16-vuotiaan Veikka-Matti Körkön lohiennätys meni rikki, mutta monilla muilla saalis on jäänyt haaveeksi – Tornionjoen lohikesää varjostaa huoli kalakuolemista

Tästä piti tulla jopa loistava lohikesä, mutta tulva ja helteet ovat kampittaneet Väylää soutavien kalastajien haaveita.

lohi
Veikka Körkkö poseeraa juuri saamansa lohen kanssa Tornionjoen rannalla
16-vuotias Veikka-Matti Körkkö nappasi 12,5 kg painavan lohen Tornionjoen Lampsuvannosta.Antti Ullakko / Yle

Tornionjoella vuorokauden mittainen viikkorauhoitus on juuri päättynyt. Veneitä kalastajineen suuntaa kohti ottipaikkoja Pellon taajaman kohdalla.

Lohta pitäisi olla väylässä kaiken järjen mukaan paljonkin. Ja ehkä onkin, mutta kuningaskala ottaa nyt heinäkuussa huonosti vaappuun kiinni. Lohta kyllä näkyy, mutta syönnillä se ei ole.

– Vaapun soutajat ei ole saaneet sillä lailla kalaa, niin kuin muina vuosina. Tässä on tietenkin monet yhteensattumat, korkea tulvavesi ja sitten tuli helteet, pohtii pellolainen pitkän linjan lohimies ja Pellon kalakerhon aktiivijäsen Jouni Jaako.

Jouni Jaako kalastamassa veneestään Tornionjoella Pellossa.
Jouni Jaako kalastamassa veneestään Tornionjoella Pellossa.Antti Ullakko / Yle

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi puolestaan ei ihan vielä halua lopullisesti ennustaa minkälainen Tornionjoen lohikesästä tulee. Odotukset ovat, että siitä tulisi parempi kuin viime vuodesta, jolloin mittauspisteen ohitti hieman yli 65 000 lohta.

– Kyllä näin voidaan olettaa, että tämä kesä ja tuleva kesä olisivat hyviä lohikesiä. Tornionjoen alajuoksulla saatiin lohta hyvin kesäkuun puolivälin jälkeen ennen juhannusta. Se näkyi myös meidän kaikuluotaimessa, että lohi alkoi silloin nousemaan. Korkea vesi hieman viivästytti nousua.

Jouni Jaakonkin mielestä nyt pitäisi olla hyvä lohikesä. Vuoden 2014 hyvän lohikesän jälkeläisiä pitäisi olla nyt jokeen nousemassa, mutta ei ihan siltä näytä tällä hetkellä.

– Nyt meillä pitäisi olla hirveät määrät kalaa, nämä viiden–kuuden kilon kalat on hyvän lohivuoden 2014 kudusta, mutta ei niitä nyt vielä kuitenkaan niin hirveän paljon ole tänne vielä tullut.

Soutajia on ja osa saa saalistakin

Iloisia poikkeuksia toki löytyy.

Torniolainen 16-vuotias Veikka-Matti Körkkö on kova kalamies nuoresta iästään huolimatta. Pappa Jouni Jaako ja isä Veli-Matti Körkkö ovat opettaneet hänelle lohenkalastuksen salat jo pienestä pitäen ja se näkyy.

– Sain oman veneen 4 vuotta sitten ja siitä lähtien olen soutanut lohta yksin. Nyt tuli tuosta Lampsuvannosta 12,5-kiloinen lohi. Yksin kalastettuna tämä on ennätyskalani. Tämä on kesän toinen lohi, jonka sain.

Veikka-Matti Körkön Tornionjoesta nostaman lohen pituudeksi mitattiin 109 senttimetriä.
Veikka-Matti Körkön Tornionjoesta nostaman lohen pituudeksi mitattiin 109 senttimetriä.Antti Ullakko / Yle

Rovaniemeläinen Panu Korhonen on tullut Pelloon kalastamaan jo heti kauden alusta. Useampi viikko on mennyt nyt telttamajoituksessa campingalueella lemmikkikoira Lennin kanssa.

Hän on saanut jo useamman lohen.

– Yhden mätilohen palautin lisääntymäänkin, kertoo talvet safarihommia paiskova Korhonen.

Jouni Jaakon mukaan vaisuhkosta saalismäärästä huolimatta kalastajia on riittänyt Tornionjoella.

