Romu on ITE-taiteilijan aarre - moottorisaha, vanha nojatuoli ja pitsi saavat uuden elämän itseoppineen käsissä

Rosoisuus ja omaperäisyys ovat tyypillistä kansan luovuudelle.  Nykykansantaide kiinnostaa myös nuoria ja naisia.

ITE-taide
Vuoden 2020 ITE-taiteilija työskentelee Ilomantsissa kylätaiteilijana
Vuoden 2020 ITE-taiteilija työskentelee Ilomantsissa kylätaiteilijana

Nykykansantaiteen määritteleminen ei ole ihan yksiselitteistä. Lyhenne tulee sanoista itse tehty elämä.

ITE-lyhenne syntyi jo vuosia sitten Maaseudun Sivistysliiton projektin jälkimainingeissa. Sen oivalsi MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen.

Nykykansantaiteilijat ovat itseoppineita, eikä akateemista koulutusta ole. Sen sijaan luovaa hulluutta ja tekemisen paloa löytyy senkin edestä.

Maaseudun Sivistysliitto on vuosien mittaan kammannut Suomea läpi ja etsinyt nykykansantaiteilijoita.

– Heitä löytyy joka puolelta maata. On aina sykähdyttävä kokemus löytää joku uusi tekijä, sanoo Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen.

ITE-taiteilijat ovat yleensä värikkäitä persoonia, joilla on aivan oma tyylinsä. Alueellisia ominaispiirteitä voi kuitenkin löytää.

– Esimerkiksi Kainuussa puu materiaalina on suosittu ja vahvasti esillä. Pirkanmaalla ote on puolestaan urbaanimpi ja tekijät nuorempia, valottaa Kallioinen.

Taiteilijan värikkäästi maalaama moottorisaha
Moottorisaha inspiroi ITE-taiteilija Paula Huhtasta.Ari Tauslahti/Yle

Nykykansantaiteen arvostus on Kallioisen mukaan noussut sitä mukaa, kun taiteilijat ovat alkaneet arvostaa omaa työtään ja ala saanut julkisuutta. Tänä vuonna siihen kiinnitetään erityistä huomiota.

– Menossa on ITE-taiteen juhlavuosi. Ensimmäisestä alan näyttelystä Kaustisella on kulunut 20 vuotta. Taiteilijoiden määrä on vuosien mittaan kasvanut ja naisia ja nuoria on tullut mukaan.

ITE-taide on elettyä elämää

ITE-taiteilijoiden joukko on kirjava. Tekijöitä on yhtä paljon kuin tyylejä ja materiaaleja. Heitä kaikkia yhdistää intoa luoda ja tehdä käsillä.

Tämän allekirjoittaa MSL:n juhlavuoden taiteilijaksi valittu Paula Huhtanen. Taiteilija tunnetaan värikkäistä maalauksista, esineistä ja vaatteista.

– Minulla on aina ollut valtava polte, vietti, vimma ja tahto luoda ja tehdä. Kun vimma on vahvaa niin ei minulla ole ollut aikaa akateemisille opinnoille kuvataiteissa.

Itseoppinut taiteilija kantaa viittaansa ylpeydellä ja rakkaudella.

– Olen oikein ilolla ITE-taiteilija ja tunnustan itse tehdyn elämän merkityksellisyyttä hyvin vahvasti, painottaa Huhtanen.

MSL valitsi vuoden taiteilijan nyt ensimmäistä kertaa. Titteliä kantava Paula Huhtanen on lähtöisin Lapista, mutta asuu nykyisin Nokialla Sarkolan kylässä.

Taiteilija kurkistaa taulunsa takaa
Värit iloittelevat Paula Huhtasen töissä.Ari Tauslahti/Yle

Tänä kesänä Huhtanen ei kuitenkaan tee taidetta kotikonnuillaan, vaan Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa. MSL:n Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys palkkasi hänet kylätaiteilijaksi heinä- ja elokuuksi.

Iloismia kyläläisten kanssa

ITE-taiteilija Paula Huhtanen kutsuu värikylläistä taidettaan iloismiksi. Hän haluaa sen avulla kertoa, miten hyvin asiat meillä loppujen lopuksi ovat.

– Haluan levittää sellaista myönteistä ilmapiiriä ja vähän lempeää huvittelua. Että elämä ei ole niin vakavaa vaan se on juhla ja leikki. Itse sitten valitsemme, miten päivämme käytämme.

Taiteensa ilosanomaa Paula Huhtanen levittää nyt Ilomantsin raitilla. Hän on pystyttänyt Katri Vala Kulttuurikeskukseen Ilo ylimmillään -näyttelyn.

Oman näyttelyn lisäksi kylätaiteilijan tehtävänä on innostaa ja yllättää kyläläiset ja järjestää muun muassa erilaisia työpajoja.

– Suurin juttu tähän asti on, että on saanut tutustua ilomantsilaisiin ihmisiin ja paikalliseen elämäntapaan. Sitä kautta syntyy oivalluksia ja ajatuksia siitä, miten voin taiteella tulla mukaan kylän elämään.

ITE-taiteilija Paula Huhtanen on jo nähty kylätiellä värikkäine maitokärryineen ja karhuineen.

Taitelijan maalaama monivärinen naisten kenkä
ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely on esillä Katri Vala Kulttuurikeskuksessa Ilomantsissa.Ari Tauslahti/Yle

– Ensimmäinen karhukärryprojekti on avattu. Veimme runoa raitille eli täytimme Pogostan Katri Valan runoilla.

Kylätaiteilija osallistuu omien projektien lisäksi myös muun muassa Karhufestivaaleille, jotka järjestetään ITE-taiteen juhlavuoden hengessä Ilomantsissa elokuussa.

Luontoa ja latoja riittää

Jokainen itseoppinut taiteilija on omanlaisensa, mutta luonto antaa yhteiset puitteet sadoille suomalaisille kansantaiteilijoille. Eroja eurooppalaiseen outsider-taiteeseen löytyy.

– Meillä on tilaa, lääniä, liitereitä, takapihoja ja isoja puutarhoja eli taide levittäytyy koko ympäristöön toisin kuin tiheästi asutetussa Keski-Euroopassa, selvittää MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen.

Luonnon ja ympäristön lisäksi suomalaisilla ITE-taiteen tekijöillä on muitakin yhtäläisyyksiä. Tekijöistä monet ovat taustaltaan maanviljelijöitä tai teollisuuden palveluksessa olleita.

– Työtaustasta johtuen heillä on kädentaitoja, he osaavat käyttää työkaluja ja hallitsevat eri materiaaleja. Osataan hitsata, juottaa ja käyttää moottorisahaa, luettelee Kallioinen.

taiteilija kurottaa kädellä katosta riippuvaa koristeltua linnunpönttöä
Paula Huhtanen haluaa tuottaa taiteellaan hyvää mieltä.Ari Tauslahti/Yle

MSL:n kulttuurituottajan mukaan myös materiaalien käytössä suomalaiset nykykansantaiteilijat ovat lähellä luontoa.

– He käyttävät läheltä ja ilmaiseksi saatavaa luonnon -ja kierrätysmateriaalia sekä romua, mikä on myös arvokasta ja innostavaa raaka-ainetta.

Raija Kallioinen nostaa esimerkiksi Alpo Koivumäen Kauhajoelta.

– On aivan uskomatonta mitä hän tekee vaikkapa hernekeittotölkeistä, traktorin renkaista, vanhoista kumikäsineistä tai rukkasista.

Rukkaset muuttuvat kansantaiteilijan käsissä eläimen korviksi.

Oletko tehnyt itse ITE-taidetta tai käynyt katsomassa sitä jossain? Aiheesta voi keskustella 16.7.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

80-vuotiaan Alpon ITE-taide hurmaa ympäri Eurooppaa: "Ajattelin, että pannaan esille, niin että muutkin näkee!"