Toiveet koronarokotteen onnistumisesta vahvistuvat, mutta rokotteen valmistuminen ei lopeta odottamista – kuka saa etusijan rokotusjonossa?

Suomen yleisen pandemiasuunnitelman mukaan niukat rokoteannokset jyvitetään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja niin, että väestötasolla pelastetaan eniten elinvuosia. Koronarokotuksille ei ole vielä omaa suunnitelmaa.

koronavirus
Hansikoidut kädet pitelevät laatikkoa, jossa on lääkeruisku.
Saksalaisen Tübingenin trooppisten sairauksien instituutin ULMER-valmiste on yksi koronarokotteista, jotka ovat edenneet ihmiskokeisiin. Imago / AOP

Koronapandemian aiheuttaneen SARS-CoV2-viruksen nujertamiseksi kehitetään eri puolilla maailmaa miltei 150:tä rokotetta. Yli 20 on edennyt ihmiskokeisiin. Kiinassa yksi rokote on jo käytössä, rajoitetusti, armeijassa.

Tiedeyhteisö on vähitellen yhä yksimielisempi siitä, että jostakin tai todennäköisesti useista rokotteista tulee käyttökelpoisia eli tehokkaita ja turvallisia.

Ajankohdasta ei olla yhtä yksimielisiä. Toiveikkammat puhuvat tämän vuoden lopusta tai ensi vuoden alusta. Monet muut pitävät todennäköisempänä ensi kesää, ja joidenkin mielestä epävarmuutta on vielä liikaa, jotta aikataulua kannattaa edes veikkailla.

Mutta valmistuipa rokote koska tahansa, odotus ei pääty siihen. Rahallakaan ei saa, ellei ostettavaa ole.

Maailman terveysjärjestö WHO laskee, että sen määrityksen mukaisille riskiryhmille tarvitaan 1,8 miljardia rokoteannosta – ja todennäköisesti vähän ajan kuluttua saman verran lisää, sillä useita rokotetyyppejä täytyy tehostaa rokottamalla toisenkin kerran.

Tarjonta ei riitä täyttämään kysyntää, vaikka jotkin yritykset ovat ottamassa riskin valmistamalla rokotetta jo ennen kuin kliinisissä kokeissa on varmistunut, että se on kelpo kauppatavaraa.

Huonossa tapauksessa niiden käsiin jää miljoonien edestä ongelmajätettä.

Rokotteita haluttaisiin Suomessa kaikille

Suomen sosiaali- ja terveysministeriöllä on kansallinen suunnitelma pandemioiden varalta (siirryt toiseen palveluun).

Kun suunnitelmaa päivitettiin viime vuosikymmenen alussa, uhkina pidettiin influenssoja. Koronavirus yllätti, mutta periaatteessa pandemia on pandemia.

Suunnitelma tosin on juuri nyt uudelleen päivitettävänä, koska tässä välissä on ehtinut tulla uusia säädöksiä ja ohjeita.

Suunnitelman mukaan Suomen tavoitteena on hankkia pandemiarokotteita koko väestölle, mutta...

"...päätöksistä ja rokotehankintasopimuksista huolimatta on varauduttava myös siihen, että rokotetta ei saada kaikille samanaikaisesti. (...)Tärkeintä on määrittää, miten rokotukset tulee kohdentaa ja mitä tarkoituksenmukaisella rokotusten kohdentamisella pyritään saavuttamaan. "

Nuo määritykset eivät ole helppoja, kun vastassa ovat uusi virus ja pandemia, joiden käyttäytymisestä tiedetään kaikesta kiihkeästä tutkimuksesta huolimatta sittenkin vielä aivan liian vähän.

Kun eri puolilla maailmaa pohditaan koronarokotusjonojen järjestystä nykytiedon pohjalta, vain yhdestä asiasta ollaan täysin samaa mieltä: ensimmäisenä tulee rokottaa terveydenhuollon etulinja. Terveydenhuollon kantokyky on riippuvainen sen henkilöstön työkunnosta.

Niin sanoo myös Suomen pandemiasuunnitelma, ja samaa mieltä on ollut Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE kommentoidessaan aiempia pandemioita.