– Niitä on ollut paljon. Esimerkiksi tuossa Kullekorvassa, jossa on tuollainen 300 metrin soutupätkä, on ollut sellaiset 15 venettä. 5–6 venettä on ollut vedessä ja muut ovat odottaneet rannalla vuoroa.

Lue myös: Tutkijat merkitsivät lähes 600 lohta – miten ne selviytyvät päästyään pyydyksistä?

Kalakuolemat huolettavat

Jaako on huolissaan Tornionjoen kalakuolemista. Nyt on löytynyt Pellon yläpuolelta jopa lohenpoikasia, joilla on ollut ihotautia. Jaako on itsekin ottanut koepalat kahdesta kahdeksankiloisesta lohesta.

– Niissä ei ole ollut ihmisen aiheuttamaa vauriota eikä hylkeen puremaa. Kaloissa oli selvät märkäläiskät kyljissä pyrstön etupuolella ja keskellä kylkeä noin kämmenen kokoinen alue, Jaako ihmettelee.

Tornionjoen lohikuolemien tutkinta jatkuu myös tänä kesänä. Näytteitä otetaan Tornion edustan merialueelta ja Tornionjoelta. Myös kalastajilta on saatu muutamia näytteitä.

Panu Korhonen valmistautuu vesille lähtöön Pellossa Tornionjoen rannalla.
Panu Korhonen valmistautuu vesille lähtöön Pellossa Tornionjoen rannalla.Antti Ullakko / Yle

Ruokaviraston mukaan Tornionjoen lohikuolemien syynä näyttää olevan useita tekijöitä. Tutkimusprofessori Perttu Koski kertoo, että hyvä asia on se, että lohista ei ole löytynyt varsinaisia tarttuvia kalatauteja.

– Lohien ihohaavoista suurin osa on erilaisten pyydysten aiheuttamia mekaanisia haavoja. Osa on myös hylkeiden purema- ja kynsimishaavoja. Ja näihin haavoihin iskee herkästi vesihome, joka leviää kalassa ja siitä seuraa kalan kuolema.

Esimerkiksi Ruotsissa pyydykseen joutunut luonnonlohi pitää palauttaa veteen. Säädös astui voimaan vuonna 2014 ja se tehtiin Tornionjoen lohen suojelemiseksi.

Perttu Koski kertoo, että lohikuolemia alkoi ilmestyä samana vuonna.

– Tuskin sattumaa, vaikka uskon kyllä, että tuo päätös on voittopuolisesti lohelle kuitenkin eduksi. Useampia lohia pääsee näin jokeen kutemaan.

Kalastaja veneellään Tornionjoella Pellossa.
Vaikka lohi ei ole ottanut uistimiin odotetusti, on Väylällä riittänyt soutajia. Keskiyön auringossa kelpaa soutaa tyhjääkin.Antti Ullakko / Yle

Pitäisikö pyydysmäärää rajoittaa?

Perttu Koski uskoo, että kalastuksen aiheuttamia vaurioita tuskin saadaan pois koskaan kokonaan. Hänen mielestään sietäisi kuitenkin pohtia esimerkiksi sitä, voitaisiinko kalastuksen ajoittamisella vaikuttaa lohien selviämiseen.

Erikoistutkija Atso Romakkaniemen mielestä syytä olisi pohtia, pitäisikö pyydysten määrää ehkä rajoittaa, jotta lohet pääsisivät kutujokiin ehjinä merivaellukseltaan.

– On selvä, että kun kaloja vapautetaan entistä enemmän, niin siellä on myös vahingoittuneita kaloja enemmän. Niihin vesihome iskee herkästi. Mutta missä määrin tämä asia selittää kalakuolemia?

Romakkaniemen mukaan kalojen fysiologiassa on sellaisia merkkejä ja myös sellaisia ulkoisia merkkejä, jotka eivät selity sillä, että kysymys olisi pyydysten aiheuttamista vahingoista.

Lohissa riittää joka tapauksessa vielä tutkittavaa, jotta selviäisi mikä kaloja vaivaa. Tutkimustyötä tehdään suomalais-ruotsalaisena yhteishankkeena, jossa on mukana Suomesta Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto, Ruotsista puolestaan Statens veterinärmedicinska anstalt sekä Ruotsin maatalousyliopisto.

Lue myös:

Ammattikalastajat pyytävät nyt valtavia lohia Suomenlahdella ja kalaa on paljon – monen "fantastinen kesä" saa pian tylyn lopun