"Pandemiapelosta" pitää päästä eroon, sanovat ekonomistit Ylen kyselyssä – Suomen viennin vaikeimmat ajat voivat olla edessä syksyllä

24 talouden asiantuntijaa vastasi Ylen kyselyyn koronataloudesta. Työttömyys uhkaa pahentua, jos kansalaisten koronapelkoja ei saada hälvenemään.

Suomen talous
Vuosaaren satama
Suomen viennin tulevat kuukaudet huolestuttavat Ylen haastattelemia taloustietäjiä. Kuva Helsingin Vuosaaren satamasta.Petteri Sopanen / Yle

Suomen talous elpyy koronan aiheuttamasta taantumasta kilpailijamaita hitaammin. Kun koronavirus etenee maailmalla eritahtisesti ja jyllää vielä täydellä voimalla monessa Suomen vientimaassa, tulevaisuus on hyvin epävarma.

Kysyimme korontaloudesta tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, etujärjestöjen ja pankkien asiantuntijoilta. Mitä pitäisi tehdä talouden saamiseksi kasvuun ja mitä Suomen pitäisi ottaa opiksi koronaviruksen ensimmäisestä aallosta?

Aiheesta lisää: Suomen talous toipuu hitaasti koronaepidemiasta.

"Tärkeintä on poistaa pandemiapelko"

Lähes yksimielisiä ekonomistit ovat siitä, että jos pandemia iskee Suomeen uudestaan, laajoja yhteiskunnan sulkutoimia pitää välttää kaikin tavoin. Sen sijaan tautia tulee pyrkiä eristämään alueittain ja täsmätoimin.

Moni mainitsee kaikkein olennaisimpana asiana taloudelle, että kansalaisten luottamus pitää saada palaamaan.

– Tärkein välitön asia on ylläpitää luottamusta siihen, että epidemia pidetään kurissa, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä sanoo.

– Olemme jääneet odottavaan välitilaan, mikä painaa kuluttajien luottamusta sekä yritysten investointiaikeita, Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström muotoilee.

Tällainen pandemiapelon aika on myrkkyä talouskasvulle. Ihmiset pitäisi saada kuluttamaan lieventämällä pelkoja kanssakäymisestä. Näin muun muassa turvataan työpaikkoja.

– Ei pidä jäädä odottamaan, että tautiryppäitä nousee, vaan niitä pitää etsiä, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Antti Ripatti huomauttaa.

Pandemiapelko on saanut kansalaiset säästämään selvästi enemmän kuin ennen.

Suomalaisten talletukset tileilleen lisääntyivät 1,3 miljardilla eurolla toukokuussa, mikä on poikkeuksellisen suuri luku. Liki 90 prosenttia summasta laitettiin talteen tavallisille käyttelytileille.

Graafi kotitalouksien talletusten kasvusta
RiikkaTähtinen/Yle

Suomen Pankki ennustaa säästämisasteen kasvavan viime vuoden 0,4 prosentista seitsemään tänä vuonna. Luku kertoo, paljonko kotitaloudet säästävät suhteessa kulutukseensa.

– Valtioiden ja keskuspankkien on yhdessä tuettava kulutusta niin kauan kuin yksityisellä sektorilla vallitsee korkea säästämisaste, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen sanoo.

"Vientialojen pitäisi alkaa markkinoida"

Moni kyselyyn vastanneista pelkää, että vientiteollisuudelle koittavat ankeat ajat vuoden lopulla.

– Kansainvälinen kauppa laskenee yli kymmenen prosenttia, ja tämä vaikuttaa Suomen kaltaiseen avoimeen talouteen hyvin negatiivisesti, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pelkää, että teollisuudessa nähdään vielä koronapandemian "peräaalto".

– Se tulee meille viiveellä ja näkyy jo uusien tilauksien aika voimakkaana laskuna.

Vesalan mielestä vientiyritysten mahdollisten tulevien ongelmien hoitoon olisikin säästettävä nyt paukkuja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen kehottaa vientialoja panostamaan suomalaisen osaamisen markkinointiin.

– Vientimaamme elvyttävät talouksiaan kymmenillä, jopa sadoilla miljardeilla euroilla. Vienti saadaan nopeimmin vetämään vientituotteiden markkinaosuutta kasvattamalla, Pylkkänen pohtii.

kännypeli
Suomen viennistä jo kolmannes on palveluja. Pelit ovat yksi esimerkki palveluviennin menestystuotteesta.Mårten Lampén / Yle

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtavan ekonomistin Marita Laukkasen mielestä on tärkeää huolehtia siitä, että elinkelpoisten yritysten toiminnan edellytykset turvataan kriisin yli.

– Tilannekuva päivittyy, ja on olennaista että huomiota kiinnitetään myös palveluvientiin. Miten esimerkiksi viennin arvonlisälle varsin merkittävien IT-palveluiden käy, Laukkanen kysyy.

Lue alta, mitä talouden asiantuntijat ehdottavat työpaikkojen turvaamiseksi ja talouskasvun käynnistämiseksi.

EU:n yhteistä elvytystä kannattaa tukea

Euroopan ajautuminen pitkään investointitaantumaan on EK:n pääekonomistin Penna Urrilan mielestä riski vientiriippuvaiselle Suomelle.

– EU:ssa suunniteltava elpymisrahasto voi olla Suomen ja suomalaisyritysten intressissä, kunhan monet avoimet yksityiskohdat saadaan ratkaistuiksi tyydyttävästi, Urrila kirjoittaa.

– Suomen kannattaa tukea yhteistä elvytystä, joka auttaa vientiä ja kohentaa kuluttajien ja yrittäjien luottamusta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.

