Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.

koronavirus
Ikkunan läpi kuvattu näkymä sairaalaan. Maskia pitävä nainen istuu vuoteella ja puhuu puhelimeen.
Koronaviruspotilaita sairaalaksi muutetussa urheilukeskuksessa Delhissä Intiassa. AOP

Kymmeniä tuhansia vuosia sitten maailmaan syntyi lapsia, joiden toinen vanhempi oli nykyihminen, toinen neandertalilainen. Neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon, ja heidän muistonsa meidän perimässämme on laimennut. Se ei kuitenkaan ole kadonnut kokonaan.

Neandertalilaisten DNA:n on aiemmissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan edelleen etenkin immuunijärjestelmässämme. Vaikka monet yhteydet ovat positiivisia, uusi tutkimus on löytänyt ikävän linkin COVID-19:ään.

Ihmiset, joilla on pieni mutaatio yhdessä kromosomissa, ovat yliedustettuina rajuja koronaoireita saavien ja niihin kuolevien joukossa. Sama mutaatio oli neandertalilaisilla, totesivat ruotsalaisen Karoliinisen instituutin ja saksalaisen Max Planck -instituutin evoluutogeneetikot Hugo Zeberg ja Svante Pääbo.

Alustavat tutkimustulokset ovat luettavissa bioRvix-sivustolta (siirryt toiseen palveluun). Tiedeyhteisö ei ole vielä antanut niistä arvioitaan.

Kroatiasta löytyi todiste

Viime kuussa kansainvälinen tutkimus kertoi, että ihmisen perimän kromosomeissa 3 ja 9 olevat mutaatiot näyttävät altistavan keskimääräistä ankarammille koronaoireille. Tuo niin ikään vielä vertaisarvioimaton tutkimus on julkaistu medRvix-sivustolla (siirryt toiseen palveluun).

Kromosomi 9:ssä olevan muutoksen merkitys on kiistelty. Mutaatio on yhteydessä veriryhmään. Veriryhmillä puolestaan on aiemmin havaittu (siirryt toiseen palveluun) lievää korrelaatiota COVID-19-oireisiin, mutta uusimassa kansainvälisessä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) samaa tulosta ei saatu.

Kromosomi 3:n kuuden geenin mittaisen pätkän mutaation merkitystä tuo tuore tutkimus sen sijaan vahvisti. Sen kuultuaan Zeberg päätti ryhtyä selvittämään, onko mutaatio muisto neandertalilaisista.

Olihan se: Zeberg löysi sisarlajimme genomeja listaavasta tietokannasta samanlaisen version neandertalilaiselta, joka eli nykyisessä Kroatiassa 50 000 vuotta sitten.

Nainen irvistää, kun hansikoitu käsi työntää koronatestipuikkoa hänen sieraimeensa.
Bangladeshilaisnainen koronavirustestissä. WHO:n koronatilaston tuoreimman päivityksen mukaan Bangladesh on ilmoittanut tilastoon lähes 190 000 koronatartuntaa ja noin 2 400 ihmisen kuoleman. Monirul Alam / EPA

Nykymaailmassa kromosomi 3:n mutaatio on jakautunut perin epätasaisesti.

Bangladeshissa se on 63 prosentilla ihmisistä, ja koko Etelä-Aasiassa lähes kolmasosa on perinyt sen. Eurooppalaisista se on vain kahdeksalla prosentilla, itäaasialaisista neljällä prosentilla, ja afrikkalaisilla sitä on tuskin lainkaan.

Siinä voi olla selitys tuoreen brittitutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) tulokseen, joiden mukaan eteläaasialaiset ovat selvästi yliedustettuina Britannian koronapotilaiden tehohoito- ja kuolintilastoissa. Potilasryhmän keskimääräistä yleisempi diabetes selittää vain osan tuloksista, tutkimus arvioi.

Ne ovat toisaalta ristiriidassa Etelä-Aasiasta raportoitujen koronakuolemien kanssa. Kuolleiden määrä Bangladeshissa, Pakistanissa ja Intiassa näytti vielä loppukeväällä pieneltä verrattuna moniin länsimaihin. Sittemmin luvut ovat kasvaneet.

Yksi mahdollinen selitys ovat puutteelliset terveydenhuolto- ja tilastointijärjestelmät: kevään luvut eivät ehkä olleetkaan pieniä, ne vain näyttivät siltä.

COVID-19:ään sairastumista pidetään sosiaalisesti niin häpeällisenä, etteivät ihmiset halua tuoda sairastuneita sairaalaan, sanoi Pakistanin suurimman kaupungin Karachin suurinta sairaalaa johtava tohtori Seemin Jamali Al-Jazeera-uutiskanavan (siirryt toiseen palveluun) verkkosivulla toukokuussa.

Liian ärhäkkä perintö?

Muinaisen maailman elinolosuhteet saattavat selittää kromosomi 3:n mutaation epätasaista esiintyvyyttä.

Ehkä muunnos ei hiipunut Etelä-Aasiasta, koska se oli hyödyllinen juuri siellä muinoin jyllänneitä viruksia vastaan. Muualla se saattoi olla hyödytön tai jopa haitallinen, joten se katosi vähitellen perimästä.

Zebergin, Pääbon ja Max Planck -instituutin laskennallisen biologin Janet Kelson viimekeväinen tutkimustulos (siirryt toiseen palveluun) on esimerkki säilyttämästämme hyödyllisestä perimästä: kolmanneksella eurooppalaisista naisista on neandertalilaisten hormonireseptori, joka lisää hedelmällisyyttä ja vähentää keskenmenoja.

Jos kromosomi 3:n mutaatio on joskus ollut hyödyksi, miksi se nyt on haitallinen? Ehkä se on tähän tautiin liian ärhäkkä, arvioivat Zeberg ja Pääbo.

Immuunijärjestelmän voimakas hyökkäys virusta vastaan laukaisee pahimmillaan niin voimakkaan tulehdusreaktion, että siitä myrskystä eivät selviä ihmisen omatkaan elimet. Tuon sytokiinimyrskyn arvellaan olevan COVID-19-potilailla suurin kuolinsyy.

Neandertalalilaisnaisen rekonstruktio Madridin arkeologisessa museossa Espanjassa.
Neandertalalilaisnaisen rekonstruktio Madridin arkeologisessa museossa Espanjassa. Yksi kolmesta eurooppalaisnaisesta on perinyt näiltä esiäideiltä keltarauhashormonireseptorin, joka auttaa lisääntymään. Juan Aunion / AOP

Neandertalilaisten geenit olivat alkujaan hyvin tervetullut lisä nykyihmisten perimään. Kun heitä tuli Euraasiaan, neandertalilaiset olivat eläneet täällä reilusti yli 200 000 vuotta.

– Neandertalilaiset olivat todennäköisesti erinomaisen sopeutuneita täkäläiseen ilmastoon, ravintoon ja tautien aiheuttajiin, sanoi Kelso Max Planck -instituutin verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun) aiemman tutkimuksen yhteydessä.

Sellaiset ominaisuudet olivat arvokkaita sekaliittojen lapsille, joiden nykyihmisvanhemman perimällä ei ollut antaa eväitä esimerkiksi siihen, että auringonvaloa on täällä pohjoisessa vähemmän kuin eteläisemmillä leveyspiireillä.

Kun ruoan keräilyn ja metsästämisen tilalle tuli pääelinkeinoksi maanviljelys, ravinto ja ympäristö muuttuivat, ja myös immuunijärjestelmälle tuli uusia vaatimuksia. Neandertalilaisgeenit jäivät ajastaan jälkeen mutta eivät silti välttämättä kadonneet.

Muistona kaukaisista esivanhemmistaan jotkut ihmiset ovat esimerkiksi erityisen alttiita heinänuhalle ja muille allergioille.

Heidän elimistönsä reagoi kotikissan hilseeseen aivastuksilla, koska neandertalilaisten aikoina hilse oli peräisin villieläimestä, jonka syöpäläiset saattoivat sairastuttaa ihmisenkin. Nenää puhdistavat aivastukset olivat tarpeellisia.

Voit keskustella tästä aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Täältä voit lukea kaikki uusimmat uutiset koronaviruksesta.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus