"Heviprofessori" kopioi isosiskon poikaystävän Kiss-kasetin pikkupoikana – nyt hän valitsi 6 suomalaista hevin jättiläistä museonäyttelyyn

Katso Metal Export -näyttelyn tärpit videolta.

heavy rock
Toni-Matti Karjalainen
Aalto-yliopiston dosentti Toni-Matti Karjalainen kertoo tärpit Musiikkimuseo Famen Metal Export -näyttelyyn. Video: Matti Myller

Joskus 80-luvun puolivälissä kymmenkesäinen nassikka kopioi Kissin kasetin isosiskonsa poikaystävältä. Tukkahevi alkoi kiinnostaa. Pojasta kasvoi heviprofessori Toni-Matti Karjalainen, ja nyt hän vie suomalaisen metallimusiikin museoon.

Karjalaisen tuottama näyttely Metal Export – Tuokiokuvia suomalaisen metallimusiikin maailmanmatkoilta aukeaa huomenna Musiikkimuseo Famessa Pasilassa.

Kun Toni-Matti Karjalainen puhuu metalliviennistä, hän ei tarkoita Wärtsilää tai Valmetia. Hän on seurannut suomalaisen hevin tarinaa ensin fanina ja sitten tutkijana koko elämänsä.

"Jos käytetään rumaa sanaa, tutkin metallibändien brändäystä"

Viimeistään 2000-luvun alussa suomalainen musiikkivienti alkoi vetää, ja sen kärkituotteita olivat Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Apocalyptica. Kotimaisesta hevimetallista oli tullut kansainvälinen käsite.

– Musiikkiteollisuudesta oli tullut rahallisesti ja imagollisesti valtava osa meidän kulttuurivientiä, mutta juuri kukaan ei sitä tutkinut, Karjalainen kertoo.

Hevifani iski siihen rakoon.

Hän oli väitellyt Aalto-yliopistossa siitä, miten tuotemerkit viestivät arvoistaan muotoilussa. Väitöskirjassaan hän käsitteli Volvon ja Nokian kaltaisia teollisia jättiläisiä, mutta nyt hän suuntasi katseensa musiikkiteollisuuteen.

Karjalaisen mukaan metallibändit pyrkivät teollisten tuotemerkkien tapaan erottautumaan omalla sepitetyllä tarinallaan ja siihen kuuluvalla visuaalisella kielellä.

– Kyllä Nokiat ja kumppanit on moneen kertaan hutkittu, väännetty ja vetkuttu, mutta kulttuurialaa ja musiikkiteollisuutta ei kaupallisesta näkökulmasta ole meidän kouluissa tutkittu.

– Jos käytetään rumaa sanaa, tutkin metallibändien brändäystä.

Toni-Matti Karjalainen.
Aalto-yliopiston dosentti Toni-Matti Karjalainen on tutkinut suomalaisen hevimusiikin tarinaa.Matti Myller / Yle

Pohjoinen eksotiikka myy maailmalla

Metalli- ja heviskene on visuaalista. Bändeillä on logot, kansitaide, lavastukset, bändipaidat ja niin edelleen. Peruskouluissa kautta maan voi löytää pulpetteja, jotka on koristeltu Metallica- tai Iron Maiden -kaiverruksin.

Visuaalisen ilme on vain osa tarinaa.

Selvittääkseen minkälaisella imagolla kotimaisia hevibändejä myytiin maailmalla, Karjalainen luki saksalaisia musiikkilehtiä vuosituhannen taitteesta. Hän huomasi samojen elementtien toistuvan jutusta toiseen bändistä riippumatta.

– Eksotiikkaa, pohjoista ulottuvuutta, luontosuhdetta, pitkiä talvia, melankoliaa ja alkoholinkäyttöä. Suomalaisuudesta tuli vahva osa sitä tarinankerrontaa, kertoo Karjalainen.

Tarinat myivät, ja bändi toisensa jälkeen löi läpi raivaten aina tilaa seuraavalle Suomi-tähdelle. Musiikkiviennin menestys oli paitsi loistavien bändien, mutta myös ammattimaistuneiden managereiden ja levy-yhtiöiden työn tulosta.

Metal Export -näyttelyssä esitellään hevimusiikin vientituotteet

Viimeiset viisi vuotta Aalto-yliopiston dosentti Toni-Matti Karjalainen on tutkinut suomalaisen hevimusiikin tarinaa akatemiatutkijana. Urakka tulee kohta päätökseen. Karjalainen aloittaa elokuussa uuden pestin taidejohtamisen ja yrittäjyyden professorina Sibelius-Akatemiassa, ja hevijutut saavat jäädä hetkeksi hyllylle.

Kova työrupeama saa arvoisensa päätöksen, kun heviprofessori kuratoi näyttelyn suomalaisen metalliviennin tarinasta Musiikkimuseo Fameen. Metal Export -näyttely kertoo suomalaisen hevimusiikin 30-vuotisen historian pikakelauksella ja pysähtyy kuuntelemaan tarkasti sen kuuden tähden tarinan.

Heviprofessori kertoo, mitkä bändit museoon pääsivät ja miksi:

  • Amorphis: "Stereotyyppinen suomalainen metallitarina. Kalevalaisuus kuuluu lyriikoissa ja kansanperinne melodioissa."
  • Apocalyptica: "Klassiset muusikot soittavat sellolla metallia cover-versioina. Outous kiinnostaa."
  • Arion: "Uudemman polven bändi, jossa perinteiset power metal vaikutteet, kuten Sonata Arcticalla ja Stratovariuksella."
  • Insomnium: "Melankolia ja luonto lyö kättä yhteen. Tyypillistä suomalaista melodista death metallia."
  • Moonsorrow: "Yhdistää hauskalla tavalla pakanallisuutta ja kansanperinnettä."
  • Stam1na: "Bändin kansainvälinen menestys yllätti, koska ulkomainen yleisö ei ymmärrä suomenkielisistä lyriikoista mitään."

Museossa näyttää treenikämpän ja bäkkärin yhdistelmältä. Miljöö on tumman puhuva ja hevimäinen.

– Sisustuksenkin piti henkiä kiertämistä, ulkomailla soittamista ja rosoista rock-elämää.

Niinpä tietysti. Juuri sillä tarinallahan sitä suomalaista metallia on maailmalle myyty.

Katso Areenasta:

Heviprofessori vieraili Ylen aamussa 27.6.2019

Lue myös:

Kansainvälinen metallimusiikin tutkimuskonferenssi pohtii, hävittääkö kaupallisuus metallimusiikin autenttisuuden

Melankolinen mies seisoo sateisessa metsässä – Hevisanoitus vahvistaa ulkomaalaisten mielikuvia Suomesta