Suomeen on syntynyt toinen Unescon Geopark – Lauhanvuori-Hämeenkangas hyväksyttiin maailmanlaajuiseen geologisesti ainutlaatuisten kohteiden verkostoon

Suomessa on Unescon Global Geopark Rokua ja nyt myös Lauhanvuori-Hämeenkangas.

Geologinen perintö
Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsee näyttävä "pirunpelto" eli jääkauden rantamuodostelma.
Mm. Lauhanvuoren geologia vakuutti Unescon arvioijat. Kuvassa kivijata eli ns. pirunpelto eli muinainen ranta. Elina Niemistö / Yle

Lauhanvuori-Hämeenkangas on hyväksytty Unescon kansainväliseen Geopark-verkostoon. Päätöksen jälkeen Suomessa on kaksi Unescon Global Geoparkia.

Alue haki verkostoon syksyllä 2018, mutta töitä sen eteen on tehty jo vuosia.

– Vuonna 2014 oli ensimmäiset projektit ja sitä ennenkin on jo valmisteltu. Iso porukka on ollut sitä tekemässä, joten kieltämättä tuntuu aika hyvältä, sanoo Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson.

Lauhanvuori-Hämeenkangas geopark, kartta
Marko Melto / Yle

Matkailuarvon nousu tähtäimessä

Unescon hallintoneuvosto hyväksyi heinäkuun kokouksessaan 16 uutta aluetta verkostoon, joten nyt Geoparkeja on yhteensä 160 eri puolilla maailmaa.

Verkosto tuntuu houkuttelevan, sillä yksin Suomessa on tällä hetkellä valmisteilla useita Geopark-alueita. Geopark-hanke on meneillään Saimaalla, Salpausselällä ja Lappajärvellä.

Kansainväliseen verkostoon hakeutumisen yksi motiivi on matkailuarvon kohotus.

– Se tarkoittaa, että ollaan osa maailmanlaajuista verkostoa ja päästään mukaan kehittämään aluetta yhteisillä opeilla. Ja toivotaan, että saadaan kansainvälisiä matkailijoita. Tietysti kotimaassa tunnettuutta myös, sanoo Hermansson.

Metsähallituksen mukaan jo hakuvuosien aikana kansallispuistojen kävijämäärät nousivat kymmeniä prosentteja.

Lauhanvuori−Hämeenkangas Geopark -aluetta esiteltiin UNESCOn Geopark-arvioitsijoille heinäkuun 22.-26. päivä 2019.
Kati Ala-Renko / Yle

Työ jatkuu hienoissa kohteissa

Unescon Geopark-verkostoon pääseminen ei tosiaan ole mikään läpihuutojuttu. Työtä on tehty vuosia, jotta Unescon tiukat kriteerit on pystytty täyttämään. Unescon arvioijat ovat käyneet alueella useaan otteeseen.

– Toki geologia on kaikkein tärkein. Siinä täytyy olla tieteellisesti vertaisarvioitua tutkimusta taustalla ja kansainvälisesti hyväksytty geologinen arvo. Lisäksi oleellista on myös alueen sitoutuminen tähän pitkäjänteisesti. Se, että alueen ihmiset ovat mukana ja yhteistyö toimii, listaa Hermansson.

Eikä työ ole valmis, vaikka yksi etappi on saavutettu.

– Tästähän se vasta alkaa. Ei suinkaan koskaan olla valmiita. Tässä on jatkuvan kehittämisen vaatimus ja neljän vuoden välein uudelleenarviointi. Paljon siellä onkin kehittämistä vielä, myöntää Hermansson.

Peräti 52 geokohdetta ihmeteltävänä

Uuteen Geopark-alueeseen kuuluvat Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistot sekä mm. Hämeenkankaan ja Haapakeitaan soidensuojelualueet.

Alueen päänähtävyyksiä ovat muun muassa Spitaalijärvi ja kivijata Lauhanvuorella, suokokonaisuudet, Karijoen Susiluola ja pulppuavat lähteet.

– Siellä on yhteensä 52 geokohdetta. Lisäksi iso joukko luontokohteita ja sata kulttuurikohdetta, yllättää Hermansson.

Geopark-alue sijaitsee kolmen maakunnan Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajaseuduilla. Geopark-kuntiin kuuluvat Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi, Siikainen, Parkano ja Kihniö.

Metsähallituksen työntekijät tähyilevät upeaa suomaisemaa Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa.
Kauhaneva-Pohjankankaan soinen kansallispuisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaan eteläosissa. Elina Niemistö / Yle

Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna perjantaihin kello 23:een saakka.

Lue myös: Kansallispuistot halajavat lisää näkyvyyttä kansainvälisen Geopark-verkoston avulla