Paltamoon nousemassa sellutehdas, joka sai nyt ympäristöluvan – alun perin sen tarkoitus oli tuottaa uudenlaista kuitua tekstiiliteollisuuteen

Tulevassa tehtaassa on tarkoitus alkaa tuottamaan sellukuitua, vaikka alkujaan suunnitelmat olivat erilaiset.

Metsä- ja paperiteollisuus
Ilmakuvaa Kaicell Fibersin suunnitellun tehtaan paikan ympäristöstä
Ilmakuvaa Kaicell Fibersin suunnitellun tehtaan paikan ympäristöstä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kaicell Fibersille ympäristöluvan sellutehtaan perustamiseksi Paltamoon. Lisäksi yritys on saanut luvan johtaa jäte- ja jäähdytysvesiä Oulujärveen.

Kaicell Fibersin sellutehtaan grafiikka.
Grafiikka hahmottaa, miten tuleva tehdas Paltamoon on tarkoitus rakentaa.Tanja Ylitalo / Yle

Suunnitelmat korkean jalostusarvon tuotteista kariutuivat

Alun perin Kaicell Fibersilla oli esisopimus Kiinan valtiollisen tekstiiliteollisuusyhtymä CHTC:n kanssa. Kolme vuotta sitten yhtiön entinen toimitusjohtaja Jukka Kantola kertoi, että Paltamossa on tarkoitus jalostaa kainuulaisesta puusta pidemmälle kuin markkinaselluksi meneviä tuotteita. Suunnitelmana oli, että Paltamossa aiotaan valmistaa kainuulaisesta puusta Arbron-kuitua viskoositeollisuuden raaka-aineeksi.

Pari vuotta sitten yhteydenpito Kiinan kanssa kuitenkin hiljeni ja suunnitelmat siirtyivät arbronin tuotannosta pelkästään sellukuidun valmistukseen.

Kaicell Fibersin hallituksen puheenjohtaja Eero Suutarin mukaan tavoitteena on, että sellutehtaan valmistuttua puusta aletaan tulevaisuudessa jatkojalostaa myös muita oheistuotteita, minkä myötä siitä tulisi sellutehtaan lisäksi myös biotuotetehdas. Kaicell Fibers ei kuitenkaan vielä halua paljastaa, millaisia suunnitelmia jatkojalostuksesta on tähän mennessä tehty.

Luonnonvarakeskuksen metsä- ja ympäristöekonomian professori Jussi Uusivuoren mukaan on Suomen kannalta kielteistä, että uusi tehdas tuottaa pelkkää sellua. Hänen mukaansa sellun tuotannossa ja viennissä on kyse alhaisen jalostusarvon tuotteesta.

– Investointeja markkinoidaan bioinvestointeina, jotka mahdollistavat uusia tuotteita. Näitä uusia tuotteita on kuitenkin tullut tähän mennessä hitaasti ja vähän, Uusivuori toteaa.

"Vuoren varmasti valitamme tästä"

Kainuun luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja Vesa Hyyryläinen kertoo, että luonnonsuojelupiiri aikoo valittaa luvasta. Se on ollut aktiivisesti yhteydessä tehtaan hanketoimijoiden kanssa ja vaatineet ympäristövastuullisuuden huomioimista.

Ympäristöluvassa on tehty päästöjen suhteen tiukennuksia, mutta Hyyryläisen mukaan ne eivät ole vieläkään riittävät.

– Vuoren varmasti valitamme tästä. Pahin visio on, että Oulujärvi menee päästöjen vuoksi huonoon kuntoon.

Kalastajat Antti Kyllönen ja Santeri Toivonen eivät olleet myöskään mielissään, kun kuulivat tehtaalle myönnetystä ympäristöluvasta. Oulujärvellä on ollut jo pitkään arvostetun kalavesistön maine, ja sen menettäminen huolettaa heitä.

– Hyvä, kun tulee työpaikkoja lisää, mutta aina pitäisi miettiä asiaa myös ympäristön kannalta, Kyllönen toteaa.

Esimerkkinä maineen menettämisestä he mainitsevat Nuasjärven, jolle tuli imagohaittaa Talvivaaran purkuputken myötä. Vaikka kalan laadussa ei todettu puutteita, tukut eivät sitä halunneet enää ostaa.

Vaikka tehdas on velvoitettu maksamaan vesialueiden omistajille vuosittaista korvausta aiheutuneista haitoista, sekä istuttamaan järveen kuhanpoikasia, ehdot ovat Kyllösen ja Toivosen mukaan laiha lohtu. Mikäli vesi saastuu, ei se ole aivan heti pelastettavissa.

– Jos maine menee, kukaan ei osta Oulujärven kalaa. Turha silloin on vesistöön kuhanpoikia istuttaa, Toivonen kertoo.

Tehtaan valmistumiseen menee luultavasti vuosia

Vaikka ympäristölupa on myönnetty Paltamon sellutehtaalle, matka tehtaan perustamiseksi voi vielä kestää.

Kaicell Fibers onkin varautunut kahden vuoden mittaiseen valituskierrokseen, jossa päätöstä ympäristöluvasta vielä pohditaan. Suutari arvelee, että tehdas valmistuu vuonna 2024.

Ympäristöneuvos Juhani Itkonen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että kyseessä on mittakaavassaan iso asia. Esimerkiksi viime viikolla Haapavedelle myönnetty lupa jää kokoluokassaan toiseksi. Kaiken kaikkiaan lausuntoja, muistutuksia ja mielipiteitä eri vaiheissa annettiin huomattavasti enemmän kuin tavallisesti ympäristö- ja vesitalouslupakäsittelyissä, asianosaiset ja viranomaiset lausuivat kaikkiaan 109 kertaa lupakäsittelyn aikana.

– Yleisesti muistuttajat olivat huolissaan vesistöön johdettavien käsiteltyjen jätevesien ja jäähdytysvesien mukana tulevan lämpöpäästön haitallisista vaikutuksista, Itkonen kertoo lupaprosessista.

Yhtiö oli hakenut lupaa vedenottoputken rakentamiseen ja veden johtamiseen tehdasalueelle jo ennen kuin ympäristölupa on voimassa. Tähän se ei kuitenkaan saanut lupaa. Sen sijaan yritys saa kuitenkin aloittaa jo tehdasalueen maanrakentamisen ennen luvan tuloa voimaan.

Suutarin mukaan tehtaan perustaminen merkitsee Kainuulle kansantuotteen kasvua ja sen on arvioitu työllistävän suoraan noin 250 henkilöä.

Tehdashanke on ollut Kainuun maakunnalle tärkeä alusta saakka. Kainuun liitto teetti vuonna 2015 esiselvityksen biotuotetehtaasta, ja vuotta myöhemmin se oli mukana perustamassa Kaicell Fibersiä.

Suutari sanoo, että lähimetsäajattelu on ollut lähtökohtana tehtaan paikan valinnalle. Tavoitteena on, että raakapuu kerätään alle sadan kilometrin alueelta, jolloin sitä tarvitsee kuljettaa mahdollisimman vähän.

Tehtaan perustamiseksi tarvitaan noin 900 miljoonan euron rahoitus. Tähän mennessä projektiin on laitettu rahaa hieman alle kolme miljoonaa euroa.

Rahoitus on tullut pääasiassa yksityisiltä sijoittajilta Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun alueilta. Loput rahoituksesta on tarkoitus hankkia ympäristöluvan myöntämisestä mahdollisesti seuraavan valituskierroksen aikana.

Suola- ja lämminvesikuormitus huolestuttavat paikallisia

Suurimmat ympäristövaikutukset luontoon tulevat tehtaan perustamisen myötä olemaan Oulujärveen menevät suola- ja lämminvesikuormitukset. Tämä on aiheuttanut alueen asukkaissa huolta, sillä lämminvesikuormitus mahdollisesti ohentaa Oulujärven jäätä talvisin.

Sekä jäteveden päästöille että lämpöpäästölle on ympäristöluvassa asetettu tiukemmat ehdot kuin yritys oli hakenut. Myös ilmaan johdettaville päästöille, kuten haiseville rikkipäästöille, on luvassa asetettu tiukemmat ehdot kuin yritys olisi halunnut.

Luonnonvarakeskuksen professori Jussi Uusivuoren mukaan selluteollisuudella on ollut ympäristöön negatiivisia vaikutuksia kautta aikojen. Vaikka ajan saatossa etenkin vesistölle aiheutuneet haitat ovat pienentyneet, sellutehtailla on edelleen negatiivinen vaikutus vesistöjen lisäksi muun muassa ilmastoon.

Paltamon golfkenttä.
Aluehallintovirasto on määrännyt yrityksen korvaamaan sellutehtaan aiheuttamia haittoja vesialueiden omistajille kalastukselle ja virkistyskäytölle aiheutuvan haitan takia. Timo Sihvonen / Yle

Sellutehtaiden ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusvaikutukset tulevat lähinnä metsien hakkuiden seurauksena. Mitä enemmän sellun tuotantoa on, sitä enemmän tarvitaan avohakkuita.

Uusivuoren mukaan kestää pitkään, ennen kuin uuden metsän istutukset korvaavat sellun tuotannon ja niiden kulutuksen aiheuttamat kasvihuonepäästöt.

Hakkuumäärissä kuljetaan Uusivuoren mukaan jo nyt EU:n yhteisten ilmastotavoitteiden ja niihin liittyvien metsän kasvuvaatimusten rajamailla. Mikäli hakkuut ylittävät metsien kasvulle asetetun vertailutasovaatimuksen, Suomen täytyy löytää päästövähennyksiä muualta tai ostaa päästöhyvityksiä EU:n päästökauppamarkkinoilta.

Voit keskustella aiheesta 16.7. kello 23:een saakka.

Lue lisää: Sellun hinta on romahtanut ja sellubuumi on tältä erää ohitse – Suomeen suunnitellaan silti samaan aikaan jättimäisiä uusia sellutehtaita