Mikkeliläinen koulukoti rajoitti lasten liikkumista vaikka tiesi sen lainvastaiseksi – koulukodin johtaja: "Laki ei anna välineitä"

Sairilan koulukoti on jatkanut laittomien toimintatapojen toteuttamista, vaikka valvova viranomainen on huomauttanut asiasta useampaan kertaan.

Koulukoti
Nuori makaa sängyssä.
Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota muun muassa lasten liikkumiseen koulukodin piha-alueella. Kuvituskuva ei liity Sairilan koulukotiin.Tiina Jutila / Yle

Eduskunnan oikeusasiamies vaatii Mikkelissä sijaitsevaa Sairilan koulukotia muuttamaan lainvastaisia käytäntöjään.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kiinnittää tuoreessa tarkastuspäätöksessään huomiota muun muassa siihen, että lasten vapaata liikkumista Sairilan koulukodin piha-alueilla ja laitoksen ulkopuolella on voimakkaasti rajoitettu.

Lapset tarvitsivat ulkoiluun erityisen lenkkeilyluvan eivätkä saaneet liikkua ja oleskella osastojen ulkopuolella yhdessä.

Laitoksen ulkopuolelle liikkumiseen vaadittiin erityinen kaupunkilupa. Luvan edellytyksistä ja sen saamisesta lapsilla ei ollut tietoa, päätöksessä kerrotaan.

Rajoituksilla pyritään estämään vaativaa hoitoa tarvitsevien nuorten mukanaan tuomia lieveilmiöitä, Sairilan koulukodin johtaja Assi Kukkonen sanoo.

– Peruste on se, että tällä tavalla pystytään estämään lieveilmiöitä kuten keskinäistä kiusaamista, väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, huumausaineiden tuomista laitokseen ja karkumatkoille lähtemistä ja muuta ilkivaltaa, jotka välittömästi käynnistyvät kun liikkumista vapautetaan.

Päätöksen mukaan Sairilaan sijoitetut lapset kertoivat tarkastajille käsityksenään, että "lenkkeilyluvat pitää ansaita" ja että "Sairila päättää lenkkeilyluvista". Lapset myös kertoivat, että heidän mielestään Sairila oli kuin "vankila".

Laittomuus tiedettiin, menettelyä jatkettiin

Sakslin sanoo pitävänsä Sairilan koulukodin käytössä olevia lapsen liikkumisvapautta rajoittavia sääntöjä lakiin perustumattomina.

Hän pitää huolestuttavana, että Sairilan käytäntöjä lasten liikkumisessa on jatkettu tietoisena siitä, että menettely on lastensuojelulain vastaista.

– Pidän menettelyä erityisen moitittavana myös sen johdosta, että useat valvovat viranomaiset ovat toistuvasti edellyttäneet, että Sairilan koulukoti luopuu ja tarkistaa lainvastaiseksi todettuja menettelyjä ja käytäntöjään, Sakslin kirjoittaa.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös ei tullut Sairilan koulukodille yllätyksenä.

– Asiasta on keskusteltu useita vuosia eri lainsäädännön laatijoiden ja kuntien kanssa. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä, jotka meille nuoret sijoittaa tunnistavat tämän tarpeen, että liikkumista joudutaan rajaamaan. Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa siihen valitettavasti riittävästi välineitä, Kukkonen toteaa.

Koulukodin liikkumisrajoituksia on Kukkosen mukaan löysennetty jo tämän vuoden alkupuolella.

– Nuoret ovat saaneet vapaammin liikkua ja kulkea laitosalueen ulkopuolella ja myöskin Mikkelin keskustassa, Kukkonen sanoo.

Myös puhelinkäytäntöjä muutettava

Apulaisoikeusasiamies edellyttää myös, että Sairilan koulukoti korjaa toimintaansa puhelinkäytäntöjensä osalta.

Sakslinin mukaan Sairilan erityisen huolenpidon osaston puhelinkäytännöt rajoittavat tai ainakin kaventavat lasten yhteydenpito-oikeutta. Osastolla oli muun muassa rajoituksia lasten puheluiden kestosta.

Oikeusasiamiehen edustajat tarkastivat valtion ylläpitämän Sairilan koulukodin helmikuussa. Tarkastuskäynti tehtiin Sakslinin määräyksestä ja ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksella arvioitiin erityisesti lastensuojelulain tarkoittamien rajoitustoimien käyttöä ja lasten kohtelua.

Sakslin pyytää Sairilan koulukotia ilmoittamaan lokakuun loppuun mennessä, mihin toimiin se ryhtyy epäkohtien korjaamiseksi.

Lue myös:

Limingan koulukodille moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä – jo toinen kerta Pohjois-Pohjanmaalla parin vuoden sisällä