Historiallinen puusilta rapistui – nyt eläkeläiset talkoilevat 230 metriä pitkän sillan kuntoon

Talkoolaiset kertovat viettäneensä kevään koronakaranteenin harvinaisella työmaalla.

vapaaehtoistyö
Historiallinen puusilta rapistui – nyt eläkeläiset talkoilevat 230 metriä pitkän sillan kuntoon
Historiallinen puusilta rapistui – nyt eläkeläiset talkoilevat 230 metriä pitkän sillan kuntoon

Keikyän riippusillan kunnostus Sastamalassa on talkoohengen voimannäyte. Kokemäenjoen ylittävä silta on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta. Sen kannen pituus on 230 metriä.

Talkoolaisia on ilmoittautunut jo lähes sata. Suuri osa talkoolaisista tulee kylältä ja lähiseudulta, mutta osa tulee kauempaakin, Punkalaitumelta ja Kokemäeltä asti.

Keikyän riippusiltatyömaan talkoolaisia, Markku Torpo hieman piilossa huomioväreissä.
Matti Koivisto, Pentti Virtanen ja Tapani Haapasalo asuvat aivan sillan lähettyvillä. He vaihtavat porukalla sillan vanhoja puisia kannatinpalkkeja uusiin metallisiin. Selvästi näkee että miehet viihtyvät työmaalla. Huuli lentää samalla kun työ edistyy vauhdilla.Miikka Varila / Yle

– Tässä on vähän sellainen homma, että kaikki vanhat parrat ovat hakeneet ullakolta vanhat vaatteensa ja lähteneet riviin takaisin työelämään. Kaikki ovat eläkeläisiä kun nuorempaa porukkaa ei tunnu kylältä löytyvän, kertoo Matti Koivisto.

Sillan kunnostuksesta vastaa Keikyän perikunta ry.

– Tämä on niin harvinainen työmaa, että tänne halutaan tulla kauempaakin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Torpo.

Torpo kertoo vähän ilkikurisesti, että suuri osa talkooporukasta on koronarajoitteisia, eli yli seitsemänkymppisiä.

Valmistelevia töitä on kevään aikana tehty vähän niin kuin varkain omassa porukassa. Siltaan tulevia uusia osia on valmistettu tammikuusta lähtien.

Töitä kahdessa vuorossa

Remontti saavuttaa uuden vaiheen ensi viikolla, kun sillan kantta aletaan uusia ja töitä sillan kimpussa aletaan tehdä kahdessa vuorossa. Vain 1,65 metriä leveän sillan kimppuun ei yhtä aikaa mahdu kovin iso porukka tekemään töitä, siksi on tehokkaampaa käyttää koko päivä hyödyksi.

Energian puutteeseen työt eivät pääse nyykähtämään, sillä työmaaruokailun sillan kupeeseen ovat järjestäneet paikalliset Martat.

Keikyän riippusilta.
Yli 70-vuotias silta ehti olla hetken käyttökiellossa ennen remontin alkamistaMiikka Varila / Yle

Tarkoitus on avata silta jo ensi talveksi. Viimeistelytyöt hoidetaan loppuun ensi keväänä.

Keikyän perikunta päätti ottaa kunnostuksen harteilleen, koska Sastamalan kaupungilta ei tahtonut löytyä rahaa remonttiin. Halvinkin kaupungin saama urakkatarjous oli yli miljoona euroa.

Vuonna 1948 rakennetun sillan puuosat olivat päässeet jo niin huonoon kuntoon, että lopulta silta asetettiin käyttökieltoon.

Kaupunki vuokrasi sillan yhdistykselle kunnostusta varten. Samalla kaupunki lupasi hankkia tarvikkeet sillan kunnostukseen. Lisäksi kunnostukseen on saatu tukea sekä valtiolta että Pirkanmaan rahastolta.

Rahaa on saatu myös yksityisiltä lahjoittajilta. Monet yritykset ovat myös lahjoittaneet rahaa, tarvikkeita ja koneita sillan kunnostusta varten.

Keikyän riippusiltatyömaa.
Sillan kannatinpalkit uusitaan. Tavoite on saada silta kulkukuntoon talveksi. Keväällä tehdään vielä viimeistelytöitä.Miikka Varila / Yle

Osa historiallista kulttuurimaisemaa

Sillan korjaussuunnitelman tehnyt Destia arvioi sillan kunnostuksen maksavan noin 420 000 euroa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen päädyttiin vielä vaihtamaan sillan päävaijerit, mikä maksoi noin 80 000 euroa.

Yksi talkoolaisista, Kaarina Moisio oli sillan ahkera käyttäjä. Hän kertoo pyöräilleensä sillan yli vielä toukokuussa. Silta oikaisee Moision matkaa kotoa keskustaan reilusti.

Alun perikin silta rakennettiin vuonna 1948 juuri tätä tarkoitusta varten. Se helpotti silloisen seudun suurimman työnantajan Finnish Chemicalsin työmatkalaisten liikkumista joen yli.

Keikyän riippusilta.
Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan Keikyän riippusilta sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kokemäenjokivarren maisema-alueella. Ja se liittyy vahvasti alueen teollisuushistoriaan.Miikka Varila / Yle

Markku Torpo kertoo, että silta on myös monella muulla tapaa kyläläisille tärkeä.

– Se on osa kulttuurimaisemaan, johon kuuluu muun muassa pian sata vuotta vanha voimalaitos ja kehräämönä alkanutta teollisuutta. Meillä on tiivis kyläyhteisö. Joki ja sen sillat ovat meille hyvin arvokkaita.