Tutkijat merkitsivät lähes 600 lohta – miten ne selviytyvät päästyään pyydyksistä?

Tutkimuksella halutaan selvittää, voitaisiinko osa lohista tarvittaessa vapauttaa takaisin mereen.

lohi
Lohen vapautus
Luonnonvarakeskuksen tutkija Johan Niskanen merkitsi Selkämerellä lohia tutkimusta varten kesäkuun alussa.Petri Suuronen / Luonnonvarakeskus

Heinäkuun puoliväli on koittanut, ja lohien rannikkokalastus on tämän vuoden osalta loppumassa. Suurin osa luonnonlohista on noussut jokiin kutemaan.

Merikalastuskauden aikana liikkeellä olivat myös Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkijat. Toukokuusta alkaen lähes 600 merilohta sai selkäänsä sinivihreän merkin ja pääsi kalastajien rysistä vapauteen.

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten rysäpyydyksistä vapautetut lohet selviytyvät. Nyt kaiki pyydyksiin joutuneet kalat on säädösten mukaan tuotava maihin, vain alamittaiset voi toistaiseksi vapauttaa. Tutkimusta varten on saatu erityislupa myös isojen kalojen vapauttamiseen.

Aiempien tietojen mukaan 15 prosenttia vapautetuista kaloista menehtyisi, mutta nykyään käytössä olevien lohirysien tekniikka on muuttunut. Tutkimuksessa saadaan uutta tietoa myös merkittyjen kalojen nousureiteistä.

Hylkeitä kestävistä ponttoonirysistä kalat otetaan Selkämerellä veneeseen erityisen kaukalon kautta. Touko-kesäkuussa Luken tutkijat merkitsivät Porin ja Merikarvian merialueella 250 lohta.

Joukossa oli isojakin vonkaleita, kertoo ohjelmajohtaja Petri Suuronen. Monet alkukauden nousulohista olivat keskikooltaan yli 90-senttisiä, jopa 120-sentin mittaisia vonkaleita.

lohimerkki
Siimamainen sinivihreä merkki on kiinnitetty lohen selkäevän alle.Petri Suuronen / Luonnonvarakeskus

Perämereltä saatiin vaihtelevasti lohta

Lohien merkintä jatkui kesän kuluessa Etelä-Perämerellä Luodon edustalla, missä kalastetaan perinteisillä laatikkoperäisillä rysillä, joissa perä on rakennettu hylkeenkestävästä dyneema-havaksesta. Lohet nostetaan rysistä perinteiseen tapaan haaveilla.

Saaliit jäivät Luodossa yllättävän heikoiksi, vaikka odotukset olivat korkealla. Kovat pohjoistuulet ilmeisesti painoivat kalojen nousureitin ulapalle ja ehkä myös Ruotsin rannikolle, ja hylkeet söivät monet Luodon alueelle eksyneistä lohista.

Hylkeet pystyvät ottamaan lohet, vaikka rysän perä on tehty vahvasta havaksesta.

Luonnonvarakeskus sai merkittyä vain 63 lohta, vaikka tavoite sillä alueella oli 200. Allapäin olleet kalastajat muistelivat lohivuoden olleen huonoin 30 vuoteen. Hylkeiden suihin katosi myös valtaosa saaliista.

– 70–80 prosenttia saaliiksi saaduista lohista oli hylkeiden pilaamia, Suuronen kertoo.

Hylkeen tärvelemät lohet
Hylje on ottanut osansa.Petri Suuronen / Luonnonvarakeskus

Ajoksen alueella Kemin edustalla kalastetaan Selkämeren tapaan ponttoonirysillä, mutta koenta hoidetaan rysässä olevan pitkä sukan kautta, johon lohet menevät rysää nostettaessa. Kaloille tämä tapa on hieman kaukalokoentaa hellävaraisempi.

Ajoksen edustalla lohta nousi merestä hyvin. Tutkijat merkitsivät kaikkiaan yli 250 kalaa. Lohien merkintä päättyy tänään 14. heinäkuuta.

Luonnonlohet on voinut vapauttaa poikkeusluvan turvin

Lohenkalastajilla on kappalekiintiö, joten saaliiksi tavoitellaan isoja kaloja. Luodon aluetta lukuun ottamatta lohta on tänä vuonna tullut kohtalaisen hyvin.

