Analyysi: Työmarkkinajärjestöt löysivät yhteiset nuotit työllisyystoimista – mutta vielä syyskuussa 30 000 työpaikasta ei päätetä

Syksyllä nähdään, riittääkö laiha työmarkkinasopu hallitukselle, kirjoittaa Ylen politiikantoimittaja Maria Stenroos.

työllisyys
Työmarkkinajohtajat olivat hallitusneuvottelijoiden kuultavana torstaina.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat piipahtivat hallitusneuvotteluissa 10.5.2019. Ne lupautuivat etsimään työllistämiskeinoja. Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia

Syntyvätkö päätökset 30 000 uudesta työpaikasta? Tämä huoli on ollut ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) hallituksella. Päätökset, joilla työllisyys kasvaa, pitäisi saada syksyn budjettiriihestä. Tavoite on hallituksen itse asettama.

Myöhemmin pitäisi löytää vielä vähintään toiset 30 000 työpaikkaa.

Alihankkijana hallitus käyttää työmarkkinajärjestöjä, joilla on valta sopia monista suomalaisten työllistymiseen vaikuttavista seikoista. Ne ovat jo vuoden verran miettineet eri työryhmissä, mistä töitä löytyisi. Toistaiseksi on ollut aika hiljaista.

Hätäisimmät ovat ehtineet ajatella, että työmarkkinajärjestöt tuskin saavat mitään aikaan. "Jos ne eivät vuodessa ole tähän kyenneet, toinen vuosi tuskin muuttaa tilannetta", työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti blogissaan (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla.

Viime viikolla pääministeri Sanna Marin kertoi, että maali on liikkunut hieman. Riittää, että syyskuussa on näkymä, mistä työpaikat tulevat. Varsinaisten päätösten ei tarvitse kuitenkaan olla nuijittuina vielä budjettiriihessä.

Pääministerillä on kova luotto työmarkkinajärjestöihin

Marinin silmissä leimahtaa, jos työmarkkinajärjestöjä arvostelee. Hän ei allekirjoita kritiikkiä, jota järjestöistä on esitetty.

– Antaisin rauhaa tehdä sitä työtä, mitä he tekevät, Marin sanoi viime viikolla.

Pääministerillä on kova luotto työmarkkinajärjestöihin. Mihin se perustuu?

Ylen tietojen mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt ovat pitkin kesäkuuta istuneet porukalla ja pohtineet. Tämä työ on tehty hallituksen työllisyystyöryhmien ulkopuolella, vaihtelevissa kokoonpanoissa. Paikalla ovat olleet ne, jotka edustavat valtaosaa suomalaisista työntekijöistä ja suuria työnantajia. Käytännössä sopua ovat etsineet työnantajien EK ja Kuntatyönantajat sekä palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK.

Ylen tietojen mukaan on selvää, että syyskuun riiheen mennessä ratkaisuja, mistä tehdään töitä 30 000 ihmiselle, ei löydy. Mutta on mahdollista ja jopa todennäköistä, että työllisyyttä parantavat päätökset syntyisivät loppuvuodesta.

Sopu voi syntyä – mutta ei vielä

Aikatauluviivytyksen syy on koronakevät.

Koronan takia työntekijät ja työnantajat löysivät nopeasti yhteisymmärryksen, miten suomalaisten työpaikkoja pelastetaan. Hetkessä järjestöt sopivat, että pitkien yt-neuvottelujen sijaan lomautuksista voidaan sopia pikamenettelyllä.

Tämä säästi työnantajilta yt-neuvotteluiden ajan palkkamenot. Samalla se todennäköisesti vähensi konkursseja ja takasi, että työpaikkoja on olemassa koronan jälkeenkin.

Vastaavasti lomautetuksi joutuneet työntekijät eivät joutuneet kärsimään palkattomia karenssipäiviä, eikä ansiosidonnaisen päivälaskuri juokse koronan takia tehdyissä lomautuksissa.

Yritykset taas saivat alennuksia eläkemaksuihin ja miljardiluokan tukia, jotta yritykset pysyisivät pystyssä ja työpaikat säilyisivät.

Palkansaajapuolella isot lomautukset näkyvät monen tilillä. Siksi palkansaajaliitot ajattelevat, että nyt ei ole oikea hetki sopia järjestötasolla työllisyystoimista ja kertoa jäsenille, että tulossa on lisää heikennyksiä. Sillä työllisyyttä luodaan sekä porkkanan että kepin avulla, ja molempia tullaan pian käyttämään.

Sopiva hetki neuvotella ja sopia voisi kuitenkin olla syksyllä, jos korona ei aiheuta uusia yllätyksiä.

