31 vuotta sitten löydetyn saviveistoksen ikä selvisi viimein – yrmeän näköinen Tuima kertoo, miten kehittyneitä ihmiset olivat jo kivikaudella

Jokiniemen muinaispuiston läheltä löytyi vuonna 1989 savi-idoli, jonka olemassaolo pysyi pitkään salaisuutena.

arkeologia
yleiskuva
Kaivaukset jatkuivat Vantaan Jokiniemellä tänäkin kesänä.Esa Syväkuru / Yle

Noin 30 vuotta sitten Vantaan Jokiniemestä löytyneet savi-idolin eli kivikautisen savipatsaan ikä on viimeinkin saatu selville.

Hahmoa kutsutaan Tuimaksi sen hurjan ukomuodon ja tylyhkön ilmeen vuoksi. Ikää idolilla on noin 5500 vuotta.

Löytö on merkittävä, sillä se kertoo nykyisen Suomen alueella asuneiden ihmisten vaikutuspiirin laajuudesta. Tuiman kaltaisia esineitä on löydetty Baltian maista.

Hahmojen yhteneväisyydet kertovat siitä, että jo kivikaudella Itämeren alueella käytiin kauppaa ja jaettiin yhteisiä uskomuksia.

Arkeologi ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Jan Fast johti ensimmäisiä arkeologisia kaivauksiaan Jokiniemessä vuonna 1990.

Savi-idoli eli kivikautinen savipatsas nimeltä Tuima
Tuima on piirteiltään jämäkkä. Sen silmäkuopissa on saattanut aiemmin olla meripihkakoristeet.Jan Fast

Vuotta aiemmin löytynyt Tuima oli pitkään tieteen silmiltä piilossa, sillä sen löysi lähitalossa asunut muinaishistoriasta kiinnostunut yksityishenkilö.

– Tuiman löytäjä ymmärsi esineen arvon, mutta ilmeisesti pelkäsi näyttää löytöä, ettei häntä tuomittaisi itsekseen kaivamisesta. Ei olisi tarvinnut pelätä, sillä löytö oli valtakunnallisesti merkittävä, Fast kertoo.

Fastin mukaan kaikki on jo annettu anteeksi. Löytö on kansallismuseon hallussa ja idoleista tehty tutkimus julkaistaan loppuvuonna.

Löytäjää hän ei ole vieläkään tavannut.

Kivikaudella elämä ei enää ollut vain selviytymistaistelua

Jokiniemen maasta on noussut vuosien aikana noin 300 000 löytöä. Esineet osoittavat kulttuurien kehittymisestä kivikaudella.

– Löydöt kertovat aika korkeasta uskomus- ja kulttuurielämän tasosta. Aikaa on ollut keskittyä myös muuhun kuin hengissä pysymiseen. Mielenkiintoisia ovat myös traditiot – ihminen on nähnyt itsensä jo silloin osana pitkäaikaista ketjua, Fast kertoo.

Myös Tuima liittynee todennäköisesti jollain tavalla uskomusmaailmaan. Fast uskoo, että idolit saattoivat olla sekä koristeita että jumalkuvia.

henkilökuva
Kaivausten johtaja Jan Fast Jokiniemessä.Esa Syväkuru / Yle

Niiden muotokieli ja todella taitava viimeistely viittaavat Fastin mukaan siihen, etteivät ne olleet ainakaan vain lasten leluja.

– Idolit voivat liittyä esi-isiin ja heidän palvontaansa. Ehkä niissä on kuvattu vainajia kasvomaalauksineen ja hienoine vaatteineen. Emme ehkä saa koskaan tietää, mutta se miten idolit ja uskomukset yhdistävät Itämeren kansoja, on todella merkittävää.

Esineiden säilyminen maassa tuhansien vuosien ajan kertoo myös eittämättä siitä, että ihminen hallitsi keramiikan taidon hyvin jo yli 5 000 vuotta sitten.

Jokiniemi oli tärkeä paikka jo silloin, kun Helsinki oli vain merenpohjaa

Jääkauden jälkeen maa oli painunut alas ja Litorinameren aallot löivät rantaan Vantaalla. Helsinki oli silloin vielä merenpohjaa.

Fast kuvaa lähes 6 000 vuoden takaista Jokiniemeä pitkänä hiekkarantana, jossa ihmiset asuivat, kävivät kauppaa ja juhlivat. Elivät, kuolivat ja olivat pitkälti kuin nykyäänkin.

Maan kohotessa meri vetäytyi kauemmas, ja samalla asutus kaikkosi Jokiniemestä pitkäksi aikaa. Alueella oli vaatimaton kylä keskiajalla, mutta loiston vuotensa se koki kivikaudella.

Nykytiedon mukaan Jokiniemi oli yksi Etelä-Suomen keskuksia kivikaudella. Alueella asuttiin yhtäjaksoisesti satoja vuosia.

– Paikan laajuus ja runsaat löydöt viittaavat siihen, että tämä on ollut keskusasuinpaikka, jossa on ainakin kerran vuodessa kokoonnuttu isolla porukalla. Ihmiset ovat jakaneet kokemuksia, muodostaneet ystävyys- ja sukulaissuhteita sekä laajentaneet oman klaaninsa merkitystä, Fast kertoo.

Jokiniemen kaltaiset paikat ovat olleet kivikaudella erittäin tärkeitä geenien vaihtumisen takia.

Ihmiset elivät silloin usein pienissä keskittymissä. Kokoontumisia tarvittiin, koska ne toivat mahdollisuuden lisääntymiseen myös oman pienen ryhmän ulkopuolella.

yleiskuva
Maata ei tarvitse myllätä kuin parinkymmenen sentin syvyydestä. Löytöjä voi tulla neliömetriltä jopa kymmeniä tai satoja.Esa Syväkuru / Yle

Löytyisikö tänä vuonna jo neljäs idoli?

Kaivaukset Jokiniemellä ovat jatkuneet tänäkin kesänä. Löytöjä on ehtinyt tulla pari tuhatta.

Fastin mukaan muinaspuisto on sellainen paikka, josta voi löytää vaikka minkälaisia sensaatioita. Siksi hän ei aseta ennakko-odotuksia tuleville löydöille, vaan odottaa innokkaan optimistisena, mitä maa paljastaa altaan.

Kaivausten kruununjalokivi voisi olla neljäs savi-idoli. Tuiman lisäksi samoilta paikoilta on löytynyt kaksi vastaavaa hahmoa.

Kaikki idolit eivät ole tuimia, mutta ilmeikkyys niitä Fastin mukaan yhdistää.

– Yksi näyttää huutavan, toinen iskevän silmää. On jännittävää, miten niissä näkyy, jos on kuvattu jonkun ihmisen persoonaa.

Monille Tuimasta voi tulla ensimmäisenä mieleen Pääsiäissaarten kuuluisat moai-patsaat. Tapa kuvata kasvoja vinosti ylöspäin katsomassa liittyy Fastin mukaan uskomuksiin.

Vaikka savi-idolit kertovat kivikauden ihmisten matkanneen pitkiäkin matkoja kaupankäyntireissuilla, ei Suomen alueelle tokikaan ole tullut vaikutteita esimerkiksi Pääsiäissaarilta asti.

– On mielenkiintoista nähdä, miten sama muotokieli on, vaikka etäisyydet ovat valtavia, Fast toteaa.

Jokiniemellä kaivettavaa riittänee vielä vuosiksi eteenpäin. Ehkä mullan ja hiekan alta paljastuu uusia idoleita, jotka auttavat meitä pala palalta ymmärtämään, miten kivikaudella elettiin.