Turvaväli

Maaliskuussa Suomi ja Ruotsi ryhtyivät erilaisiin taisteluihin koronaepidemiaa vastaan.

Itämeren rannoilla oli sama ongelma, mutta eri ratkaisut. Mistä kaikki alkoi ja mikä on maiden tilanne tällä hetkellä?

Tässä jutussa kerromme, millaisia eroja Suomen ja Ruotsin välillä on keväällä ollut.

Miten maat reagoivat? Katso aikajanalta.

Suomessa on perjantaihin 10. heinäkuuta mennessä todettu 7279 tartuntaa ja koronaan kuolleita on 329.

Worldometerin mukaan Suomessa on vahvistettu 59 kuolemaa miljoonaa asukasta kohden.

Ruotsissa on perjantaihin 10. heinäkuuta mennessä todettu 74 333 tartuntaa ja koronaan kuolleita on 5 500.

Maassa on Worldometerin mukaan todettu 545 kuolemaa miljoonaa asukasta kohden.

Ruotsissa on kuollut tuhansittain enemmän ihmisiä kuin tavallisena keväänä (siirryt toiseen palveluun). Norjassa ja Suomessa vastaavaa ylikuolleisuutta ei ole havaittu.

Miksi maat tekivät niin kuin tekivät?

Ruotsin koronastrategia on eronnut paljon sekä muiden Pohjoismaiden että Euroopan maiden toimintatavoista. Kansainvälinen media on seurannut Ruotsin kokeilua ihmetellen.

Ruotsi haluaa (siirryt toiseen palveluun) suojella riskiryhmiä ja estää viruksen leviämisen, mutta myös pelastaa talouden ja mahdollisimman monta työpaikkaa. Ruotsi on kiistänyt (siirryt toiseen palveluun) pyrkivänsä laumaimmuniteetin rakentamiseen.

Maa uskoo vapaaehtoisuuteen. Maaliskuusta lähtien ihmisille suositeltiin kotona pysymistä ja etätöitä. Maata ei suljettu, vaan yhteiskunnan haluttiin pyörivän.

Kritiikki Ruotsin linjaa kohtaan on yltynyt toukokuun lopulta lähtien. Yhä useampi ruotsalainen kysyy, onko maa valinnut sittenkin väärän koronastrategian.

Suomessa maan rajat suljettiin, koulut ja ravintolat laitettiin kiinni.

Toukokuussa pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että koronavirusepidemia ei saisi levitä Suomessa ollenkaan. Suomi nosti testauskapasiteettia ja jäljitti sairastuneita.

THL arvioi kesäkuun alkupuolella, että jos Suomi olisi valinnut (siirryt toiseen palveluun) Ruotsin strategian, Suomessa olisi kuollut siihen mennessä yli 2 500 ihmistä.

Ruotsissakin rajoitukset selvästi hidastivat epidemian etenemistä. Kuolleisuuteen vaikuttaa se, kuinka laajalle epidemia on ehtinyt leviämään ennen rajoituksia. Ruotsissa epidemia alkoi hieman aikaisemmin kuin meillä, mutta rajoituksia asetettiin samoihin aikoihin. Virus oli päässyt leviämään laajemmalle. Lasku on ollut loivempaa, koska rajoitukset ovat olleet kevyempiä kuin Suomessa.

Helsingin yliopiston ekologi ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo

Miten maat olivat valmistautuneet kriiseihin?

Kylmän sodan päättyessä Ruotsi arvioitiin, ettei huoltovarmuusvarastolle ole enää tarvetta. 2000-luvun alussa maa poltti varastoista löytyneet 7,3 miljoonaa hengityssuojainta.

Ruotsi ei ole voinut ottaa käyttöön poikkeustilaa (siirryt toiseen palveluun), sillä perustuslaissa sen ainoaksi mahdolliseksi syyksi mainitaan sota tai sen uhka.

Suomi on jatkanut huoltovarmuusvarastojen ylläpitoa ja varastoja on kuvailtu Euroopan parhaimmiksi.

Maassa otettiin nopeasti käyttöön valmiuslaki, joka takasi viranomaisille riittävät toimivaltuudet poikkeusoloissa. Ruotsissa luotettiin siihen, että alueet pitävät huolen terveydenhoidosta. Nyt Ruotsissakin on mietitty (siirryt toiseen palveluun) “Suomen mallia”.

Miten hoivalaitoksissa onnistuttiin?

Iäkkäät ihmiset ovat erityistä riskiryhmää. Ruotsissa noin puolet koronaan kuolleista on asunut hoivakodeissa.