ETENEn tehtävänä on edistää hyvää hoitoa ja ihmisten yhdenvertaista ja oikeudenmukaista kohtelua sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Resurssien miettiminen on arkipäivää

Koronarokotestrategian prioriteetteja ETENE ei ole mukana päättämässä. Ne linjaa aikanaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama kansallinen roketeasiantuntijaryhmä.

– Suomessa on aika hyvä tilanne sikäli, että meillä on jo olemassa prosessit tilanteeseen, jossa on arvioitava tällaiseen uuteen tartuntatautiin liittyvän rokotteen käyttöönottoa ja myös jakojärjestystä, sanoo ETENEn pääsihteeri Maija Miettinen.

Terveydenhuollossa joudutaan muutenkin koko ajan miettimään, miten rajalliset resurssit saadaan potilaille käyttöön niin, että voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri terveyshyöty, sillä yhteinen rahakirstu ei valitettavasti ole pohjaton, Miettinen sanoo.

– Sama periaate ohjaa keskustelua tämän rokotteen ja ylipäätään kaikkien rokotteiden osalta. Sinällään tämä on arkipäivää ja sitä, mikä asiantuntijoiden työhön kuuluu joka tapauksessa.

Priorisointiin vaaditaan lisää tietoa. Vasta kun rokote on olemassa ja sen ominaisuudet tiedetään, Suomessa ollaan valmiita sanomaan, ketkä rokotetaan ensin.

Priorisoida-verbi perustuu latinan sanaan"prīmus", ensimmäinen.

Kun rokote aikanaan on saatavilla ja eettistä jakojärjestystä pohditaan, on selvää, että täytyy huomioida riskitekijät, jotka senhetkisen parhaan tiedon mukaan liittyvät spesifisti tähän infektioon, sanoo Maija Miettinen.

– Eri infektioissa on vähän erilaisia riskiryhmiä. Jos ajatellaan vaikka sikainfluenssaa, niin siinähän oli esimerkiksi lapsilla korostunut riski saada vakava tauti, ja se huomioitiin, kun pohdittiin rokotteen jakojärjestystä. Mutta tämä tauti onkin erilainen, ja se tieto, mikä siitä nyt on, voi vielä tarkentua.

Vanhoille vai nuorille?

Tiedon niukkuudesta huolimatta maailmalla on kuitenkin jo alustava linjoja rokotusjärjestyksestä, ja monet niistä ovat ristiriitaisia.

WHO julkaisi viime kuussa linjauksen (siirryt toiseen palveluun) mekanismista, jonka on näillä näkymin määrä valmistua elokuun lopussa.

Terveydenhuollon henkilöstön jälkeen WHO:n jonossa ensimmäisinä ovat yli 65-vuotiaat sekä ne yli 30-vuotiaat, joilla on riskitekijöiksi katsottuja perussairauksia.

Muun muassa Britanniassa sosiaali- ja terveysministeriö (siirryt toiseen palveluun) on samoilla linjoilla, mutta vetää ikänsä puolesta vaarantuneiden rajan jo 50 vuoteen. Brittiläisen Oxfordin yliopiston eetikot sen sijaan ovat aivan toista mieltä Journal of Law and the Biosciences (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Rokottamalla lapset luodaan laumasuojaa ja autetaan koko väestöä, nämä tutkijat sanovat. He perustelevat kantaansa sillä, että vanhat reagoivat rokotteisiin yleensä heikommin kuin nuoret. Siksi lasten rokottamiselle on voimakkaat eettiset perusteet, tutkijat päättelevät.

Mutta hekin lisäävät, että heidän strategiansa on hyvä vain siinä tapauksessa, että viruksen ja rokotteen vielä tuntemattomat ominaisuudet ja käytös eri ikäryhmissä tukevat sitä. Lapsille rokotteesta koituva riski ei saa olla kohtuuton, he sanovat.

Mustavalkoinen kuva ihmisistä jonottamassa sateisella kadulla.
Joukkorokotuskampanja keräsi jonottajia Lontoossa vuonna 1961. Tarjolla oli rokote isorokkoon, johon sairastuneista kolmannes kuoli. Isorokko on ainoa tauti, jonka ihmiskunta on hävittänyt. Isorokko julistettiin kadonneeksi maailmasta vuonna 1980.Imago / AOP

Ikääntyneiden ja tiettyjä perussairauksia sairastavien niputtaminen erityiseksi riskiryhmäksi on myös kysymys, joka herättää keskustelua – tai pikemminkin muiden sivuuttaminen tuosta ryhmästä, vaikka luvut osoittavat, että he sairastuvat keskimääräistä todennäköisemmin.

