Presidentinlinnan naapurissa on rakennus, jonka edessä seisoo aamusta iltaan kivikasvoinen vartija – Mutta miten ajan saa kulumaan, kun täytyy olla tunti hievahtamatta?

Helsingin päävartion vartiomies kertoo, miltä tuntuu seisoa tunti liikahtamatta keskustan hälinässä.

Kaartin Jääkärirykmentti
Helsingin päävartio vuonna 1982
Tältä näytti Helsingin päävartion edustalla jo vuonna 1982. Nykyisin yksi vartiomies päivystää vartiokatoksen alla tunnin tai puoli tuntia kerrallaan, minkä jälkeen vuoro vaihtuu. Päävartiota vartioidaan päivittäin aamukahdeksasta iltakahdeksaan.Volker von Bonin / Museovirasto

Jos presidentinlinnan edessä seisoo kaksi vartiomiestä, presidentti on paikalla.

Tämä on monelle tuttua.

Presidentinlinnan vieressä, tien toisella puolella, nököttää kuitenkin sininen rakennus, jonka edustalla seisoo vartija joka ikinen päivä.

Tässä rakennuksessa sijaitsee Helsingin päävartio – kuten on sijainnut jo 177 vuotta.

Varusmies Konsta Anastasiou lopettaa juuri aamun vartiovuoroaan.

Vahdinvaihto tapahtuu aina saman tradition mukaisesti.

Ensin vuoroon tulevan vartiomiehen asu ja varusteet tarkistetaan. Rynnäkkökiväärin lippaan saa kiinnittää vasta ulkona. Ennen kuin vartiomies asettuu pienen vartiokatoksen alle, astelee hän pienen kierroksen päävartion edessä kivetyksellä.

Vahtivuoro kestää puoli tuntia tai tunnin. Tämä aika on seistävä paikallaan hievahtamatta. Kesähelteillä edes juomapullo ei ole sallittu.

– Vähän väliä on joku pyörtynyt tai on ruvennut huippaamaan niin, että on täytynyt vaihtaa vartiomies, Anastasiou kertoo.

Etenkin syömättömyys ja huonot unet voivat tehdä tepposet.

Mitä saa tehdä, jos ampiainen kiusaa? Entä miten edustusasussa kestää seistä helteillä tai kuinka kovilla pakkasilla saa laittaa karvalakin läpät alas? Kuuntele koko haastattelu alta:

Päävartio on hyvin keskeisellä paikalla: vieressä sijaitsevat presidentinlinnan lisäksi Kauppatori ja Uspenskin katedraali.

Ohikulkijoita siis riittää, ja heistä osa eksyy toisinaan turhan lähelle vartijaa. Päävartion edustalla on pieni aidattu alue, josta esimerkiksi turisteja joutuu toisinaan hätyyttelemään.

On kuitenkin myös niitä, jotka tulevat täysin tarkoituksella vartiomiestä häiritsemään.

– Etenkin viikonloppuisin ja iltaisin ihmiset tulevat pelleilemään. He koettavat saada nauramaan tai muuten huomiota, mutta aika harvoin siinä onneksi onnistuvat, Anastasiou toteaa.

Hän palvelee Kaartin jääkärirykmentissä ja on kouluttautunut sotilaspoliisiksi. Vartiointitehtäviin hän päätyi tätä kautta.

päävartio / arkistokuva
Helsingin päävartio sijaitsee presidentinlinnan oikealla puolella, jos katsotaan mereltä päin. Samassa korttelissa on myös presidentinlinnan talousrakennus, jonka käyttötarkoitus on niin ikään säilynyt samana koko sen olemassaolon ajan.Volker von Bonin / Museovirasto

Päävartion käyttötarkoitus pysynyt samana lähes 200 vuotta

Päävartio ja samassa korttelissa sijaitseva presidentinlinnan talousrakennus valmistuivat nykyiselle paikalleen Mariankatu 1:een vuonna 1843. Tuolloin lähes kaksi vuosisataa sitten ne palvelivat vielä keisarillista palatsia.

Päävartion rakennuksen suunnittelijaksi mainitaan usein Carl Ludvig Engel, mutta myös Eduard von Anert -niminen arkkitehti.

Aiemmin päävartio sijaitsi Senaatintorin kupeessa tuomiokirkon portaikon kohdalla. Ilmeisesti vankien säilytystä kirkon naapurissa ei kuitenkaan katsottu soveliaana.

Päävartio lieneekin tunnettu nimenomaan sen selleistä, joita oli yhteensä 15 kappaletta.

Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun), että aikoinaan kiinniotetuiksi joutuivat usein sotilaat tai henkilökunta itse: syynä oli esimerkiksi luvaton poissaolo tai alkoholin käyttö.

Päävartio ja presidentinlinnan talousrakennus ovat yhä lähes alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Päävartio on varuskunnan käytössä ja siellä sijaitsee esimerkiksi varuskunnan päällikön komendantin työskentelytiloja ja neuvotteluhuoneita. Vain sellit ovat poistuneet – ne toimivat nykyisin vartiomiesten oleskelutiloina.