Onko lupiini mielestäsi liian kaunis hävitettäväksi? Jos kitkeminen ei kiinnosta eikä sakko pelota, satojen tuhansien panostus menee hukkaan

Vieraslajikoordinaattorin mielestä lupiinin haitallisuudesta kiisteleminen on lapsellista höpötystä.

Lupiini
Lupiineja pellon laidalla.
Uudessa vieraslajilaissa lupiini on määritelty haitalliseksi lajiksi, joka tulee hävittää. Petteri Bülow / Yle

Lupiini on määritelty jo laissakin haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen systemaattinen hävittäminen on aloitettu. Silti on olemassa ihmisiä, jotka haluaisivat säilyttää lupiinin pihoilla, puistoissa ja tienvarsilla.

ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen tiedostaa, että on haasteellista saada ihmiset tajuamaan, miten tärkeää hävitystyö on.

– Vääntöä varmasti tulee, se on selvä. Jotkut ovat sitä mieltä, että antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta tämän rehun kohdalla se ei ole mahdollista.

Tulevaisuudessa lupiinien hävittämiseen jaetaan valtion rahoitusta jopa 500 000 euroa vuosittain. Rahoituksella kannustetaan kuntia ja yhdistyksiä tuhoamaan lupiineja isoimmilta alueilta. Laki määrää myös yksityishenkilöt hävittämään lupiinit tonteiltaan. Lain rikkomisesta voi seurata sakko, joka nykyään koskee myös lupiinin kitkemättä jättämistä.

Leinosen mukaan on mahdollista, että ihmisten vastahankaisuus voi vesittää osan tärkeästä ja kalliista työstä. Hän toivoo, että kaikki ihmiset saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen.

– Tässä ei voi alkaa riitelemään, otetaanko lupiini pois minun tontilta vai ei. Se on naurettavaa ja lapsellista höpötystä.

Ei mikään harmiton rikkaruoho

Lupiinia on aiemmin istutettu Suomessa, eikä silloin ehkä ole tajuttu, kuinka haitallinen kasvi on kyseessä.

Lupiini sitoo ilmasta typpeä ja siirtää sen juurinystyröidensä kautta maahan, mikä johtaa rehevöitymiseen. Rehevöityminen taas tuhoaa herkempien alkuperäiskasvien kasvumahdollisuudet.

Leviäminen on se, mikä lupiinista tekee erityisen kavalan. Yksi lupiini voi levittää jopa sata siementä, jotka voivat säilyä maaperässä jopa vuosikymmenen. Siksi lupiinin lopulliseen hävittämiseen voi mennä helposti kymmenenkin vuotta. Työtä tulee tehdä joka kevät ja kesä.

– Jos yksi lupiini on johonkin istutettu, ei siihen maailma kaadu. Kuitenkin sen valtavan leviämispotentiaalin vuoksi lupiini on kasvanut ongelmaksi, ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen sanoo.

Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen haitallisten lupiinien keskellä.
Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta sanoo, että lupiini on lainsuojaton, josta tulee hankkiutua eroon. Video: Jarmo Nuotio

Hyvästit ahomansikalle

Pelkästään tänä kesänä kajaanilainen Hanna-Mari Aaltonen on hävittänyt 14 säkillistä lupiineja omalta tontiltaan. Hän kertoo tienneensä lupiinien haitallisuudesta jo lapsena, mutta on vasta hiljattain havahtunut siihen, kuinka ongelmallinen kasvi oikeastaan on.

– Lupiini nousee ja kasvaa hirveää vauhtia ja sen kitkeminen on hankalaa. Olen tehnyt tätä, jotta saataisiin perinteistä suomalaista hyönteiskasvillisuutta elinvoimaisemmaksi.

Nainen laittaa lupiineja jätesäkkiin.
Hanna-Mari Aaltonen on valmistautunut lupiinin tuhoamisessa jopa 10 vuoden työhön. Jarmo Nuotio / Yle

Aaltonenkin on huomannut, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät näe syytä lupiinien hävittämiselle. Suoraan hänelle ei ole kukaan kuitenkaan tullut asiasta sanomaan.

– On ihmisiä, joiden mielestä lupiini on kaunis. Netissä mietitään, miksi se ei voisi olla osa Suomen luontoa. Jos vain ihmiset olisivat järkeviä, niin jokainen siivoaisi lupiinit omalta tontiltaan pois.

Terveisenä lupiinin haitallisuuden epäilijöille ELY-keskuksen Reima Leinonen maalaa tositapahtumiin perustuvan mielikuvan: Aikaisemmin oli kaunis, kuivahko ketomainen rinne, jossa kasvoi ahomansikkaa pilvin pimein. Yksi ihminen toi siihen lupiinin, ja nyt rinteestä ei kerätä ahomansikkaa ollenkaan. Lupiini valtasi rinteen täysin.

Mikäli lupiineja ei hävitetä, moni muukin kasvi kokee ahomansikan kohtalon.

Oletko sinä hävittänyt lupiineja? Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka!