, myös eduskunnalle. Minusta järjestelmä osoitti toimivuutensa.

Parasta on, että rajoitukset ovat purreet. Toivotaan, että toinen aalto jäisi rantautumatta Suomeen tai tulisi lievänä.

Haaviston tutkinta-aineisto on aikamoinen tiiliskivi

2. KRP epäilee ulkoministeri Pekka Haavistoa virkarikoksista – mitä nyt teet?

Perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut esitutkintadokumentteja tässä vaiheessa käytössä, joten en voi vahvistaa tuota väitettä.

Valiokunta päättää Haaviston asian käsittelyn askelmerkeistä ensi maanantaina ja tiistaina, kaikenlaisia vaihtoehtoja arvioidaan.

En pidä todennäköisenä, mutta en myöskään poissulje sitä, että aloittaisimme ministerivastuuasian käsittelyn jo suunniteltua aikaisemmin eli ennen eduskunnan istuntokauden alkua.

Tutkinta-aineisto on aikamoinen tiiliskivi, joten jäsenille ja asiantuntijoille on varattava aikaa perehtymiseen. Jokainen voi miettiä, paljonko aikaa ja montako kuppia kahvia kuluu 1 300 sivun kahlaamiseen.

Omasta kokemuksestani tiedän, että jos asiantuntijoille annetaan riittävä aika valmistautua, lausunnot ovat laadukkaampia.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä
Kansainvälisesti vertailtuna kansanedustajan puheoikeus on Suomessa kiistatta korkea. Silti syytesuoja ei ole absoluuttinen, eikä kansanedustajan laaja puheoikeus ei ole tarkoitettu sitä varten, että istuntosalissa voisi puhua mitä sylki suuhun tuo. Sauli Antikainen / Yle

3. Muistutuksen Haavistosta teki 10 oppositioedustajaa. Politisoituiko tämä jo?

Perustuslakivaliokunta tekee ratkaisun aineiston ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Luotan jokaisen kansanedustajan omaan harkintaan.

Mikä ratkaisu onkaan, valiokunnan täytyy löytää juridinen selkänoja sille, että tapauksessa joko on villoja tai ei ole villoja.

Oikeusjärjestelmän arvovallan kannalta valiokunnassa olisi hyvä pyrkiä yksimielisiin ratkaisuihin. Koska asia käsitellään mietintönä, se antaa kuitenkin kansanedustajille lähtökohtaisesti enemmän vapauksia kuin jos arvioitaisiin lausunnolla lakien perustuslaillisuutta.

Puheita valiokunnan politisoitumisesta viljellään usein tarkoitushakuisesti

4. Entä politisoituiko äänestys Juha Mäenpään syytesuojasta?

Kesäkuussa perustuslakivaliokunnan kaikki viisi Juha Mäenpään syytesuojan purkamista vastustavaa valiokunnan jäsentä ovat oppositiosta, kun taas valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkästä (kok.) lukuunottamatta syytesuojan purkamista puoltavat ovat hallituspuolueiden edustajia.

Näyttää poliittiselta, onko se sitä?

En allekirjoita väitteitä, että Mäenpään syytesuojan mahdollisen murtamisen käsittely olisi politisoitunut.

Käytimme paljon aikaa, ja näkemyksiä punnittiin tarkkaan molemmilta laidoilta. Viisi asiantuntijaa kuudesta oli sitä mieltä, että syytesuoja voidaan purkaa, mutta juridisia perusteluita löytyi myös vastakkaiselle näkemykselle.

Sen sijaan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) toiminnasta voin todeta, että hän rakensi immuniteettia puolueensa kansanedustajan ympärille ilmoittamalla ennenaikaisesti, etteivät perussuomalaiset tule äänestämään syyteluvan puolesta.

Oikeampi paikka olisi ollut ilmoittaa asiasta vasta, kun perustuslakivaliokunta oli tehnyt rauhassa työnsä.

Ei jäänyt hampaankoloon. Näen, että tästä käytiin hyödyllinen ja tärkeä keskustelu, vaikka valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai siitä kohtuutonta arvostelua osakseen. Siitä huolimatta, että asia olisi ollut tärkeää viedä loppuun asti, oli hyvä, että rajanvetoa ja pevin aikaisempia kantoja päivitettiin. Tätä asiantuntijatkin toivoivat.

Politiikan viitta täytyy heittää harteilta, kun tulee perustuslakivaliokuntaan

5. Peviä syytettiin politikoinnista myös viime vaalikaudella, onko se sitä?

Nämä puheet ovat usein tarkoitushakuisia. Meillä tietyt tahot viljelevät tätä väitettä varsin auliisti, koska he toivoisivat, että siirryttäisiin joidenkin Euroopan maiden tapaan perustuslakituomioistuimen tyyppiseen järjestelmään.

Mielestäni jokaisen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävä on vaalia sitä, ettei valiokunta politisoidu. Jos näin todella kävisi, se tietäisi tämän järjestelmän loppua.

