Kullankaivulupien hakeminen on kasvussa Sodankylän alueella – Tukes: ei johdu Lemmenjoen koneellisen kullankaivun päättymisestä

Lupahakemukset koneelliselle kullankaivulle ovat lisääntyneet varsinkin sen jälkeen, kun ympäristönsuojelulaki muuttui vuonna 2018.

kullankaivu
Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa ei enää saa kaivaa kultaa koneilla
Koneellinen kullankaivu päättyi Lemmenjoen kansallispuistossa heinäkuun alussa. Kuva kesäkuulta 2020 Lemmenjoen Miessiltä.Vesa Toppari / Yle

Lapissa koneellisen kullankaivun painopiste on siirtymässä Inarin Lemmenjoelta etelämmäs. Koneellinen kullankaivu päättyi Lemmenjoen kansallispuistossa 1.7.2020.

Viime vuosina koneellinen kullankaivu on lisääntynyt Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Alueella sijaitseva Tankavaara on Lemmenjoen tavoin tunnettu kullanhuuhdontahistoriastaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Pasi Molkoselkä kertoo, että koneellisen kullankaivun lupahakemusten määrä on lisääntynyt kahdella alueella: Vuotson länsipuolella Mäkärän alueella ja Vuotson eteläpuolella Roivaisen alueella. Mäkärän alueelle lupahakemuksia on kymmenkunta ja Roivaisen alueelle 14.

– Roivaisen alue on uusi vuoden 2010 kieppeillä löydetty alue, missä on aktiivisemmin nyt haettu kultaa. Mäkärän alue on sellainen, että siellä on kaivettu jonkin verran jo vuosikymmenten ajan, mutta nyt sielläkin on lisääntymistä tapahtunut, kertoo Molkoselkä.

Lupahakemukset koneelliselle kullankaivulle ovat lisääntyneet varsinkin sen jälkeen, kun ympäristönsuojelulaki muuttui vuonna 2018. Lakimuutoksen jälkeen tuli hakemuksia, jossa kaivajat hakivat muutosta siten, että saavat käyttää pienimuotoista konetta kullankaivussa.

– Toiminta on rajattu alle 500 kuutioon kaudessa ja toiminta-aika on kausittain rajattu alle 50 päivään. Muuten tilanne on aika stabiili kone- ja lapiokaivun suhteen, jatkaa Molkoselkä.

Molkoselän korviin on kantautunut huhuja, että Lemmenjoen kullankaivajat olisivat siirtymässä Vuotson alueelle, Sodankylän pohjoisosaan ja se selittäisi lupamäärien kasvun.

– Siltä huhulta haluan katkaista siivet. Yksikään Lemmenjoen rauenneitten kaivospiirien omistajista ei tähän mennessä ole hakenut jatkolupaa, eikä minun tiedossa ole kenenkään suunnitelmia, että hakisivat muualle kuin niille omille rauenneille alueilleen. Niihin he ovat hakeneet lapiokaivulupia, painottaa Molkoselkä.

Paliskunta on huolissaan kullankaivun lisääntymisestä

Koneellinen kullankaivun lisääntyminen on vallannut sijaa Lapin paliskunnassa. Paliskunnan mielestä olisikin tarpeellista tehdä ympäristövaikutusten arviointia kullankaivualueella kokonaisuudessaan.

– Se on vähän nurinkurista Tukesin ja aluehallintoviraston kannalta, että aina kysytään yhdestä kaivupaikasta lausunto eikä katsota kokonaisuutta. Alueet alkavat olemaan hyvinkin laajoja, Mäkärän alueella vajaa sata hehtaaria ja Lismajoen alue reilusti isompi, toistasataa hehtaaria, sanoo Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä.

Äärelä kertoo, että muutamaan Tukesin päätökseen paliskunta on pystynyt vaikuttamaan niin, että tiettyjä alueita on jätetty pois kaivupiiristä ja tarvittaessa kaivu tulee keskeyttää, jos paliskunta niin vaatii.

– Se on minun käsitykseni mukaan toiminut, mutta kyllä minua huolestuttaa, että kullankaivu kasvaa ja laajenee.

Äärelä ihmettelee, että lapiolla alkanut kullankaivu on hiljalleen kasvanut muutoshakemusten kautta koneelliseksi toiminnaksi.

– Näen huonona sen, että lupa-asioita pystyy tavallaan oikomaan. Pienestä aloitetaan ja lopussa kasvaa niin, ettei siihen pysty kukaan enää vaikuttamaan.

Kullankaivutoiminnasta suurin haitta porotaloudelle on kesäaikaan, kertoo Äärelä.

– Kesällähän se kaivukin tapahtuu ja kumpikin on sellaisella alueella, että se vaikuttaa vasanmerkitystöihin. Silloin pitäisi olla rauhallista, kun vasat löysätään aidasta ja ennen vasanmerkitystäkin.