Haavisto: Suomen luovutussopimusta Hongkongin kanssa ei pitäisi soveltaa Kiinan uuden turvallisuuslain jälkeen

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on pyytänyt virkamiehiltä selvitystä siitä, miten sopimuksen irtisanominen tapahtuisi.

Ulkomaat
Kuvassa on Pekka Haavisto Brysselissä.
Suomen luovutussopimusta Hongkongin kanssa ei pitäisi soveltaa Kiinan uuden turvallisuuslain tultua voimaan, sanoo Pekka Haavisto. Haavisto kuvattiin tänään 13. heinäkuuta Brysselissä.Virginia Mayo / EPA

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomen luovutussopimusta Hongkongin kanssa ei pitäisi soveltaa Kiinan uuden turvallisuuslain tultua voimaan.

Haavisto totesi, että sopimus on tehty hyvin toisenlaisissa olosuhteissa, jolloin ei ollut mahdollisuutta luovuttaa henkilöitä Hongkongista edelleen Manner-Kiinaan.

– Edelleenluovutus voisi sisältää suljettuja oikeudenkäyntejä tai pahimmassa tapauksessa kuolemanrangaistuksen uhan, jos ihminen siirtyy Manner-Kiinaan. Nämä ovat asioita, jotka ilman muuta suomalaisviranomaiset ottavat huomioon tässä uudessa tilanteessa. Oma käsitykseni on, että tällaista sopimusta ei voida tällaisessa uudessa tilanteessa oikeastaan soveltaa, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan kyse on oikeusministeriön alla olevasta sopimuksesta.

– Ministeri [Anna-Maja] Henriksson voi sitten vastata siihen, mitä sopimuksen muodolliseen jäädyttämiseen tai purkamiseen tarvittaisiin, Haavisto sanoi.

Soveltaminen ei tulisi nykytilanteessa edes kysymykseen

Henriksson on ulkoministeri Haaviston kanssa samoilla linjoilla siitä, että tilanne on luovutussopimuksen solmimisen jälkeen muuttunut.

– Mielestäni on erittäin hyvä, että tästä on tänään keskusteltu EU:n ulkoministereiden kokouksessa.

Tilanteen muuttumisen vuoksi Henriksson on pyytänyt, että virkamiehet selvittävät, mitkä olisivat sopimuksen irtisanomisen askelmerkit, jos niin haluttaisiin tehdä. Sopimuksen irtisanominen vaatisi laajaa poliittista harkintaa.

– Jos sille tielle mennään, se pitää tehdä yhteistyössä eduskunnan ja tasavallan presidentin kanssa.

Anna-Maja Henriksson, Säätytalo, 08.07.2020
Henriksson on Haaviston kanssa samaa mieltä siitä, että tilanne on muuttunut merkittävästi luovutussopimuksen solmimisen jälkeen.Antti Haanpää / Yle

Luovutussopimuksen perusteella ei ole kertaakaan palautettu ketään Hongkongiin. Jos Suomelle nyt esitettäisiin luovutuspyyntö, se tutkittaisiin Henrikssonin mukaan varsin tarkkaan. Sopimus pitää sisällään paljon laajoja kieltäytymisperusteita.

– Sopimuksen soveltaminen käytännössä ei voisi tulla tässä epämääräisessä tilanteessa kysymykseenkään, Henriksson toteaa.

Laajoja pakotteita ei harkittu

Haavisto kommentoi asiaa suomalaistoimittajille puhelinkonferenssissa EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.

Haavisto sanoi, että EU-maat eivät harkinneet laajoja pakotteita Kiinaa vastaan. Kiina on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani. Myöskään täysin yhteistä rintamaa Kiinaa vastaan ei saatu koottua. Haavisto pitää tätä valitettavana.

– On myös totta, että eri EU-jäsenmaissa on erilaisia riippuvuuksia Kiinaan, ja se saattaa vaikuttaa maiden kantoihin, hän sanoi.

Haaviston mukaan ulkoministerikokouksessa oli kuitenkin yhteinen näkemys siitä, että huoleen pitää reagoida täsmällisillä toimilla.

Opiskelijaviisumeita ja vientikieltoa

Keskusteluissa oli muun muassa opiskelijaviisumien myöntäminen nuorille demokratia-aktivisteille.

– Hongkongissa on ollut demokratialiikkeeseen osallistuneita nuoria. Mikä on heidän tilanteensa ja kohtalonsa, siitä maat kantoivat puheenvuoroissaan huolta, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan mahdollisia olisivat myös kaksikäyttötuotteiden vientirajoitukset. Kaksikäyttötuotteita ovat laitteet, joita voidaan käyttää sekä siviilikäyttöön että turvallisuustarkoituksiin kuten henkilöiden ja kansanjoukkojen kontrollointiin.

Kiina voi käyttää kovia otteita

Kiinan säätämä kansallisen turvallisuuden laki tuli voimaan Hongkongissa heinäkuun alussa kansainvälisestä arvostelusta huolimatta. Kiina perusti Hongkongiin myös kansallisen turvallisuusviraston.

Haaviston mukaan EU on huolissaan siitä, että laki murtaa Hongkongin laajan autonomian, josta Kiina sopi Britannian kanssa saadessaan Hongkongin haltuunsa vuonna 1997.

Turvallisuuslain tarkoituksena on Kiinan mukaan torjua pyrkimykset irtautua keskushallinnosta, valtionvastainen toiminta, terrorismi ja kansallisen turvallisuuden vaarantava salainen yhteistyö vieraiden valtioiden kanssa. Lain rikkomisesta voi seurata jopa elinkautinen vankeustuomio.

–Siinähän on odotettua voimakkaampia toimia, joita Kiina tarvittaessa voi käyttää, muun muassa suljettuja oikeudenkäyntejä ja mahdollisuus siirtää syytetty Manner-Kiinaan, Haavisto arvioi.

EU ei pysty nopeisiin toimiin

Haavisto sanoi EU:n olevan huolissaan siitä, että myös Hongkongin ulkopuolella tehdyt teot voivat joutua turvallisuuslain kouriin.

– Pahimmassa tapauksessa se voi tarkoittaa, että jos joku alueen ulkopuolella esittää Hongkongin itsenäisyyttä puolustavan poliittisen kannan, hän voisi joutua vastaamaan muualla ilmaistusta mielipiteestä matkustaessaan Hongkongiin.

Haaviston mukaan laki kajoaa mielipidevapauteen ja poliittisen toiminnan vapauteen.

EU ei kuitenkaan pysty nopeisiin toimiin. Ulkoministerit keskustelevat turvallisuuslaista seuraavan kerran vasta elokuun lopussa.