Junan alle jäämistä pyritään estämään eri toimin – veturinkuljettajat saavat tilanteessa heti apua

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on selvittänyt kustannustehokkaimmat keinot vähentää itsemurhia rautateillä.

rautatieonnettomuudet
Opastimessa palaa punainen valo.
Junaradan opaste. Kuvituskuva.Jarkko Riikonen / Yle

Suomessa jää noin 50–60 ihmistä junan alle vuosittain. Kaikkien onnettomuuksien syy ei selviä koskaan.

Tapana on, että tapahtumia ei uutisoida yksityiskohtaisesti. Aika ajoin junan alle jääneen ihmisen menehtyminen tai veturinkuljettajan kokemus nousee kuitenkin puheenaiheeksi.

Tilanteessa edetään ohjeen mukaan

VR:n liikennejohtaja Nina Mähönen kertoo, että ikävässä tilanteessa yhtiö tekee kaikkensa työntekijöiden hyvinvoinnin eteen. Tukea ja apua annetaan jokaiselle henkilökunnan jäsenelle.

Tilanne etenee aina sovitun toimintaohjeen mukaan. Ensimmäisenä otetaan aina yhteys viranomaisiin. Kuljettaja soittaa hätäkeskukseen ja tekee ilmoituksen liikenteen ohjaukseen.

Kuljettajan työvuoro keskeytyy ja hänet ohjataan työterveyteen. Töihin hän palaa vasta siinä vaiheessa, kun kokee siihen pystyvänsä.

Veturinkuljettajilla on oma vertaistukiryhmänsä, jossa he voivat puida kokemuksiaan rauhassa.

– Se on kuljettajien mukaan myös tärkeä keino palautua työkuntoon, Mähönen kertoo.

Pääsääntöisesti kuljettajat palaavat töihin lyhyen poissaolon jälkeen.

Erilaisia onnettomuustilanteita käydään läpi jo koulutuksessa. Niitä harjoitellaan teoriassa ja simulaattorissa.

"Kenenkään ei tarvitse selviytyä omin neuvoin"

Rautatiealan unionin puheenjohtajan Tero Palomäen käsityksen mukaan kaikki kuljettajat, jotka ovat tarvinneet apua ovat sitä myös saaneet.

– Tilanne, jossa henkilö jää junan alle on kuljettajalle kriisi ja siitä toipuminen voi olla pitkä prosessi, Palomäki sanoo.

Unioni ei ole joutunut puuttumaan siihen, miten henkilökuntaa sillä hetkellä kohdellaan.

– Kenenkään ei tarvitse selviytyä omin neuvoin, Palomäki sanoo.

Itsekin kuljettajan työtä tehnyt Palomäki tietää tapauksia, joissa useita samanlaisia onnettomuuksia kokenut kuljettaja vaihtaa kokonaan ammattia.

– Tilanteet ovat erilaisia ja se vaikuttaa kokemukseen. Onko kyseessä vahinko, ja minkä ikäinen alle jäänyt on, Palomäki sanoo.

Henkilökunnan kouluttaminen on yksi keino vähentää junan alle jäämisiä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on selvittänyt, mitkä ovat kustannustehokkaimmat keinot vähentää itsemurhia Suomen rautateillä. Selvityksen on laatinut VTT:n erikoistutkija Anne Silla, joka on myös väitellyt rautatieliikenteen allejäänneistä.

– Se on aina valitettava tapahtuma veturinkuljettajan, uhrin omaisten, pelastushenkilökunnan sekä mahdollisten silminnäkijöiden näkökulmasta, mutta myös rautatieliikenteen sujuvuuden kannalta, Silla sanoo.

Selvityksen mukaan toimivia keinoja ovat muun muassa rautateiden henkilökunnan kouluttaminen tunnistamaan itsetuhoisia henkilöitä rautatiealueilla, alueiden parempi valvonta ja eri viranomaisten parempi yhteistyö VR:n ja Traficomin kanssa.

Traficom vetää myös yhteistyöryhmää, jossa käydään näitä asioita läpi. Ryhmässä ovat mukana VR:n ja muiden rautatieliikenteeseen liittyvien toimijoiden lisäksi poliisi, pelastuslaitos, terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Suomen mielenterveys ry.