Huijarit kalastelevat suomalaisia "bitcoin-sijoituksiin" Jasper Pääkkösen kasvoilla ja Ylen nimissä julkaistuilla väärennetyillä jutuilla

Jo kahden vuoden ajan jatkunutta toimintaa on vaikea saada kuriin. Valeuutiset vaivaavat monia eurooppalaisia medioita.

huijaus
Kuvakaappaus valeuutissivustolta
Jasper Pääkkösestä on tehty uusimman huijauskampanjan kasvot.Kuvakaappaus valeuutissivustolta

Useita Ylen verkkosivuja matkivia väärennöksiä on jälleen ilmestynyt verkkoon.

Yleisradion tietoturvapäällikkö Kim Johanssonin mukaan alkukesän aikana palautetta on tullut kymmenistä väärennöksistä.

Kahden vuoden aikana huijauksia on ilmestynyt jaksottain. Kampanjat ovat taitavasti tehtyjä, sillä verkkosivujen ulkoasua on vaikea erottaa Ylen verkkosivuista.

Aiemmin väärennöksissä on hyödynnetty esimerkiksi Matti Röngän, Antti Herlinin, Kimi Räikkösen tai Arman Alizadin henkilöllisyyksiä. Tuoreimman kampanjan pääosassa on Jasper Pääkkönen.

Pääkkönen kertoo Facebookissa saaneensa valtavasti viestejä väärennöksiin liittyen. Päivityksessä hän muistuttaa, että kyseessä on huijaus.

Parin kuukauden purskeita

Vaihtuvien huijauskampanjoiden ydin pysyy samana: lukijaa yritetään väärennetyillä lehtiartikkeleilla saada sijoittamaan rahansa kryptovaluuttaan.

– Kampanjat ovat yleensä parin kuukauden mittaisia purskeita. Monesti kampanjassa on joku tietty henkilö, jonka kasvoilla mainostetaan, miten hän on rikastunut kryptovaluuttasijoituksilla, Johansson kertoo.

Kertomuksissa huijaus markkinoidaan usein rikastumisen salaisuutena, jonka mediat tuovat kansan tietoisuuteen kuin uutisena.

Jutuissa käytetään usein myös oikeiden Ylen tai MTV:n toimittajien henkilöllisyyksiä uskottavuuden lisäämiseksi.

Todellisuudessa sijoitukset ovat näissä tapauksissa vain valetta. Helsingin Sanomien petostehtaasta kertovan artikkelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vastaavat huijaukset ovat kansainvälistä miljoonabisnestä.

Väärennökset voivat tulla vastaan esimerkiksi somea selatessa

Ylen ja muiden medioiden visuaalista ilmettä hyväksikäyttäviin huijausuutisiin törmää yleensä sosiaalisen median alustoilla, useimmiten Facebookissa.

Johanssonin mukaan väärennösten rajoittaminen Facebookissa ei ainakaan vielä toimi automaattisesti.

Kun väärennös huomataan, pitää alustan ylläpitäjään ottaa yhteyttä sähköpostitse saadakseen valheelliset uutisjutut pois sen mainosvirrasta.

Facebookissa sisällön tunnistaminen voi olla vaikeaa. Jos mainosta klikkaa, johtaa linkki usein täysin Ylen sivujen näköiselle kopiolle.

– Katsomalla URL-kenttää pitäisi pystyä päättelemään, ettei sisältö liity mitenkään Yleen. Haaste on siinä, että sivujen visuaalinen ilme on lähes yksi yhteen Ylen kanssa. Jos menisin sivuille näkemättä URL-osoitetta, ihmettelisin itsekin, mikä tämä juttu on, Johansson sanoo.

Nyrkkisääntönä artikkeleiden sisältöä tarkastellessa kannattaa muistaa se, ettei Yle tee niiden kaltaista markkinointisisältöä.

Kuvakaappaus valeuutissivustoilta
Mainoksissa käytetään usein julkkisten lisäksi myös luottettuja kansallisia symboleita tai pankkien nimiä.Kuvakaappaus valeuutissivustoilta

Väärennössivustojen alasajo on kinkkistä

Ulkoasun, kuvien ja toimittajien sekä haastateltavien henkilöllisyyksien väärinkäyttö ei koske vain Yleä.

Suomessa samanlaisia huijausartikkeleita on tehty esimerkiksi MTV:n ja Iltalehden visuaalisuutta hyödyntäen.

Huijauksia ei kuitenkaan ole helppo kitkeä.

– Yksi keino on yhteistyö esimerkiksi Euroopan yleisradiounioni EBU:n kanssa. Vastaavaa on lähestulkoon kaikissa Euroopan maissa, Johansson toteaa.

Huijaukset voivat olla uskottavuustappio Euroopan luotettavalle medialle. Jos samat haastateltavat esiintyvät usein valeuutisissa, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa samojen henkilöiden oikeat haastattelut eivät enää olekaan uskottavia.

"Ehkä tässä on rikollisten viisautta se, etteivät he yleensä käytä isompia palveluntarjoajia, jotka toimivat vastuullisemmin. Huijausten tekijät tietävät paikat, joista sivut on vaikeampi saada alas"

Kim Johansson, Yleisradion tietoturvapäällikkö

Suomesta käsin ulkomaisiin verkkosivuihin on vaikea kajota. Sivujen poistamiseksi toimitaan yhdessä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n kanssa.

TTVK tekee pyynnön verkkopalvelimen tarjoajalle. Jos tarjoaja toimii eettisesti, otetaan sivu yleensä pois verkosta, sillä edellytyksellä, että siihen liittyy rikollista toimintaa tai tekijänoikeusrikkomuksia.

– Ehkä tässä on rikollisten viisautta se, etteivät he yleensä käytä isompia palveluntarjoajia, jotka toimivat vastuullisemmin. Huijausten tekijät tietävät paikat, joista sivut on vaikeampi saada alas, Johannson kertoo.

Verkkosivujen tallennetut mallit saadaan myös jopa minuuteissa takaisin verkkoon, joten monesti alasajoyrityksistä voi tulla taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Huijaukset ovat usein suunnitelmallista liiketoimintaa. Petoksellisia palveluita kehitetään samaa tahtia kuin niitä yritetään nujertaa.

Jos vastaan tulee uskomaton tarjous, kannattaa sitä tutkia perinpohjaisesti ennen kuin antaa rahaa palvelun tarjoajalle.

Väärennetyn sivun huomatessaan kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Yleisradioon. Ilmoitukseen on hyvä laittaa mukaan myös linkki sivuille ja kuvankaappaus ilmoituksesta.

Silloin valheelliset mainokset pystytään tunnistamaan paremmin.

Lue myös:

Ylen uutiselta näyttävä väärennös mainostaa bitcoin-huijausta – "Se, mikä kuulostaa liian hyvältä..."

Kymmenet suomalaiset langenneet taiten tehtyyn Bitcoin-huijaukseen, Tuula Starck-Schreiber on yksi heistä – "Se artikkeli oli niin totuudenmukainen"