Oletko aina haaveillut omasta linnasta? Upea keskiaikainen kartanolinna on majoittanut aatelissukuja, ja nyt sille etsitään uutta omistajaa

Suitian linnan Antti Herlinin kanssa viisi vuotta sitten ostaneet Rehnbergin veljekset myyvät nyt linnaa eteenpäin.

linnat
Henrik Rehnberg seisoo Suitian kartanon edessä.
Maanviljelijä Henrik Rehnberg ja hänen linnansa. Nykyinen ulkoasu on vapaaherra August Wreden 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa teettämien, keskiajasta innoituksensa saaneiden muutostöiden mukainen.Olli-Pekka Kursi / Yle

Siuntiossa sijaitseva Suitian linna ei välttämättä vastaa länsimaisen populaarikulttuurin muokkaamaa käsitystämme linnasta. Siinä ei ole kymmeniä metrejä korkeita torneja, valtavaa ruokasalia tai muureja vallihautoineen.

Yksi torni löytyy, mutta sen yläosassa ei ole huonetta. Muutenkin huoneet ovat matalia ja niiden tunnelma tuo mieleen enemmän kirkon tai luostarin kuin hovitanssit kynttelikköjen alla. Varsinaista suursalia ei linnasta löydy.

Suitian kartanon julkisivu.
Suition linnan rakennutti sotilas ja valtaneuvos Erik Fleming 1540-luvulla. Linnassa on asunut useita merkittäviä sotilashenkilöitä läpi vuosisatojen.Olli-Pekka Kursi / Yle

Linnaksi rakennusta kuitenkin kutsutaan, ja Suomen mittakaavassa Suitian kartanolinna on erittäin merkittävä.

Suitian tila on perustettu 1400-luvulla ja kartanolinnan vanhimmat rakenteet ovat 1500-luvulta, mikä tekee linnasta maamme parhaiten säilyneen omassa mittaluokassaan.

Linnan nykyinen omistaja, maanviljelijä Henrik Rehnberg osti Suitian linnan ja sen maat veljensä Gustav Rehnbergin ja Koneen suuromistajan Antti Herlinin kanssa vuonna 2015. Valtion omistama Senaattikiinteistöt myi tuolloin kartanolinnan, alueen 60 muuta rakennusta sekä 726 hehtaarin maa- ja metsäalueet 11,5 miljoonalla eurolla.

Nyt kartanolinnalle etsitään jälleen uutta omistajaa.

Suitian kartanon ikkunasta avautuu kaunis maisema.
Suippoon kohoavista ikkunoista aukeaa näkymät lähipelloille. Olli-Pekka Kursi / Yle

Herlin myi osuutensa pois piakkoin ostamisen jälkeen. Linnaa osakeyhtiön muodossa pyörittävät Rehnbergin veljekset ovat nyt laittaneet sen uudestaan myyntiin – tällä kertaa ilman maa- ja metsäalueita.

Linna lähtee 4,8 miljoonalla eurolla.

– Haikein mielin myymme. Syynä on se, että päätoimintamme on maa- ja metsätalous, ja tämä linnan toiminnan pyörittäminen on ollut vähän liikaa siinä samalla, linnan nykyinen omistaja, maanviljelijä Henrik Rehnberg toteaa.

Suitian kartanon ritarihuone.
Ritarisaliksi kutsutussa huoneessa on seinämaalaus, joka kuvaa Kirkholman taistelua Ruotsin ja Puolan välisestä sodasta 1600-luvulta. Maalaus on August Wreden teettämiä muutostöitä.Olli-Pekka Kursi / Yle

Linnaa on asuttanut Suomen historian kannalta useat merkittävät henkilöt ja suvut. Flemingin suuraatelissuku asutti linnaa noin 200 vuotta ja rakennutti tiluksille muun muassa Suomen ensimmäisen rautaruukin.

Kenties tärkein linnaa asuttanut historian merkkihahmo on linnaa 1500-luvulla asuttanut sotapäällikkö ja vapaaherra Klaus Fleming, jonka moni muistaa historian oppikirjoista nuijasodat voittaneena talonpoikien kauhuna.

Linna on näytellyt osaansa tuoreemmissakin historian käänteissä.

– Vapaussodassa kaksisataa valkoisten suojeluskuntalaista puolusti linnaa sitä piirittäneitä punakaartilaisia vastaan, Rehnberg kertoo.

Suitian kartanon koristeellinen takka.
Takkoja löytyy linnasta useampi, erilaisin koristeluin.Olli-Pekka Kursi / Yle

Rehnbergit ovat naapurin poikia. He kasvoivat aivan Suitian vieressä, Gårdskullan tilalla. Rehnbergit juoksentelivat Suitian tiluksilla jo pikkutenavina.

– Gårdskullan tila irrotettiin suur-Suitiasta 1800-luvun alussa, samaa seutua, Rehnberg kertoo.

Suitian kartanon ornamentteja.
Yläkerran takan kaakeloinnissa on nähty vaivaa.Olli-Pekka Kursi / Yle

Nykyään Rehnbergit harjoittavat alueella maataloutta. Heidät tunnetaan esimerkiksi angus-karjan kasvattajina, pihvikauppiaina.

– Linnan omistamisesta jää toki työläät muistot, sen pyörittämiseen on saanut kunnolla paneutua. Restauroinnissa käytettiin kalkkimaalia ja perinteisiä menetelmiä. Mutta mielekästä tekemistä tämä on ollut.

Rehnbergit ovat pitäneet linnassa opastettuja kierroksia, kahvilaa ja vuokranneet sitä hää- ja kokoustilaksi. Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot kuitenkin pysäyttivät toiminnan.

– Etsimme ostajaa, joka tarvitsisi tätä enemmän kuin me. Tänne voi ideoida vaikka minkälaista elämää, Rehnberg sanoo.

Suitian kartanon ritarihuoneen puupaneeli. Carl Edward Österblom -kuvanveistäjä on tehnyt paneloinnin 1800-1900 lukujen vaihteessa.
Ritarisalin puupaneloinnin teki veistäjä Carl Edward Österblom 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vaakunoita löytyy joka lähtöön.Olli-Pekka Kursi / Yle

Linnan ylläpitäminen ja sen tuotteistaminen ei ole kuitenkaan Rehnbergin mukaan itsestäänselvyys.

– Pitää olla varaa ylläpitää paikkaa sekä kunnollinen konsepti liiketoiminnalle. Tämä on ainutlaatuinen linna, mutta kannattavuus on toinen asia, Rehnberg miettii.

Linnan sisätilat on koristeltu viimeisen päälle. Ritarisalin puupanelointi vilisee linnaa asuttaneiden aatelissukujen vaakunoita. Osa paneeleista on vielä tyhjiä.

– Meiltä Rehnbergeiltä ei vaakunaa löydy, olemme tavallisia maanviljelijöitä. Mutta jos tämä aateliselle menisi, niin puupaneeleita olisi vapaana, Rehnberg kaupittelee.

Lähteenä on käytetty myös arkkitehtitoimisto Schulmanin rakennushistoriallista selvitystä (siirryt toiseen palveluun) Suitiasta.

Lue lisää:

Sotien ja elokuvienkin näyttämönä toiminut miljoonalinna etsii uutta omistajaa

Historiallinen linna Herlinille ja pihviyrittäjille – Suitia vaihtaa omistajaa 12 miljoonalla eurolla