Tilusjärjestely helpotti tilan töitä ja auttaa parantamaan satoa – Suomen tilusjärjestelyistä suurin osa tehdään tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla

Suomalaistiloilla toteutetataan tänä vuonna tilusjärjestely 24 000 hehtaarilla.

peltoviljely
Ilmakuva pelloista. Horisontissa näkyy tuulivoimaloita.
Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla Teemu Mikkolan pelloilla tehty tilusjärjestely on muun muassa helpottanut tiluksien hallinnointia.

Peltoalueen tilusjärjestelyillä pyritään lohkoja yhtenäistämällä tehostamaan tuotantoa ja siten luomaan suurempia peltokokonaisuuksia.

Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla maanviljelijä Teemu Mikkolan 150 hehtaarin tilalla 56 lohkoa väheni 48 lohkoon, jonka ansiosta peltoalueita saatiin tiivistettyä kuuteen suurempaan, jopa yli kymmenen hehtaarin lohkoon. Mikkolan mielestä tilusjärjestely tehostaa tuotantoa, tekee työstä mielekkäämpää ja on samalla ympäristöystävällinen teko kun ajaminenkin vähenee.

– Ennen tilusjärjestelyä oli valtavasti huonomuotoisia, pieniä peltotilkkuja. Ristiin rastiin kuljettiin, oli huonot tiet ja huonot ojitukset. Kaiken kaikkiaan paljon käyttämätöntä potentiaalia, Mikkola sanoo.

Taloudellinen hyöty ei ole kuitenkaan päällimmäinen syy peltotilusten järjestelylle, selvää on kuitenkin, että säästöä syntyy polttoainekuluissa sekä ajankäytössä.

– Tiluksia on helpompi hallinnoida ja pitää kunnossa, ja sitä kautta satotasoja on parempi nostaa, Mikkola toteaa.

Teemu Mikkola hymyilee.
Maanviljelijä Teemu Mikkolan tiluksilla järjestely on jo toteutettu.Kalle Niskala / Yle

Ennätyksellisen paljon Etelä-Pohjanmaalla

Suomessa toteutetaan tänä vuonna tilusjärjestelyt noin 24 000 hehtaarilla. Tästä 14 000 hehtaaria, eli reilusti yli puolet, on Etelä-Pohjanmaalla.

Suurin syy tähän on Maanmittauslaitoksen vastaava johtaja Timo Potkan mukaan se, että kysyntä tilusjärjestelyille on Etelä-Pohjanmaalla ollut erittäin suurta. Samalla varsinkin rannikkoseudulla on saatu hankkeita valmiiksi, jolloin resursseja uusien peltotilusten järjestelyille on vapautunut.

– Keski-Pohjanmaalla on tehty paljon uusjakoja jo 1950-luvulta ihan näihin päiviin saakka. Etelä-Pohjanmaalla tilusjärjestelyitä on historiassa tehty vähemmän ja siksi siellä korjaamistarvetta on olemassa, selventää Potka maakuntien välisiä eroja.

Tällä hetkellä Rannikko-Pohjanmaalla on käynnissä kolme tilusjärjestelyä ja Keski-Pohjanmaalla ainoastaan yksi. Potkan mukaan Keski-Pohjanmaalta on tullut kuitenkin paljon kyselyjä ja lähitulevaisuudessa sielläkin käynnistyy uusia hankkeita.

Maanmittauslaitoksen vastaava johtaja Timo Potka seisoo virastotalon pihalla.
Timo Potka Maanmittauslaitokselta tietää, että tilusjärjestelyihin liittyy myös haasteita.Sebu Björklund/YLE

Myös tunnetta pelissä

Timo Potkan mukaan maa-asioihin liittyy aina tunnetta, eikä sen vuoksi myöskään tilusjärjestelyistä selvitä ilman pieniä selkkauksia.

Iso haaste on kuitenkin kaikkien kehitystarpeiden yhteensovittaminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Suurimpana motivaattorina on kustannustehokkuus eli kun etäisyydet lyhenevät ja lohkot suurenevat, tuotanto on tehokkaampaa. Tämä on myös ympäristön kannalta hyvä asia.

Myös Teemu Mikkola tiedostaa, että aina on eturistiriitoja kun ihmisten omaisuudesta puhutaan, eikä sen vuoksi pieniltä erimielisyyksiltä voi välttyä. Mutta mikä tärkeintä, kaikesta on selvitty ja välit ovat muihin maanomistajiin pysyneet kunnossa.

Välillä on noussut esiin huoli luonnon monimuotoisuuden menettämisestä sitä mukaa, kun lohkot suurenevat. Timo Potkan mukaan tämä pyritään ottamaan suunnittelussa huomioon.

– Toisaalta on myös tarve tilusjärjestelyille. Jos ajatellaan suomalaista ruokahuoltoa ja maatalouden kannattavuutta, niin kyllä tilusjärjestely kuitenkin on se keino parantaa kannattavuutta, ja isompia viljeltäviä kokonaisuuksia tarvitaan.

Pitkä prosessi ja rajalliset resurssit

Tavoiteaika tilusjärjestelyn toteutukselle on viisi vuotta, mutta Potka haluaisi nähdä järjestelyjä, jotka viedään läpi jopa kolmessa vuodessa. Sitä nopeammalla aikataululla ei hänen mukaansa oikeastaan voi peltojen tilusjärjestelyä toteuttaa, koska silloin tilojen viljelykierron kanssa tulee haasteita.

Tämänvuotinen hehtaarimäärä on myös aika lailla maksimi, mitä voidaan kerralla käsitellä, sillä tilusjärjestelyt vaativat aina käsittelyajan lisäksi myös taloudellista pääomaa.

Tarvetta tilusjärjestelyille myös jatkossa kuitenkin on.

Teemu Mikkolan mielestä olisi hyvä käytäntö tehdä tilusjärjestelyt vaikka kerran joka sukupolvi.

– Maatalous kehittyy, tilakoko kasvaa ja tilojen määrä vähenee. Kyllä tilukset lähtevät uudelleen pirstaloitumaan, jos ei niitä jossain vaiheessa taas kasata, Mikkola toteaa.

Lue seuraavaksi:

Tilusjärjestelyillä maatalouden tuotto ja tehokkuus paranisi – Viljelijä: "Tieajo väheni 2800 kilometriä, matkan Sievistä Pariisiin"