Näistä palasista työmarkkinajärjestöt neuvottelevat syksyllä

Keskusjärjestöillä on Ylen tietojen mukaan yhteinen näkemys aikataulusta ja siitä, mistä työpaikat syntyisivät.

Jo aiemmin hallituksen työryhmässä on sovittu palkkatuesta. Sillä voitaisiin helpottaa esimerkiksi osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Arviot siitä, kuinka moni palkkatuen avulla työllistyisi, heittelevät kuitenkin voimakkaasti joistakin tuhansista jopa kymmeniin tuhansiin.

Syksyllä järjestöt yrittävät Ylen tietojen mukaan sopia, millä ehdoilla työeläkeputki eli työttömyysturvan lisäpäivät poistettaisiin.

Työttömyysputkella tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtämistä työttömyyden kautta eläkkeelle. Putkessa olijat saavat ansiosidonnaista pidempään kuin muut ja jäävät työttömyyden jälkeen eläkkeelle. Tällä hetkellä mahdollisuus päästä putkeen on syntymävuodesta riippuen 60–62-vuotiailla.

Putkeen pääsevien ikärajaa on jo nostettu, samaan aikaan kun eläkkeelle jäämisen ikä on noussut.

Jos putki poistettaisiin, työttömäksi joutuvat yli 60-vuotiaat olisivat samassa tilanteessa kuin muutkin työttömät. Heidän on kuitenkin vaikeampi saada töitä kuin nuorten työnhakijoiden. Siksi palkansaajajärjestöt haluavat jotain takeita, että iäkkäät kannattaa pitää töissä tai että heidän irtisanomisensa olisi vaikeaa.

Putken poisto voisi tuoda laskennallisesti 10 000 työllistä lisää, seuraavien vuosien kuluessa.

Näistä asioista ei kannata nyt puhua

Muitakin ajatuksia järjestöillä on, mutta niistä ei välttämättä saada sovittua.

Työnantajapuoli toivoisi, että hallitus peruuttaisi sopimastaan perhevapaauudistuksesta ja sen tilalle neuvoteltaisiin työllistävämpi malli.

Työnantajapuoli olisi kiinnostunut myös työttömyysturvan porrastamisesta niin, että alussa turva olisi korkeampi ja se alenisi muutaman kuukauden välein. Tämä ei tällä tietoa sovi palkansaajapuolella eikä myöskään hallituksessa istuvalle vasemmistoliitolle.

Hallitusohjelmassa linjataan, että myös paikallista sopimista eli sitä, että työehdoista sovitaan työpaikalla, lisättäisiin. Suomen Yrittäjät on puhunut tämän puolesta innokkaimmin, ja hallituksessa tätä on pitänyt esillä keskusta. Sen työllisyysvaikutuksia on kuitenkin vaikea laskea. Muut järjestöt edistäisivät paikallista sopimista työehtosopimusten kautta.

Kiinnostavaa on myös, että niissä pöydissä, missä on löytynyt yhteinen sävel syksyn neuvotteluun, Suomen Yrittäjät ei ole ollut. Ylelle kuvataan, että yrittäjien on vaikea olla neuvottelemassa työehtosopimuksiin perustuvasta mallista, jonka ne mieluummin haluaisivat romuttaa.

Riittääkö vajaat 30 000?

Näyttää siis mahdolliselta, että syyskuussa hallituksella on pääministeri Marinin toivoma "näkymä", miten työpaikkoja saadaan luotua. Päätöksistä työmarkkinajärjestöt neuvottelisivat loppuvuodesta. Välttämättä työpaikkoja ei kuitenkaan syntyisi näillä keinoilla toivottua 30 000:tta.

Se on auki, riittääkö Marinin "näkymä" ja vajaat 30 000 työpaikkaa muulle hallitukselle. Puheenjohtajan paikastaan taisteleva keskustan Katri Kulmuni on korostanut, että työllisyyspäätökset pitää tehdä syyskuun budjettiriihessä. Vaikka Kulmuni johtaa hallituspuoluetta, hän ei kuitenkaan istu hallituksessa. Keskusta valitsee puheenjohtajan reilu viikko ennen budjettiriihtä.

Jos laiha työmarkkinasopu ei riitä keskustalle, hallituksen on harkittava, kannattaako työmarkkinajärjestöjen yli kävellä saadakseen jotain lisää. Vasemmistopuolueet tuskin ryhtyvät tähän. Sekin saatetaan testata, saavatko työllisyystoimet vauhtia, jos keskusta uhkaa lähteä hallituksesta.

Aiheesta voli keskustella keskiviikkoiltaan 15. heinäkuuta klo 23.