Analyysi: Puolan presidentti Andrzej Duda voitti jatkokauden täpärästi – pystyykö hän yhdistämään jakautuneen kansan?

Konservatiivisen Dudan ja liberaalin Rafał Trzaskowskin tiukka kilpa sai puolalaiset äänestämään liki ennätystahtiin.

Puola
Andrzej Duda näyttää voitonmerkkiä
Andrzej Duda, hänen vaimona Agata Kornhauser-Duda (vasemmalla) ja tytär Kinga Duda (oikealla) kuultuaan ovensuukyselyiden tulokset 12. heinäkuuta.Leszek Szymanski / EPA

VARSOVA Konservatiivi ja kansallismielinen Andrzej Duda otti kuin ottikin jatkokauden maanantaiaamuna ratkenneessa Puolan presidentinvaalissa.

Sunnuntai-illan ovensuukyselyn tulos oli niin täpärä, ettei voittoa voitu vielä julistaa.

Vastaehdokkaana oli Varsovan liberaali pormestari Rafał Trzaskowski. Hän ilmoitti ehdokkuudestaan toukokuussa ja keräsi nopeasti laajan kannatuksen myös pääkaupungin ulkopuolella.

Duda edustaa hallitsevaa Laki & Oikeus -puoluetta (PiS) Trzaskowski pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumia (PO).

Tiukka kilpa

Puolalaiset heräsivät maanantaina tilanteeseen, jossa Dudan äänisaalis oli illan ovensuukyselyn perusteella 50,4% ja Trzaskowskin 49,6%.

Ääntenlaskun edetessä Duda kiri etumatkaa ja kun 99,97 prosenttia äänistä oli laskettu, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sylwester Marciniak julisti tuloksen kello 8 maanantaiaamuna: Duda 51,21% – Trzaskowski 48,79% .

Vaikkei aivan kaikkia ääniä ollut laskettu, puheenjohtaja totesi, ettei loppuäänillä ole enää vaikutusta tulokseen.

Ero Dudan eduksi oli vajaa puoli miljoonaa ääntä.

Puolassa käytiin heinäkuun puolivälissä presidentinvaalit.
Äänestys kävi vilkkaana sunnuntai-iltana kulttuuripalatsissa Varsovan keskustassa.Susanna Turunen / Yle

Äänestysaktiivisuus hipoi vuoden 1995 ennätystä. Äänestysvilkkaus oli 68,1 prosenttia, mikä jäi ennätyksestä vain 0,1%-yksikköä.

Kun loppusuoralla kävi ilmi, että kisa on erittäin täpärä, äänestämässä kävivät ahkerasti myös ne, joiden oma ehdokas oli pudonnut ensimmäisellä kierroksella.

Kuka äänesti ketä?

Haastaja Trzaskowski vei (siirryt toiseen palveluun) kaupunkien, korkeasti koulutettujen ja nuorten äänet.

Varsovassa Trzaskowski sai äänistä yli kaksi kolmasosaa ja jopa Dudan kotikaupungissa Krakovassa yli 60%.

Trzaskowski on puhunut avoimuuden, suvaitsevaisuuden ja eurooppalaisuuden puolesta. Hän on tukenut homoavioliittoja ja homoparien adoptio-oikeutta maassa, jossa samaa sukupuolta olevat eivät lain mukaan voi avioitua.

Trzaskowski ajaa myös ilmastoystävällisempää Puolaa. Hänen kaudellaan Varsovan metroverkosto on laajentunut ja kaupunki on tukenut pyöräilyä sekä ostanut pyöriä jokamiehen ja -naisen käyttöön.

Puolassa käytiin heinäkuun puolivälissä presidentinvaalit.
Rafał Trzaskowski kiittää äänestäjiään vaali- iltana Varsovassa.Susanna Turunen / Yle

Dudan kannatus oli vahvaa maaseudulla, teollisuustyöntekijöiden parissa sekä pienemmissä kaupungeissa.

Moni nousu-Puolan ulkopuolelle jäänyt on kiittänyt Dudaa hänen kaudellaan alennetusta eläkeiästä sekä korotetuista sosiaaliturvaetuuksista. Kirkko, perhe ja isänmaa -puheet ovat myös purreet katoliseen kansaan. Duda vastustaa homoliittoja ja kampanjapuheissaan vaati perustuslakiin kirjausta, joka kieltäisi homopareilta adoptio-oikeuden.

Mielenkiintoista äänestyskäyttäytymisessä on se, että Trzaskowski vei äänet Sleesiassa (siirryt toiseen palveluun), jossa sijaitsee maan kaivosteollisuus. EU on vaatinut Puolalta ilmastotekoja ja kivihiilen käytön alentamista.

Trzaskowski ei ole luvannut säilyttää kaivoksia, mutta Duda on. Sleesian alueella kaivokset ovat suurin yksittäinen työnantaja ja ne ruokkivat paikoin kokonaisia kyliä.

Miten käy Puolan EU-suhteiden?

Puolan presidentti on enemmän seremoniallinen kuin poliittista valtaa käyttävä johtaja.

Duda on ollut hallitusvastuussa olevan Laki & Oikeus -puolueen takuumies allekirjoittaessaan lakeja, jotka ovat EU:ssa nostattaneet niskakarvoja koskien vähemmistöjen oikeuksia, sananvapautta, median toimintamahdollisuuksia ja tuomioistuinten riippumattomuutta.

Duda on käyttänyt presidentin veto-oikeutta ensimmäisellä kaudellaan viisi kertaa, joista ainoastaan yksi on johtanut lakiesityksen kumoamiseen. Kyse oli siitä, että hallitus halusi siirtää määräysvallan alueiden rahankäytöstä keskushallinnolle.

Suomi on ollut yksi kriittisimmistä Puolan nykyhallinnon arvostelijoista. Viime syksynä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana Suomi ajautui jopa kiistoihin Puolan kanssa.

Lue lisää: Puolaa kulisseista johtava Kaczyński sättii Suomen tavoitetta sitoa EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteeseen

Dudan jatkaessa linnarauha presidentin ja hallituksen välillä jatkuu ainakin kolme vuotta, kunnes maassa järjestetään seuraavat parlamenttivaalit 2023.

Puolassa käytiin heinäkuun puolivälissä presidentinvaalit.
Presidentinlinnan isäntä ei vaihdu Puolassa vaalien jälkeen.Susanna Turunen / Yle

Duda kannattaa myös lämpimiä suhteita presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltoihin. Se suhde jatkuu lämpimänä ainakin tämän vuoden lopulla järjestettäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin asti.

Varsovan pormestari tuskin jää kuitenkaan hiljaiseksi. Trzaskowskin nopea nousu laajempaan kansan suosioon antaa oppositiolle varmasti uutta puhtia ajaa muutoksia maan politiikkaan.

Vaatimukset avoimemmasta ja liberaalimmasta Puolasta eivät voi kuulua aivan kuuroille korville.

Kuka yhdistää kahtia jakautuneen Puolan?

Duda julisti voittonsa jo sunnuntai-iltana ja kutsui vastaehdokkaansa presidentinlinnaan keskusteluihin. Keskustelua osapuolten välillä kaivataan, mikäli Dudan tavoite on olla koko kansa presidentti.

Vaalikampanja on ollut repivä ja lokaa on heitetty molemmin puolin.

Duda pahoitteli vaali-iltana, jos oli puheillaan pahoittanut jonkun äänestäjän mielen, mutta ei katunut tai perunut kuitenkaan sanojaan.