Ammattikalastajat pyytävät nyt valtavia lohia Suomenlahdella ja kalaa on paljon – monen "fantastinen kesä" saa pian tylyn lopun

Isorysällä on pyydetty kesällä jopa parinkymmenen kilon painoisia lohia.

kalastajat
Kalastaja Miakel Lindholm hakemassa kalasaalista rysästä.
Suomenlahdella on saatu tänä kesänä isorysillä suuria lohisaaliita.

Kalastaja Mikael Lindholm kalastaa isorysällä Loviisan edustalla. Vuorokauden aikana rysään on uinut kymmeniä isoja lohia.

Juhannuksen jälkeen lohta on alkanut nousta itäisellä Suomenlahdella ennätysmääriä. Ensimmäisiä merkkejä kannan kasvusta nähtiin jo viime kesänä.

– Viime kesänä lohia alkoi olla jo enemmän, mutta tämä kesä on suorastaan fantastinen, hehkuttaa kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm.

Kalastaja Mikael Lindholm kalastaa lohta Loviisan edustalla Suomenlahdella
Kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm nostaa veneeseen lohia. Antro Valo / Yle

Kalastaja tyhjentää rysästä saaliin ensin haaviin, josta kalat nostetaan yksitellen. Alimittaiset päätyvät takaisin mereen, mutta silti veneen sammioon solahtaa kymmeniä lohia, jotka painavat neljästätoista kilosta jopa pariinkymmeneen kiloon.

– Leikattu evä kertoo, että nämä kalat ovat istutettuja.

Viime vuonna ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus istuttivat Suomenlahteen laskevaan Kymijokeen ja sen lähialueille merialueelle 156 000 poikasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta, sillä vuonna 2018 istutettiin 121 000 poikasta.

– Tämä on enemmän kuin viiteentoista vuoteen. Myös poikasten laatu on selvästi parempi, joten istutukset ovat onnistuneet hyvin, kiittelee kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm.

Kalastuskiintiöt pakottavat keskeyttämään lohen kalastuksen

Suomenlahdelta pyydettyä lohta on ollut viime viikkoina hyvin saatavilla kaupoissa ja ravintoloissa. Pian tilanne voi kuitenkin muuttua, kun kalastajat joutuvat vähentämään pyyntiä kalastuskiintiöiden täyttyessä.

– Lohikiintiö ei riitä, vaan monet joutuvat pian keskeyttämään lohen pyynnin. Vain muutamalla kalastajalla koko Suomenlahdella on niin iso kiintiö, että he voivat jatkaa kalastusta, sanoo Suomenlahdella Kotkan Haapasaaressa asuva kaupallinen kalastaja Jukka Hakala.

Kalastaja Jukka Hakala Haapasaaren rannalla Kotkassa.
Haapasaaressa asuva kalastaja Jukka Hakala sanoo, että Suomenlahdella on nyt runsaasti Kymijoelle 1980-luvulla istutetun Nevajoen lohikannan jälkeläisiä. Antro Valo / Yle

Varsinkin aloittelevilla ammattikalastajilla kiintiöt voivat olla vain parinkymmenen luvan suuruisia, jotka riittävät yhden päivän rysäkalastukseen.

– Minulla on sentään lupa pyytää 132 lohta. Annoin osan kiintiöstä nuorelle, aloittelevalle kalastajalle, jotta hänkin saisi vähän tienestiä, sanoo Hakala.

Niinpä Jukka Hakala pyytää nyt Suomenlahdesta verkoilla kalaa, jolle ei ole asetettu kiintiöitä. Öinen kalastus tuottaa saaliiksi ahvenia, kuoretta eli norssia, siikaa ja särkikaloihin kuuluvaa vimpaa.

Kalastaja Jukka Hakala Haapasaaren rannalla Kotkassa.
Lokit tietävät milloin Haapasaaren kalliolla kuivataan kalaverkkoja. Antro Valo / Yle

Myös isorysällä pyytävä Mikael Lindholm laskee jo tarkkaan, milloin kalastusta pitää rajoittaa. Lähiviikkojen saaliit ratkaisevat, milloin rysien määrää vähennetään.

– On todennäköistä, että rysiä jää kuivumaan ja kalastan vain yhdellä rysällä lähialueen tarpeiksi.

Lohikiintiö säilynee ennallaan Suomenlahdella ensi vuonna

EU:n kalatalousneuvosto vahvisti viime vuonna Suomenlahden lohelle tämän vuoden kiintiöksi 9 703 lohta, josta Suomelle tuli 8 708 kappaletta.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suosittaa EU:lle, että vuonna 2021 kiintiöt pidettäisiin ennallaan.

– Suositus perustuu Viron puoleisiin lohikantoihin. Kolmen luonnonvaraisen lohijoen tila osoittaa kalastuksen olevan kestävällä tasolla, sanoo tutkija Tapani Pakarinen maa- ja metsätalousministeriön alaisesta Luonnonvarakeskuksesta.

Sen sijaan Suomen puolella itäisellä Suomenlahdella ei ole yhtään luonnontuotannon varassa olevaa lohijokea, vaan rannikon tuntumassa tapahtuva lohen kalastus perustuu Kymijoen istuksiin ja luonnonvaraiseen tuotantoon siellä. Myös osa Pohjanlahden jokiin vaeltavista lohista käy alkukesällä Suomenlahden rannikolla ja joutuu kalastajien saaliiksi.

– Ensi vuonna istutusmäärät pienenevät, koska poikasia ei tulla saamaan niin paljon kuin olisimme halunneet, sanoo tutkija Tapani Pakarinen.

Kalastaja Miakel Lindholm ajamassa veneellä Loviisassa.
Kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm sanoo, että lohen kalastuskiintiötä voisi hyvin lisätä jopa parikymmentä prosenttia. Antro Valo / Yle

Lohen kalakiintiöille ehdotetaan lohipörssiä

Suomenlahdella oli vuonna 2018 myönnetty lohikiintiöitä 49 kalastajalle, joista vähintään osan kiintiöstään hyödynsi 42 kalastajaa.

Kolmannes kiintiön saaneista ammattikalastajista on kuitenkin jo eläkeiässä, ja yhä suurempi osa kalastuskiintiöstä jää hyödyntämättä.

– Suomenlahden kiintiötä ei edes kalasteta loppuun, kun nykyinen järjestelmä ei toimi, toteaa Jukka Hakala.

Kalastajat ovat ehdottaneet ELY-keskukselle sekä maa- ja metsätalousministeriölle lohipörssin perustamista, jossa kalastajat voisivat myydä ja ostaa kalastuskiintiöitä.

– Viime vuonna olisi voitu kalastaa 2 000 lohta enemmän, mutta lupien puuttuessa kiintiö jäi käyttämättä. Lohipörssistä voisi ostaa näitä kiintiöitä, sanoo kalastaja Mikael Lindholm.

Lue myös:

Tutkijat merkitsivät lähes 600 lohta – miten ne selviytyvät päästyään pyydyksistä?

16-vuotiaan Veikka-Matti Körkön lohiennätys meni rikki, mutta monilla muilla saalis on jäänyt haaveeksi – Tornionjoen lohikesää varjostaa huoli kalakuolemista