Vierailimme Saksan valtiosääntötuomioistuimessa viime syksynä. Visiitin jälkeen valiokunnan jäsenten yhteinen näkemys oli, että kyllä meidän systeemi on sittenkin parempi: tämä on ennakkokontrollia lakien perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin sopimukseen.

Jälkikontrollissa voi käydä niin, että laki on ehtinyt olla sovellettavana jo pitkään ennen kuin se todetaan perustuslain vastaiseksi. Meillä ei tällaista tilannetta pääse syntymään.

Kun uusi perustuslakivaliokunta aloitti, valiokunnan roolin ymmärtämiseen satsattiin aika paljon. Me tarkastelemme asioita oikeudellisten silmälasien läpi eli politiikan viitta täytyy heittää harteilta kun valiokuntaan tulee.

Toivon että Marinin tulenpalava aatteellisuus näkyisi syksyllä enemmän

6. Miksi kokoustatte maan alla pommisuojassa?

Tähän on pragmaattiset syyt. Perustuslakivaliokunnan oma huone on pieni ja istumme siellä ihan vieri vieressä, joten täysistuntosalissakin koronaepidemian takia vaadittavaa metrin turvaväliä ei ollut siellä mahdollista säilyttää.

Eduskunnan maanalainen pommisuoja oli vapaana ja riittävän väljä. Minulle tila on entuudestaan tuttu, koska eduskunnan remontin aikana SDP:n eduskuntaryhmä piti siellä ryhmäkokoukset. Poikkeusjärjestely jatkuu todennäköisesti vielä syksyllä.

Korona-ajan kokouksiin kuului muitakin koukeroita. Koska Helsinki–Rovaniemi-lentoja vuoroja oli karsittu, tulin kokouksiin edellisen päivän iltapäivälennolla ja palasin kokousta seuraavana päivän aamuna.

Yhden päivän kokousmatkaan kului kolme päivää.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä
Reissu Rovaniemeltä Helsinkiin perustuslakivaliokunnan kokouksiin kesti synkimpänä korona-aikana kolme päivää, koska juna- ja lentoliikennettä oli karsittu.Sauli Antikainen / Yle

7. Sinua kuvaillaan neutraaliksi ja miedoksi. Onko sinulla poliittista kantaa?

Kaikki sanovat, että minulla lehmän hermot, mutta kun suutun niin silloin leimahtaa ja muutun vastakohdakseni.

Persoonassani poliitikon ja juristin roolit kamppailevat. Koulutukseltani olen juristi mutta toimin poliitikkona parikymmentä vuotta ennen nykyistä tehtävääni. Tässä korostuu jälleen ei-poliittinen rooli.

Olen vasemmistodemari eli poliittisella nelikentällä samalla laidalla kuin pääministeri Sanna Marin (sd). Huoli köyhimpien, kuten asunnottomien ja leipäjonoissa käyvien toimeentulosta on se, mitä pyrin korostamaan.

Lapissa demari joutuu tasapainottelemaan keskustan ja vasemmistoliiton puristuksessa. Isäni oli Kelan paikallisjohtaja ja 42 vuotta SDP:n riveissä Muonion kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajana. Hän sanoi johtavansa siellä vähemmistöstä enemmistöä.

En suostunut kilpailemaan isän kanssa valtuustossa vaan tulin Rovaniemelle väljemmille vesille.

Olin 17-vuotias, kun äitini kuoli kohdunkaulan syöpään. Monta kertaa olisi äitiä sen jälkeen tarvinnut. Äiti työskenteli erityistyövoimaneuvojana ja hän tunsi kaikki Muonion nuoret. Häneltä opin, että ei pidä katsoa ihmisten lähtökohtia, vaan jokainen tällä pallolla kulkeva on yhtä tärkeä. Yritän kohdella kaikkia tasa-arvoisesti.

Maantiede vaikuttaa. Lapissa etäisyydet ovat pitkät, eikä joukkoliikennettä ole joten olemme yksityisautoilun varassa. Ilmastonmuutoksen torjuminen pitää tehdä taloudellisesti kestäväksi myös pienituloisille, kilometripohjaiset veromallit tulisivat kalliiksi.

+ Bonus: SDP:llä on syksyllä puoluekokous, mitä mieltä olet puolueen menosta?

Sanna Marin vaikuttaa rauhalliselta, analyyttiselta ja pragmaattiselta. Korona-aika tietenkin korosti näitä piirteitä.

Lähtökohtaisesti Marin on vetänyt pääministerinä tosi hienosti.

Mutta jos miettii koronan jälkeistä aikaa ja tulevaa syksyä niin toivon, että sitä tulenpalavaa aatteellisuutta alkaisi näkyä enemmän.

Perustuslakivaliokunnan ovi eduskunnassa Helsingissä.
Suomen seuratuimman oven takana ei koronaepidemian aikana pidetä kokouksia vaan valiokunta kokoontuu eduskunnan väestönsuojassa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Aiheesta voi keskustella maanantai-iltaan klo 23.