Isojen jokien luonnonlohikannat ovat elpyneet hyvin. Tornionjoesta mereen on vaeltanut vuosittain kasvamaan 1,5–2 pari miljoonaa joessa kasvanutta smolttia eli vaelluspoikasta.

Lohien selviytymiseen merivaellukseltaan takaisin kotijokeensa vaikuttaa myös laittoman kalastuksen väheneminen. Puolassa lohet on aiemmin kalastettu taimenina, ja tällä tavoin kierretty EU:n määrittelemiä saaliskiintiöitä.

Lohitutkimusta Selkämerellä
Merellä olevista rysistä saadut lohet ovat olleet terveitä yhtä lukuun ottamatta.Petri Suuronen / Luonnonvarakeskus

Tornionjoelta viime vuosina saatujen ihosairaiden lohien vikaantumisen syyksi on arveltu pyydyksistä vapautettaessa tulleita vaurioita. Nyt merellä merkityt lähes kuusisataa lohta olivat yhtä lukuun ottamatta terveitä.

– Yhdellä lohella oli ihossa punoittavia läikkiä. Tuleeko siitä sairas joessa vai liittyykö tauti jotenkin veden lämpötilaan tai johonkin muuhun asiaan – syitä voi olla monia, Petri Suuronen pohtii.

Nyt kaikki merkityt luonnonlohet on vapautettu rysistä ja tutkijat odottavat mielenkiinnolla merkkipalautuksia kalastajilta. Saadut tiedot voivat tuoda valaistusta myös lohisairauksien syntyyn.

Kalastajilta on jo palautunut parikymmentä lohiin kiinnitettyä merkkiä tutkijoille. Merkit on saatu lohista joista ja merialueilta, sekä myös Ruotsin puolelta. Luonnonvarakeskus maksaa 25 euron palkkion merkin palauttajalle.

Merkittyä lohta ei tarvitse ottaa saaliiksi palauttamista varten, sillä palkkio maksetaan myös vapautetuista kaloista, joiden merkkitiedot toimitetaan pyyntipaikan ja mahdollisesti valokuvan kera Luonnonvarakeskukselle.

Kalamerkkiä palautettaessa on tärkeää ilmoittaa kalasta ainakin pyyntipäivä ja -paikka. Hyödyllisiä tietoja ovat myös pituus, paino ja pyydys.

Lohen vapautus Ajoksella
Tämä luonnonlohi lähti kohti kotijokeaan Ajoksen edustalla 13. heinäkuuta. Tutkija Johan Niskanen kumppaneineen merkitsi kaikkiaan lähes 600 kalaa.Petri Suuronen / Luonnonvarakeskus

Tutkimuksella merkitystä lohenkalastuksen tulevaisuuteen

Kaikki kiintiöidyt kalat, kuten lohet, on EU:n ja kotimaisten sääntöjen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tuotava maihin, myös alamittaiset. Lohen alamitta on 60 senttiä ja Perämeren pohjoisosassa 50 senttiä.

Euroopan komission asettama poikkeus saaliin purkamisvelvoitteesta, joka koskee Itämeren lohen vapauttamista rysästä, umpeutuu vuoden 2020 lopulla.

Ponttooni- eli PU-rysistä on tullut käytetyimpiä lohipyydyksiä koko Itämerellä, mutta niistä vapautettujen lohien eloonjäänti voi poiketa merkittävästi perinteisistä rysistä vapautettujen lohien selvitymisestä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimukselta odotetaan nyt tietoa, miten kalastustapa vaikuttaa kalojen eloonjäämiseen, jos jossain vaiheessa siirrytään valikoivaan kalastukseen ja osa luonnonlohista on vapautettava pyydyksistä.

Lue myös:

16-vuotiaan Veikka-Matti Körkön lohiennätys meni rikki, mutta monilla muilla saalis on jäänyt haaveeksi – Tornionjoen lohikesää varjostaa huoli kalakuolemista

Lohen nousu Tornion- ja Simojokeen vauhdittui juhannukselta

Tornionjoen lohikuolemien tutkinta jatkuu – useasta maasta on löytynyt samanlaisia oireita