Kaupunki haluaa hakkauttaa metsää luontopolun ja muinaismuistoalueen vierestä – kauppaa samalta alueelta mökkitontteja luonnonrauhalla

Rahapulassaan Kemijärven kaupunki on nostanut vuosittaista tulotavoitetta kaupungin metsien hakkuista kolminkertaiseksi.

metsätalous
Kemijärvi hakkauttaa luontopolun metsää
Kemijärvi hakkauttaa luontopolun metsää

Parikymmentä kilometriä Kemijärven keskustasta on Ämmänniemi jonka kärjessä kohoaa jyrkkä Ämmänvaara. Niemi pistää Kemijärven Ämmänselälle.

Paikka on arkeologien arvioiden mukaan muinaisten saamelaisten asukkaiden palvontapaikka. Niemen rannalta on löydetty kivikauden asutuksen jälkiä ja ylärinteessä on muinainen kvartsilouhos.

Ämmänvaaran laelta ihaillaan saarien, selkien ja niemien Kemijärveä.
Ämmänvaaran laelta ihaillaan saarien, selkien ja niemien Kemijärveä. Tapani Leisti / Yle

Viime toukokuussa Kemijärven tekninen lautakunta päätti myydä puunjalostusyhtiö Keitele Forest Oy:lle Ämmänniemen ranta-asemakaavan alueelta mäntymetsää hakattavaksi. Kyse olisi harvennushakkuusta, jossa noin kolmannes puustosta kaadettaisiin.

– Kuulostaa järjettömältä. Minusta on aika häpeällistä, miten kaupunki kohtelee näitä arvokkaita kohteita. Kemijärvellä on paljon kaunista luontoa, mutta vähän suojeltuja alueita, sanoo luontopolulla retkeilevä Janne Säynäjäkangas.

Ämmänniemen alueella on ranta-asemakaava vuodelta 1994. Kemijärven kaupunki on myynyt siitä rantatontteja, joille on rakennettu kesämökkejä. Myynnissä on vielä kaksi tonttia.

Kaupunki mainostaa tontteja luonnonrauhalla, Ämmänvaaran muinaisella uhripaikalla ja valtakunnallisesti merkittävällä kivikautisella asuinpaikalla. Hakkuualueen läpi kulkee muutama vuosi sitten perustettu luontopolku, jota Visit Kemijärvi markkinoi matkailunähtävyytenä.

Ämmänvaaran ulkoilu- ja retkeilyalueen metsää, jonka Kemijärven kaupunki aikoo hakkauttaa.
Ämmänvaaran ulkoilu- ja retkeilyalueen metsää, jonka Kemijärven kaupunki aikoo hakkauttaa. Tapani Leisti / Yle

Polun varrella on nuotiopaikka laavuineen. Huipulle on nikkaroitu laudoista näköalatasanne, jonka penkiltä voi ihailla Kemijärveä saarineen ja niemineen sekä horisontissa siintävää vaaramaisemaa.

Hakkuualue on kaavoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi

Ämmänniemen ranta-asemakaavassa hakkuualue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi Kaavatunnus on kirjainyhdistelmä VR.

Ympäristöministeriön vuoden 2016 kaavaoppaan mukaan VR merkinnällä tarkoitetaan retkeily- ja ulkoilualuetta.

Muutama vuosi sitten Kemijärven kunnallispoliitikot päättivät, että kaupungin metsistä pitää saada hakkuilla tuloa 60 000 euroa vuodessa. Aiemmin tavoite oli runsaat 20 000 euroa vuodessa. Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö toteuttaa tavoitetta virkamiehenä.

– Kaupunkihan hakkaa metsiään tietyn suunnitelman mukaan. Tämäkin on metsätaloussuunnitelmassa laitettu harvennushakkuualueeksi. Nyt on sitten tämän alueen vuoro, sanoo Pöyliö.

Pöyliön mukaan alueella voidaan kaataa metsää ranta-asemakaavasta ja retkeily- ja ulkoilualueesta huolimatta.

– Tämä nyt on siinä mielessä ei-asemakaavoitettua aluetta, että tämä on luokiteltu niin sanotuksi metsätalousmaaksi. Kaupunki on jo kuullut mökkiläisiä ja vastustusta ei ole tullut mökkiläisten osalta.

Ämmänvaaran harvennushakkuusta järjestettiin tarjouskilpailu. Kaupunki hyväksyi ainoan tarjouksen, jonka tekijä on Kemijärvellä nyt useita vuosia liimapuutehdasta ja sahaa pyörittänyt puunjalostusyhtiö Keitele.

Ämmänvaaran harvennushakkuussa kaupunki saisi puista 44 150 euroa, jos kauppa lopulta tehdään. Kaupungingeodeetin mukaan hakkuuseen tarvitaan vielä kaupungin rakennustarkastajan maisemalupa.

Saamelaisten pyhä uhripaikka

Kemijärven tekninen lautakunta päättii myynnistä toukokuussa. Kemijärveläinen Helena Tiihonen vaati päätökseen oikaisua, vedoten paikan muinaismuistoihin ja luonto-arvojen säilyttämiseen viime vuosina Kemijärvellä kiihtyneiden hakkuiden paineessa.

– Tämä on ollut saamelaisten pyhä uhripaikka. Visit Kemijärvi mainostaa kovasti nettisivuilla luontopolkua joka täällä on. Hämmästelen kyllä miksi ei ole pyhitetty koko tätä niemeä ja vaaraa, koska tämä on erikoinen muodostelma. Ei ole ihme että saamelaiset ovat tämän pyhäksi paikaksi valinneet.

Tiihonen on Suomen menestyneimpiä luonnonsuojelijoita. Hän kuuluu keskeisiin Kemijoen latvoille suunnitellun Vuotoksen tekoaltaan vastustajiin, joiden vuosikymmenien kamppailu päätyi lopulta voittoon.