Suoniemen mielestä EU-tasolla voisi olla tarve progressiiviselle varallisuusverolle vaikka määräaikaisena.

– Julkisen velan kasvu, jolla koronatuet rahoitetaan kansallisesti ja EU-tasolla, tarkoittaa varallisuuden siirtoa julkiselta sektorilta yksityiselle. Varallisuusvero jakaisi taakkaa varakkaammilta heikommassa asemassa oleville, Suoniemi kirjoittaa.

Eurooppalaisen elvytyksen nostavat vastauksissaan esiin myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari.

Vuosaaren satama
Suomen tavaraviennin arvo pieneni Tullin mukaan 31 prosenttia toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna.Petteri Sopanen / Yle

Kansainvälisen kaupan nopea virkoaminen on Suomen Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mielestä olennaisinta.

– Se on tehokkain tapa nopeaan kasvun käynnistymiseen, Kuismanen sanoo.

Investoinnit pitää saada käyntiin

Elvytyksen pitäisi tapahtua suurelta osin ensi vuonna, Åbo Akademin vt. professori Edvard Johansson sanoo.

– Liian varovainen linja on vaarallisempi kuin se, että elvytettäisiin liian paljon. Inflaation vaara on hyvin pieni ja velkaa saa nyt ennätyshalvalla, Johansson toteaa.

Yrittäjä-ekonomisti Roger Wessmanin huolena on, että yritykset lykkäävät suuria investointipäätöksiä ja esimerkiksi rakentaminen vähenee.

– Siksi julkisia investointihankkeita on järkevää aikaistaa ja toteuttaa sitä mukaa kuin yksityinen rakennustoiminta supistuu, Wessman sanoo.

Myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki varhentaisi jo päätettyjä rakennushankeita. Hän panostaisi myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Samalla pitäisi käynnistää uusien infrastruktuuria kehittävien hankkeiden valmistelu, jotta niitä voitaisiin toteuttaa, kun Suomi vielä toipuu koronakriisistä, Kuoppamäki esittää.

Koulutukseen ja tutkimukseen satsaisivat myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen ja VATT:n ylijohtaja Anni Huhtala.

– Osaaminen saataisiin kohdilleen ja puhdasta teknologiaa osattaisiin ottaa käyttöön – odotuksethan ovat suuret, että Suomi voisi jopa viedä puhdasta teknologiaa muihin maihin, Huhtala sanoo.

Pellervon Janne Huovarin mielestä elvytyksessä kannattaisi hyödyntää halpa lainaraha ratkaisemalla tulevaisuuden haasteita.

– Ilmastonmuutos, ikääntyminen ja digitalisaatio edellyttävät mittavia investointeja. Nyt niille olisi hyvä aika, Huovari sanoo.

kampaamo
Jos esimerkiksi palvelujen arvonlisäveroa pienennetään, se saattaisi laskea niiden hintoja. Näin ihmiset alkaisivat helpommin taas käyttää palveluja.Henrietta Hassinen / Yle

Verotusta voidaan säätää

Muutaman vastaajan mielestä arvonlisäveroa kannattaisi laskea.

– Jos kuluttajien luottamus ei palaudu, myönnetään määräaikainen alv-alennus ja ilmoitetaan, missä vaiheessa se uudelleen nousee. Alennus voisi olla esimerkiksi loppuvuodeksi tai ensi kevääseen saakka, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ehdottaa.

Veroja ei ainakaan missään tapauksessa pidä nostaa, Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren korostaa.

– Ainoa selviytymiskeino on kilpailukykyinen vienti. Kustannustasoa pitää alentaa, ja olennainen osa siinä prosessissa on verotuksen keventäminen, Viren sanoo.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas ottaisi monen muun tavoin käyttöön ohjaavia kulutusveroja sitten, kun koronakriisistä aletaan elpyä. Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen muuttaisi kriisin jälkeistä verotusta välillisen verotuksen suuntaan – sellaiseen, jossa kuluttaja maksaa veron tuotteen tai palvelun hinnassa.

– Terveysperustainen sokeri-, suola- ja rasvavero sekä kulutusta ekologisesti kestävämpään suuntaan ohjaavat verot ovat ajankohtaisimmat, Ahokas sanoo.

Työvoimakustannukset alas

Sisäistä devalvaatiota eli työvoimakustannuksien alentamista väläyttävät Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki ja Etlan Aki Kangasharju.

– Käytännössä puhutaan verotuksesta ja sosiaaliturvamaksuista [niiden laskemisesta]. Nyt pitäisi pitää huolta Suomen kustannuskilpailukyvystä alusta asti finanssikriisin jälkimainingista oppineina, Kotamäki sanoo.

Akavan Pasi Sorjonen ehdottaa työpaikkojen säilymisen tueksi kotitalousvähennyksen kasvattamista.

– Se saisi kotitaloudet työllistämään enemmän, hän selittää.

STTK:n Lainà esittää palveluseteliä, joita kansalaiset voisivat käyttää kulutukseen koronakriisistä kärsineillä aloilla.

– Se voisi olla esimerkiksi 200 euroa ja se jaettaisiin kaikille aikuisille. Palveluseteli elvyttäisi taloutta, parantaisi kansalaisten toimeentuloa ja tukisi vastikkeellisesti yrityksiä.

Aiheesta lisää:

Hallitus lykkää loppukesän budjettiriihen puoluekokousten yli – ministeriöiden narinakierros jää historiaan

Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä

Hallitus sopi 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta – näin rahaa käytetään

Tekstiin korjattu 12.7. klo 18:02 Patrizio Lainàn työnantajaksi STTK.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus