Viruksia ja bakteereja tuhoavien pinnoitteiden käyttö yleistyy koronan takia myös Suomessa – professori näkee tässä myös riskejä

Desinfioinnin lisäämisen kanssa pitää professori Risto Vuennon mukaan olla tarkkana, ettei kehity vastustuskykyisiä superbakteereita.

tartuntataudit
Särkänniemen laite
Arkistokuva. Särkänniemi on yksi paikka, jossa pinnoitteita on käytetty. Sen käyttämät pinnoitteet eivät professorin mukaan sisällä samanlaisia riskejä kuin monet muut aineet. Miikka Varila / Yle

Viruksia ja bakteereja tuhoavien pinnoitteiden käyttö yleistyy koronavirusepidemian vuoksi.

Monet kaupat, museot ja huvipuistot hyödyntävät nyt samoja pinnoitteita, joita on aiemmin käytetty sairaaloissa.

Esimerkiksi suomalaisyrityksen tehopinnoite torjuu koronavirusta huvipuistoissa. Muun muassa tamperelaisen Särkänniemen laitteet ja muut pinnat on suojattu valokatalyysiin perustuvalla keksinnöllä.

Talouselämä kertoi (siirryt toiseen palveluun), että suomalaisyritys Nanoksi Finlandin valokatalyysipinnoitusten kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti korona-aikana. Sama firma on tehnyt valokatalyysipinnoitteita kauppoihin, konttoreihin ja konserttikeskuksiin, Korkeasaareen, Muumimaailmaan ja Hoplop-sisäleikkipuistoihin, kertoo Kemia-lehti (siirryt toiseen palveluun).

Yritys kertoo, että valokatalyyttiset pinnat tuottavat reaktiivisia happiyhdisteitä ilman hapesta ja vesihöyrystä valon osuessa niihin. Nämä yhdisteet reagoivat edelleen orgaanisen materiaalin kuten lian, bakteerien ja virusten kanssa tuhoten niiden rakennetta. Pinnoitteen lisäksi tarvitaan vain valoa.

Yle kertoi puolestaan maanantaina, että antimikrobisia tuotteita myyville yrityksille pandemia on toiminut valtavana tuotemarkkinointina. Suomalaiset yritykset tähtäävät esimerkiksi valtaville Lähi-idän markkinoille. Huonekaluissa puhdistava aine on hopea tai kupari.

Vähensi mikrobien määrää, mutta tartunnoista ei varmuutta

Pinnoitteet ovat suurelle kansalle niin uusi juttu, että harva tietää niistä paljon. Toimivatko ne ja liittyykö niihin riskejä?

Pinnoitteita on käytetty pitkään sairaaloissa, joissa niistä on tutkimustietoa jonkin verran. Yksistään sairaalabakteereihin kuolee EU:n alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa.

Professori Risto Vuento on tehnyt pitkän uran viittä sairaanhoitopiiriä palvelevassa Fimlab-laboratorioissa. Juuri eläköitynyt tartuntatautien asiantuntija sanoo, että mikrobit kyllä vähenevät pinnoilta näiden aineiden avulla.

– Koeoloissa on osoitettu, että pinnoitteilla on merkitystä sekä virusten että bakteerien elinkykyyn.

Hygieniapartio Särkänniemi
Arkistokuva. Särkänniemessä on hygieniapartioita siivoamassa pintoja. Miikka Varila / Yle

Vuento arvioi, että mikrobien määrät ovat pienempiä myös puhdisteita käyttävissä leikkipuistoissa ja museoissa kuin muuten.

Sitä ei kuitenkaan oikein vielä tiedetä, vähentääkö tämä virusten ja bakteerien määrän väheneminen loppujen lopuksi itse tartuntoja.

– Toistaiseksi maailmalla tehdyt tutkimukset ovat vähäisiä, eivätkä niiden tulokset ole pystyneet osoittamaan varmasti, että infektioita voidaan vähentää. Toivotaan, että tähän saadaan lisävalaistusta.

Vastustuskyky on riski

Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Merja Ahonen totesi myös maanantaina Ylelle, että hopean hyödyllisyys on todistettu laboratorio-olosuhteissa, mutta sen tehokkuus sisätilojen pinnoilla jakaa vielä tutkijoiden mielipiteitä.

– Tieteellisiä julkaisuja vaikutuksista tosielämän olosuhteissa on vielä vähän, hänkin sanoi.

Asiaa pitäisi tutkia molempien mielestä lisää, koska puhdisteiden käyttöön liittyy riskejä. Vaarana on se, että bakteerien vastustuskyky lisääntyy, jos tällaisia pinnoitteita käytetään enemmän.

Professori Risto Vuento sanoo, että sekä kupariin että hopeaan liittyy sama resistenssi-ilmiö kuin antibiootteihin. Asiantuntijan mukaan muihin pinnoitteisiin ei liity yhtä suurta riskiä.

Professori näkee riskinä sen, että bakteereista kehittyy niin voimakkaita ja vastustuskykyisiä, että antibiootit eivät enää tehoa näihin.

– Siinä mielessä tuntuu hankalalta tilanne, että meillä on tiloja, jotka voivat olla resistenssin kannalta ongelmia.

Suomessa tilanne on vielä professorin mukaan hyvä, mutta riski pitää ottaa tosissaan. Korona tuotti professorin mukaan hallaa vastustuskyky-keskustelulle.

– Korona on valitettavasti tuonut desinfiointiaineet enemmän tapetille. Pidemmän päälle pitäisi mennä siihen, että mikrobeja ja bakteereja tappavia yhdisteitä ei olisi niin kamalan paljon, Vuento sanoo.

Lue lisää:

Taistelu mikrobeja vastaan kalusteilla kiihtyy – pandemia oli lottovoitto pohjoismaisille yrityksille

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus