Hammaslääkäri Sallinen, putkimies Manninen ja insinööri Rantanen – suomalaisia huijataan keksityillä mainoksilla ja ilmeisen onnistuneesti

Suomessa saman korvapuhdistimen on "keksinyt" eriniminen lääkäri kuin Tanskassa. Valemainosten tuotteet löytyvät usein Kiinasta murto-osalla hinnasta.

mainonta
huijausmainoksessa on insinöörejä
Keksityt insinöörinimet myyvät uutta tekniikkaa Youtubessa. Kuvakaappaus Youtubesta

Suomeen on viime päivinä tullut valtava määrä keksintöjä, mikäli Youtubea ja Facebookia on uskominen. Niiden mainoksissa pyörii uskomattomia menestystarinoita suomalaisista keksinnöistä. Jos ne vain olisivat totta.

Yle tutustui näihin mainoksiin Youtubessa ja niitä oli lukuisia.

Esimerkiksi hammaslääkäri Marko Sallinen on videon mukaan kehittänyt uraauurtavan hammasharjan.

huijausmainoksessa on putkimies Mannonen
Suomalainen putkimies keksi uudenlaisen pölynimurin, väitti Youtube-mainos. Kuvakaappaus Youtubesta

Putkimies Raimo Manninen on puolestaan kehittänyt pölynimurin, joka muuttaa elämän. Insinöörit Erik Rantanen ja Samuel Kari ovat Youtube-mainoksen mukaan mullistaneet ilmastointitekniikan.

Insinöörit Niko Junttila ja Taavi Jormalainen ovat tehneet videon perusteella keksinnön, joka poistaa operaattorien keinotekoisen nopeusrajoittimen, mitä ikinä se tarkoittaakin.

Videot on tehty hyvin, suomalaiset ovat pääosin komeita nuoria miehiä ja tarina on vetoava. Ikävä kyllä ne eivät pidä paikkaansa.

Korvapuhdistin-videon lääkärit erinimisiä eri maissa

Esimerkiksi tohtori Riku Keskinenin (kyllä kirjoitusasu näin) saa korvavaikut keksinnöllään pois uskomattoman nopeasti. Samanlaisella videolla myydään samaa korvanpuhdistinta Tanskassa, ja nyt keksijänä on tohtori Marcus A. Nielsen.

Valehuijaus korvapuhdistimesta
Samantyyppinen korvapuhdistusvideo löytyy ainakin Tanskasta ja Suomesta, lääkärin nimi on vaihdettu maahan sopivaksi. Kuvakaappaus Youtubesta

Tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo, että kyseessä on uusi ilmiö. Hän kirjoitti asiasta blogissaan heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun). Asiasta kirjoitti Suomessa ensin Seura (siirryt toiseen palveluun).

– Suomalaiset ovat muka keksineet melkein mitä tahansa. Olen yrittänyt googlata henkilöitä, jos löytyisi oikeasti insinöörejä, lääkäreitä ja putkimiehiä näillä nimillä. Ei niitä kyllä koskaan löydy, Järvinen kertoo Ylelle.

huijausmainoksessa vedotaan hammaslääkäri salliseen
Marko Sallinen on videon perusteella ihmekaveri - ikävä kyllä häntä ei löydy Suomesta. Kuvakaappaus Youtubesta

Jos googlaa Marko Sallista, ei löydy hammaslääkäriä. Sen sijaan hänen mukamainostamaansa hammasharjaa myydään nettisivuilla 60 euron tarjoushintaan, normaalisti hinta olisi 120 euroa.

Petteri Järvinen havaitsi, että sama tuote löytyy Aliexpressistä (siirryt toiseen palveluun) 4,47 dollarilla.

– Nämä ovat kaikki Kiinan halpatuotteita, 5–10 euron tavaroita, joita myydään sitten 50 eurolla hyväuskoisille ostajille.

"Suomalaiset ovat aika alttiita"

Sekin voi hämätä uskomaan mainoksiin, että mainosten nettiosoitteet johtavat suomenkielisille sivuille. Se johtuu Järvisen mukaan siitä, että palvelin tunnistaa kävijän tulevan Suomesta.

Suomi on pieni markkina, mutta ilmeisesti räätälöinti kannattaa.

– Suomalaiset ovat aika alttiita tällaiselle, koska meillä on ollut aika vähän tällaisia markkinointikampanjoita. Suomalainen edelleen uskoo, että sen täytyy olla totta, jos joku mainostaa omalla nimellään ja kuvallaan jotain tuotetta.

Ei ole sattumaa, että mainosvideoon on valittu juuri insinööri tai oman alansa asiantuntija ja tälle on annettu tavallinen suomalainen nimi.

– Kukapa nyt ei insinööriin, hammaslääkäriin tai putkimieheen luottaisi.

Menestystarinat kiinnostavat

Ihmiset haluavat uskoa tuhkimotarinoihin, varsinkin omasta maasta.

– Haluamme uskoa nerokkaisiin insinööreihin. Olisihan nämä mahtavia tarinoita, jos tällaiset start-upit olisivat valloittaneet maailman uusilla ja hienoilla tuotteilla.

huijausmainoksessa on suomalaisia tohtoreita
Huijausvideot voi tunnistaa samasta tyylistä ja googlaamalla suomenkieliset nimet. Kuvakaappaus Youtubesta

Nettisivut näyttävät hyvin samanlaisilta. Viimeistään kun menee tilauspainikkeeseen, löytyy Petteri Järvisen mukaan sama firma, joka ilmeisesti huolehtii logistiikasta.

– Sivun lopussa on teksti: Tämä sivusto on kuluttajien tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten mainosmarkkina. Tämä sivusto on mainos eikä uutiskirje. Kaikki tällä sivustolla kuvatut henkilöt ovat malleja, Järvinen havainnollistaa blogissaan.

Kyse on drop shippingistä, jossa yrittäjä myy tuotteita suoraan valmistajan varastosta. Ongelma tässä on Järvisen mukaan lakisääteinen palautusoikeus. Ei ole tiedossa, miten tämä onnistuisi.

Vähän tehtävissä

Suomen viranomaisilla ei ole tietokirjailijan mukaan juurikaan mahdollisuutta puuttua valemainoksiin. Jos tavarat toimitetaan ulkomailta ja mainostus on Youtubessa tai Facebookissa, toimivalta loppuu kesken.

– Ainoa mitä voimme tehdä on, että kansalaiset ilmoittavat näitä aina Youtubelle tai Facebookille. Lopulta jättienkin on pakko reagoida, kun heidän alustaansa käytetään tällä tavalla suoranaisiin huijauksiin.

Moni on pettynyt somejättien haluun reagoida. Niin myös Petteri Järvinen.

– Näyttää siltä, että tavallisen käyttäjän huijaaminen ei kiinnosta, kunhan vain mainoseurot ja dollarit virtaavat sisään. Tulee olo, että suomalainen käyttäjä on kuin hyttynen, jonka ininä ei sinne taivaaseen kuulu sitten millään. Elleivät kaikki yhtä aikaa ja määräaikaisesti ala ilmoittaa, niin että se vaikuttaa näiden brändiin.

Ilmeisen moni lankeaa Suomessa

Ennen kuin tilaa ihmeeltä vaikuttavia tuotteita, kannattaa googlata nimet ja firmat. Voi tulla toisiin ajatuksiin.

Koska huijausmainoksia on nyt paljon suomen kielellä, ilmeisen moni suomalainen niihin myös lankeaa.

– Kun tehdään miljoonia mainosnäyttöjä, joukossa on aina muutamia satoja, jotka tarttuvat syöttiin. Se riittää. Tässä toimii suurten lukujen laki, se tekee siitä kannattavaa.

Järvinen vertaa huijausmainoksia sähköpostin roskapostiin. Mainoskustannus on alhainen ja voitolle pääsemiseksi riittää, että joku klikkaa.

Kenen tahansa Facebook-kuva voi päätyä mainoksiin

Mainoshuijausten lomassa on usein käyttäjäkokemuksia, joissa esimerkiksi suomalainen Susanna kertoo tuotteesta. Nämä ovat Järvisen mukaan usein myös huijauksia. Kuva on voitu ottaa Facebookista, ja siihen on lisätty keksitty nimi ja kommentti.

Kuka tahansa voi törmätä siihen, että omia kuvia on otettu luvatta.

– Ne voivat olla hyvinkin kiusallisia eikä niistä pääse eroon.

Järvinen on ehdottanut, että omiin profiilikuviin kannattaisi laittaa oma nimi. Tämä voisi ehkäistä kuvien väärinkäyttöä.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23 asti.