Tällaisia ovat muun muassa vangit, varuskuntien sotilaat ja ahtaasti asuvat vähävaraiset, joiden ammateissa ei useinkaan ole mahdollisuutta etätöihin. Tartuntaryppäät ovat osoittautuneet keskimääräistä tavallisemmiksi myös tietyissä tuotantolaitoksissa, kuten lihanjalostustehtaissa.

Myös etnisyys näkyy sairastuvuudessa tavoilla, joita esimerkiksi Yhdysvaltain alustavassa rokotuslinjauksessa ei ole erikseen huomioitu.

Yhdysvaltain mustien, intiaanien ja inuiittien koronasairastuvuus on viisinkertainen ja latinoiden nelinkertainen valkoiseen väestöön verrattuna, kertoo Yhdysvaltain tartuntatautikeskus CDC. (siirryt toiseen palveluun)

Rokotusstrategia on etiikkaa ja matematiikkaa

Suomen pandemiasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi väestön elinvuosien pelastaminen tasapuolisuuden periaatetta kunnioittaen.

Rokotukset tulee kohdentaa tavalla, joka on mahdollisimman laajasti hyväksytty ja yleisen oikeustajun mukainen, suunnitelmassa sanotaan.

Kohdentaminen lasketaan kolmesta tiedosta tai perustellusta olettamuksesta:

  • Keskimääräinen jäljellä oleva elinikä. Vain ikäryhmä huomioidaan, ei muita elinajan odotteeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten sosiaaliryhmää tai perussairautta.
  • Iänmukainen kuolevuus kyseiseen tautiin.
  • Rokotteen teho kuolevuutta vastaan.

Sen jälkeen matematiikka menee näin: Esimerkiksi 60-vuotiaiden elinajan odote on noin kolmasosa kymmenvuotiaiden odotteesta. Niinpä näissä ikäryhmissä pelastetaan rokotteella sama määrä elinvuosia, jos 60-vuotiaiden kuolevuus kyseiseen tautiin on kolminkertainen kymmenvuotiaisiin verrattuna.

"Avoin viestintä rauhoittaa"

Kun Suomen koronarokotusstrategiaa vihdoin päästään laatimaan, yksi on varmaa: siitä syntyy vilkas kansalaiskeskustelu. ETENEn pääsihteeri Maija Miettinen uskoo, että koronatiedottamisessa otettu linja auttaa.

– Se on varmasti iso keskustelu. Silloin on tärkeätä avoimuus ja yksiselitteisyys. Mielestäni Suomessa onkin kauhean hyvin toimittu tämän avoimuuden osalta. Tietoa on välitetty oikea-aikaisesti ja selkeästi. Rokotetta ei vielä valitettavasti ole, mutta aikanaan siitä varmasti kommunikoidaan myös.

Priorisoinnista yleensä ETENEkin saa jonkin verran kysymyksiä, Miettinen kertoo.

– Ei ehkä niin paljon yksittäisiä potilasyhteydenottoja, mutta yleisiä järjestelmään liittyviä kysymyksiä silloin tällöin. Luulen, että tietty avoimuus tässäkin asiassa poistaa niitä osittain vääriäkin uskomuksia ja käsityksiä siitä, mitä priorisointi oikeastaan tarkoittaa ja millä tavalla sitä tehdään.

Tehohoitokeskustelussa priorisointi-sana jo pilkahteli koronapandemiankin yhteydessä.

– Tehohoitolääkäreiden ja ylipäätään lääkäreiden työssä on arkipäivää pohtia, hyötyykö potilas tehohoidosta. Tilanne ei ole uusi, vaikka tulisikin uusi tartuntatauti ja tällainen uusi epidemiatilanne. Luulen, että avoimella viestinnällä voidaan paljon rauhoittaa sitä epävarmuutta, mitä ihmiset ehkä tuntevat, sanoo Maija Miettinen.

Korjaus 17.7.2020 klo 12:15: Tarkennettu kuvatekstiä isorokkorokotteesta. "Uusi rokote" tarkennettu uudeksi rokotuskampanjaksi.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus