Autolla Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsiin? Vanha unelma sillasta heräsi taas henkiin – nyt hinta-arvion ja toteuttamissuunnitelmien kanssa

Merenkurkun ylittävästä sillasta on valmistunut uusia laskelmia, jotka osoittavat nykyteknologian edut.

Merenkurkku
Raippaluodon silta
Uusien laskelmien mukaan hankkeen kustannusarvio olisi 3-5 miljardia euroa riippuen valittavasta reittivaihtoehdosta. Lyhin reitti Vaasan ja Uumajan välillä olisi noin 60, pisin noin 80 kilometriä.

Merenkurkun ylittävästä sillasta Vaasan ja Uumajan välille on haaveiltu vuosikymmeniä. Asia nousee silloin tällöin keskusteluun.

Nyt uutta potkua haaveiluun on tullut siitä, että lapualaislähtöinen diplomi-insinööri Antti Talvitie ja tekniikan tohtori Esa Eranti ovat tehneet sillasta uudet laskelmat. Laskelmat on tehty miesten omasta aloitteesta, ei tilaustyönä.

Toteutuessaan sillasta tulisi pitkä, sillä suomalaisen ja ruotsalaisen kaupungin välillä on 70-80 kilometriä ja suurin osa välimatkasta on vettä. Toisaalta Merenkurkku on matalaa ja saarista, joten osalle matkasta riittäisi, kun rakennettaisiin tiepenkereet.

Mutta hanke olisi joka tapauksessa kallis.

mustasaari unescon perintökohde
Ville Viitamäki / Yle

Uusi teknologia mahdollistaisi

Talvitie ja Eranti yllättävät vakuuttamalla, että Merenkurkun silta voisi olla kannattava investointi. Miehet hämmästelivät Turun ja Helsingin välisen tunnin junan kustannuksia ja totesivat, että Merenkurkun sillalle olisi paremmat taloudelliset perusteet.

Teknologian kehittyminen mahdollistaa vesirakentamisen nyt aiempaa edullisemmin.

– Aiemmin laskelmista puuttui teknologinen uskottavuus. Nyt niissä on sovellettu uutta teollista merirakennusteknologiaa. Aiemmat laskelmat sovelsivat enemmän perinteistä sisämaan siltarakennusteknologiaa, Eranti vertailee.

Nykyään Washingtonissa asuvalle Antti Talvitielle Merenkurkun siltasuunnitelmat ovat tulleet tutuksi jo vuosia sitten, kun hän aikoinaan tutki hanketta tierakentajana. Esa Eranti taas työskentelee merituulivoimarakentamisen parissa.

Linjausvaihtoehdot määrittelevät hinnan

Talvitie ja Eranti ovat selvittäneet kahdeksaa eri reittivaihtoehtoa Vaasan ja Uumajan välillä. Lyhin reitti olisi 58,8 kilometriä, pisin lähes 80 kilometriä.

Suunnitellut reittivaihtoehdot kulkevat pengerrettyjä teitä, siltoja sekä tunneleita. Halvin ajotie olisi selvitystyön tekijöiden mukaan ilman tunneleita rakennettava yhteys Uumajan Ostnäsistä Mustasaaren Björköön.

Kaikkiaan koko hanke vaatisi laskelmien mukaan kolmesta viiteen miljardia euroa.

– Jos toteutetaan halvin versio, hinta on jopa alle kolme miljardia. Jos taas lähdetään esimerkiksi luonnonsuojelualueita kiertämään, niin olosuhteet muuttuvat syvässä vedessä ja pehmeillä pohjilla hankalammiksi ja silloin hinta on äkkiä se viisi miljardia.

Merenkurkun reittivaihtoehtoja
Eri reittivaihtoehdot eroavat hinnoiltaan valtavasti. Tällä hetkellä reittivaihtoehtoja on suunniteltu kahdeksan. Kuvassa näkyy kaksi niistä. Vis Graphics

Rakentaminen kestäisi nykytekniikalla vain viitisen vuotta

Eranti korostaa, että lupabyrokratia ja poliittinen keskustelu vievät aina aikaa. Aikaisintaan siltayhteys voisi olla käytössä vuoden 2030 jälkeen.

– Jos hanke priorisoidaan, asioita voi tapahtua nopeastikin. Kun päätös on tehty, yhteyden rakentamisessa kestäisi vain noin viisi vuotta, Eranti korostaa nykyisen rakennustekniikan nopeutta.

Erantin mukaan siltahanke ei olisi maailman mittakaavassa mitenkään poikkeuksellinen.

– Poikkeuksellista on se, että näin pohjoisiin olosuhteisiin toteutettuna suurehko kokonaisuus ei ole kovin kallis.

Erantin mukaan Merenkurkun alueella asuvalle yhteisölle silta merkitsisi läheisempää yhteistyötä sekä taloudellista buumia, aivan kuten Juutinrauman sillan molemmissa päädyissä aikanaan tapahtui.

– Suomen teollisuudelle se merkitsisi sitä, että täältä pääsisi rekoilla Eurooppaan tarpeen tullen todella räväkästi. Nythän Suomella on logistiset yhteydet vähän hankalat, Esa Eranti sanoo.

Siltaelementtentejä
Asiantuntijoiden mukaan hankkeen vaikea osuus on silloissa. Kuvassa näkyvästä tekniikasta on saatu hyvää kokemusta esimerkiksi Porin merituulipuistossa. Siltarakenteiden kansirakenteet on suuniteltu tehtävän sarjatyönä telakalta noin sadan metrin pätkinä. Ne nostetaan perustuksille raskaalla merinosturilla.Vis Graphics

Uusi portti Ruotsiin ja Norjaan

Merenkurkun neuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand (r.) toivoo visiolle tuulta purjeisiin. Hän painottaa, että Merenkurkun silta avaisi Suomen teollisuudelle uudenlaisen portin Ruotsiin ja sitä kautta koko Eurooppaan.

– Välillä tuntuu, ettei etelässä aina ymmärretä, kuinka lähellä me täällä Pohjanmaan rannikolla olemmekaan Ruotsia. Toivon, että Helsingissä ja Tukholmassa tutkitaan karttaa ja ymmärretään hankkeen mahdollisuudet.

– Tässä on kyse Pohjois-Norjan satamien yhdistämisestä Venäjän markkinoille ja aina Kiinaan asti. Pohjoismaissa keskiössä olisi akseli Tampere–Seinäjoki–Vaasa–Uumaja, miksei Kokkolakin, Strand maalailee.

Kansanedustaja Strand uskoo, että kiinteä yhteys voisi toteutua reilun kymmenen vuoden päästä.

– Tavoitteena on, että 2030-luvulla yhteys olisi jo kaiken kansan käytössä, Strand laskee.

Maksumiehet eri puolilta merenlahtea

Strand tietää, ettei miljarditason hanke ole suinkaan pikkujuttu. Silti hän muistuttaa, ettei Merenkurkun visiossa puhuta tähtitieteellisistä euromäärista.

– Siihen tarvitaan Suomen, Ruotsin ja ennen kaikkea EU:n rahoitusta. Mutta kokonaistaloudellisesti yhteys tulee maksamaan itsensä takaisin, muutenhan sitä ei kannattaisi tehdä.

Strand muistuttaa, että samoista lähtökohdista onnistuttiin rakentamaan rahoitus myös Merenkurkun uuteen laivaan. Laivaa rakennetaan parhaillaan Raumalla ja se otetaan käyttöön ensi keväänä.

Myös siltatien käyttäjät saisivat kaivaa kuvettaan.

– Jonkin tyyppistä käyttömaksua sillalle tulisi, esimerkiksi henkilöauto maksaisi jotain, rahtiautoilla jokin toinen hinta ja niin edelleen. Tällaiset asiat varmasti tarkentuvat matkan varrella, kun hanke menee eteenpäin, Strand kaavailee.

Joakim Strand raippaluodon sillan edustalla
Merenkurkun neuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strandin (r.) mukaan taustalla näkyvä Raippaluodon silta on suunnittelmista riippumatta Suomen ja Ruotsin yhdistävän siltahankkeen toinen alkupää. Ville Viitamäki / Yle

Sähkökaapeli Suomen ja Ruotsin välille voisi yhdistyä hankkeeseen

Siltarakennelmaan olisi toteutuessaan tärkeä yhdistää muitakin hankkeita, jotta kustannuksia saataisiin alas ja aikataulua nopeutettua.

Suomen ja Ruotsin välille on suunniteltu muun muassa sähkönsiirtokaapelia, mikä kannattaisi nyt Strandin mukaan yhdistää samaan hankkeeseen.

– Siihen liittyy ainakin yksi merikaapeli Suomen ja Ruotsin välillä. Sen voisi hyvin rakentaa Merenkurkkuun sillan yhteyteen. Silloin voisi pohtia myös suuria merituulivoimapuistoja sillan varrelle, mikä toisi ulkopuolista pääomaa, visioi Strand.

Strandin mielestä liikennehankkeita tarkastellaan usein liian yksipuolisesti.

– Hankkeita pitää aina miettiä laajemmin: sitä dynamiikkaa, mitä se eri alueille tarkoittaa tulevaisuudessa. Korkeakouluyhteistyö, alihankinta, erikoissairaanhoito, turismi – silta vaikuttaisi valtavan moneen asiaan positiivisesti.

Paikalliset sekä innostuvat että epäilevät

Useissa vaihtoehdoissa siltayhteys on vedetty Raippaluodon saaren läpi. Sen rakentaminen arvokkaan Unescon maailmanperintökohteen alueelle voisi kuitenkin tuoda mutkia matkaan.

Asia myös arveluttaa paikallisia asukkaita.

Viitisen vuotta Raippaluodossa asunut eläkeläinen Mats Ingman uskoo, että sillan voi toteuttaa ilman, että asukkaiden arki saarella muuttuisi liikaa.

– Tottakai liikenne ja väkimäärä kasvaisivat varmasti reippaasti. Mutta eikö me kaikki tänne mahduta, Ingman miettii.

Toisaalta Ingman näkee myös mahdollisuuden lisätä yhteydenpitoa lahden toiselle puolelle.

– Siskoni asuu Uumajassa, joten olisi aika lyhyt matka sinne sitten, Ingman hymyilee.

Klobbskat fiskehamn satama mustasaaressa
Yksi reittivaihtoehto kulkee Klobbskattin sataman lähettyviltä. Ville Viitamäki / Yle

Vaasalaiset Asta ja Reima Tillander ovat hieman eri linjoilla Merenkurkun sillan vaikutuksista. Molemmat näkevät hankkeessa niin hyvää kuin huonoakin.

– Minua vaasalaisena ajatus sillasta innostaa. Meillä on kesäpaikka täällä saaristossa. Valitsisimme sen reitin, joka menee ohi Unescon maailmanperintöalueen. Tärkeintä olisi suunnitella kaikki niin, ettei tulisi mitään ongelmia tänne ihanaan saaristoon, Asta Tillander selventää.

– Se, että luonto säästyisi, olisi tärkeintä. Kyllähän liikenne lisääntyisi valtaisasti. Mökkiläisen kannalta silta tarkoittaisi paljon uusia häiriötekijöitä, Reima Tillander miettii.

Raippaluodossa perheineen lomaillut kokkolainen Ville Emmes innostuu heti siltasuunnitelmista kuultuaan.

– Ei sitä varmasti halpaa olisi, mutta varmasti tulisi käytettyä ja ajettua perheen kanssa usein aina Ruotsiin asti. Voisin kuvitella, että iso osa tutuista perheistä ja tuttavista arvostaisi tällaista mahdollisuutta, Emmes uskoo.

Videoon korjattu 23.7.20 kello 11.30 Mats Ingmanin paikkakunnaksi Mustasaari ja Esa Erlantin paikkakunnaksi Espoo

Lue myös:

Merenkurkun uuteen laivaan ladataan isoja odotuksia – tavoitteena jopa 300 000 matkustajaa vuodessa

Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan Raumalla