Kemijärven tekninen lautakunta hylkäsi Tiihosen oikaisuvaatimuksen kesäkuussa.

Lautakunta kuitenkin päätti jättää luontopolun varteen 15 metrin suojavyöhykkeen, jolla ei hakata. Lisäksi luovuttiin yhden kostean ja yhden jyrkän vaaran rinteessä olevan paikan hakkaamisesta.

Tiihonen pitää lautakunnan rajauksia merkityksettöminä.

– Osoittaa aika kummallista asennetta, että luontoarvot säilyvät kun jätetään 15 metrin suojavyöhyke. Minusta se on hämmästyttävää ja kuvastaa nykyisiä asenteita.

Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö myöntää, että luontopolun merkitys kärsii hakkuista.

– Polun varrelle jätetään kaistale hakkaamatonta, mutta ehkä se ei nyt tuolla mäntymetsässä paljon sitä maastoa silottele.

Pöyliön mukaan toisen puolen Ämmänvaaran ranta-asemakaavan tontti, retkeily- ja ulkoilualueesta omistava metsäyhtiö hakkautti vuosia sitten omistamansa alueen. Pöyliön mukaan metsäyhtiön hakkuu oli rankempi kuin kaupungin harvennushakkuu olisi

Metsä-Botnia hakkasi Ämmänniemessä ensimmäisenä

Hakkuiden jälkeen Metsä Botnia saamelaisti nimensä Davvi Metsä Oy:ksi

Metsäkeskukselta saatu naapurikiinteistön omistaneen Metsä Botnia Metsä Oy:n tekemä metsänkäyttöilmoitus vuodelta 2011 kertoo alueelle ilmoitetusta harvennushakkuusta. Vuosia sitten tehdyn hakkuun jäljet ja tähteet näkyvät alueella ja myös syvät metsäkoneiden jättämät jäljet.

Lähes kymmenen vuotta vanha metsäkoneen jälki Ämmänvaarassa Metsä-Botnia Metsä Oy:n harvennushakkuusta.
Lähes kymmenen vuotta vanha metsäkoneen jälki Ämmänvaarassa Metsä-Botnia Metsä Oy:n harvennushakkuusta. Tapani Leisti / Yle

Nykyään alueen omistaa Davvi Metsä Oy -niminen yhtiö. Yhtiön kauniilla Lapin luontokuvilla koristellulla nettisivuilla kerrtotaan davvi-sanan olevan saamen kieltä ja tarkoittavan pohjoista. Nimellä yhtiö haluaa kuvastaa omistamiensa kymmenien tuhansien metsähehtaarien sijaintia Lapissa.

Davvi Metsä Oy:n maankäyttöasiantuntija Jukka Suhonen kieltäytyy sähköpostitse vastaamasta Ämmänvaaraa ja yhtiön taustaa koskeviin kysymyksiin.

Selvittelyn jälkeen muista lähteistä paljastuu, että Metsä-Botnia Metsä Oy:n nimi on muuttunut vuodenvaihteessa 2016 sulautumisen seurauksena Davvi Metsä Oy:ksi.

Yhtiö kuuluu Metsä Group -konserniin.

Yhtiön nimen saamelaistaminen herättää saamelaisten muinaisesta palvontapaikasta Ämmänvaarasta katsoen pohjoisuuden lisäksi muitakin mielikuvia.

Metso ruokailee luontopolun varressa

Ämmänvaaran laelle johtava runsaan kilometrin pitkä luontopolku on tehty muutama vuosi sitten.

Polku vie halki mäntymetsän. Polulla erottuu parissa paikassa talvisia metson kuitupitoisia hakopaskoja. Ne ovat syöneet talviravintoaan männynneulasia.

Metsässä siellä täällä on lahonneita kantoja jostain kauan sitten tehdystä hakkuusta. Aluskasvusto on mustikkavaltaista. Alueella on muhkeita muurahaiskekoja ja muurahaisten polkuja. Rinteessä on monenkokoisia siirtolohkareita ja vaaran laki on paikoin louhikkoinen.

Kemijärveen pistävän niemen kärjessä kohoaa Ämmänvaara, muinaisten saamelaisten palvontapaikka. Tässä Luuksinsalmen sillalta nähtynä heinäkuussa 2020.
Kemijärveen pistävän niemen kärjessä kohoaa Ämmänvaara, muinaisten saamelaisten palvontapaikka. Tässä Luuksinsalmen sillalta nähtynä heinäkuussa 2020.Tapani Leisti / Yle

Huipulla on näköalapenkki, jolta aukeaa näkymä yli Kemijärven. Selän takaa näkyvät vasemmalta oikealle kirkko, Sallaan vievän valtatie siltoineen ja Keitele Groupin liimapuutehdas.

Hakkuita vastustavan Helena Tiihosen mukaan uusi metsälaki on kiihdyttänyt viime vuosina avohakkuita rajusti ja metsiä parturoidaan vaaran lakia myöten. Tämän voi Kemijärvellä liikkuva todeta omin silmin.

Lapin maakuntamuseon mukaan muinaismuistot jäävät hakkualueen ulkopuolelle eivätkä ole este hakkuille. Tiihosen mukaan uusi metsälaki näyttää antavan mellastaa muinaismuistojen vieressä, kunhan ei suoraan muiston päällä.

Lue myös:

Luonnonsuojelijat ovat huolissaan hakkuista ja räjäytyksistä suositussa lähimetsässä: "Jälleen nirhaistiin metsän reunasta pala pois"

Oulujärven retkeilysaarten kiistellyt hakkuut toistaiseksi jäissä – tutkijat löysivät ikimetsästä erittäin uhanalaisen käävän