Joidenkin julkisuuteen nousseiden tapausten mukaan sairastaville iäkkäille on annettu hengitystä lamauttavaa morfiinia. Heille ei ole myöskään annettu lisähappea.

Suomessa noin 44 prosenttia menehtyneistä on asunut hoivakodeissa.

Huhtikuussa hoivakodeissa oli pulaa työntekijöistä, ja monissa yksiköissä ei käytetty asianmukaisia suojaimia, sillä niistä oli pulaa.

Sekä Ruotsissa että Suomessa on tullut julkisuuteen tapauksia, joissa vanhusten hoitosuunnitelmia on tehty puhelimitse näkemättä potilasta.

Miten maiden taloudet ottavat takkiin?

Suomessa työttömyys nousi toukokuussa 10,6 prosenttiin – se on lähes 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiukimpien rajoitusten aikaan huhtikuussa kansantalous supistui 7,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Suomi on tukenut kriisin aikana yrityksiä suoraan esimerkiksi kehitysrahoilla ja kustannustuilla. Yritykset ovat saaneet tukea esimerkiksi lainajärjestelyiden muodossa pankeilta.

Ruotsissa työttömyys oli toukokuussa 8 prosenttia. Huhtikuussa maan talous supistui arviolta 7,3 prosenttia, lähes saman verran kuin Suomessa.

Vaikka palvelualat pärjäsivät Suomea paremmin, teollisuus jäi vertailussa toiseksi. Volvo ja Scania sulkivat tehtaansa, kun alihankintaketjut häiriintyivät koronakriisin seurauksena.

Ruotsissa valtio on tukenut yrityksiä esimerkiksi mahdollistamalla lyhyen työviikon ja kantamalla vastuun sairauslomien kustannuksista.

Yksityinen kulutus supistui Ruotsissa liki yhtä paljon kuin naapurimaissa. Ruotsissa riskiryhmät pysyivät kotona tiukemmin kuin esimerkiksi Tanskassa, missä epidemia ei ollut yhtä paha. Ruotsissa tautia pelätään paljon, naapurimaissa kansainvälisellä tasolla vähän. Tämä saattaa vaikuttaa kulutukseen tulevaisuudessa.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki

Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että Suomen talous supistuu tänä vuonna 6 prosenttia.

Myös Ruotsin hallitus ennakoi maan talouden supistuvan tänä vuonna 6 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki muistuttaa, että Suomen talous oli vajoamassa taantumaan jo ennen koronakriisiä. Toipuminen saattaa kestää, sillä maailmantalouden taantuma iskee Suomen vientiteollisuuteen.

Ketkä pääsevät matkustamaan?

Suomi sulki ulkorajansa 19. maaliskuuta. Asteittainen avautuminen alkoi kesäkuussa.

Suomeen matkustaminen sallitaan 13. heinäkuuta alkaen 17:stä maasta, mutta Ruotsista ei saa matkustaa Suomeen. Suomalaiset ovat tervetulleita useisiin EU-maihin.

Ruotsi ei ole sulkenut rajojaan muilta EU-mailta missään vaiheessa. EU:n ulkopuolelta maahan ei saa matkustaa. Ruotsalaiset voivat matkustaa joihinkin EU-maihin, mutta esimerkiksi naapurimaat Tanska ja Norja (siirryt toiseen palveluun) ovat rajoittaneet maahantuloa Ruotsista.

Mitäs nyt sitten?

Ruotsissa sairauteen kuolleiden ja tehohoitoa vaativien potilaiden määrä on ollut viime päivinä laskussa (siirryt toiseen palveluun). Viranomaiset pitävät silti uhkatasoa yhä korkeana. Viruksella on yhä potentiaali levitä räjähdysmäisesti.

Maassa vahvistettiin torstaina 18 uutta koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta ja 475 uutta tartuntaa.

Koronatilanne on THL:n mukaan Suomessa rauhallinen. Kuudessatoista sairaanhoitopiirissä ei ole todettu lainkaan uusia tapauksia vajaan kahden viikon aikana. Parantuneita arvioidaan olevan yli 90 prosenttia todetuista tapauksista, THL arvioi.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta täältä.

Tekijät

Miku Huttunen

Iida Tikka

Meeri Niinistö

kuvat

Silja Viitala / Yle, Huoltovarmuuskeskus, Miku Huttunen / Yle, Antti Eintola / Yle

Julkaistu 11.7.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus