Sähköautojen kasvanut kysyntä teki Outokummun kaivoshankkeesta ajankohtaisemman – kallionäytteitä kairataan jopa satojen metrien syvyydestä

Mahdollinen kaivos voisi aloittaa aikaisintaan vuonna 2025.

Outokummun Hautalammen kaivoshankkeen kairaukset aloitettiin
Outokummun Hautalammen kaivoshankkeen kairaukset aloitettiin

Outokummun Hautalammen kaivoshankkeen kairaukset alkoivat maanantaina. Kaivoshanke-alueen mineralisaatio eli malmiesiintymä on tunnettu 80-luvulta saakka, mutta tähän asti sen eteneminen kaivokseksi asti on kaatunut metallien hintaan tai rahoitusongelmiin.

Alueella on selvitysten mukaan akkumateriaaleiksi soveltuvaa kobolttia, kuparia ja nikkeliä. Ne soveltuvat esimerkiksi sähköautojen ja älypuhelinten akkumateriaaleiksi.

– Tarkoituksemme on todentaa jo aikaisemmin löydettyjä mineralisaatioita. Paikannamme kohteet ja tutkimme, millaisia malmipitoisuuksia niissä on, kertoo projektigeologi Kalle Penttilä.

Outokummun kaivoshankkeen kairausalueen työntekijä Jarno Törmänen ohjailee kairauskonetta. Kuva: Meri Remes / Yle

Ensimmäiset kalliosta kairatut kiekon muotoiset näytteet eli kairasydämet otettiin maanantain ja tiistain välisenä yönä. Niistä tehdään seuraavaksi kemiallisia analyyseja, joista selviää, millaisia metalleja ja niiden määriä näytteistä löytyy.

Suunniteltu kairausmäärä on viisi kilometriä.

Vanhempi geologi Matthias Müller tutkii kairausten näytteitä. Kuva: Ari Tauslahti/Yle

Kaivoshankkeen takana on yksityinen FinnCobalt-yhtiö. Rahoittajana on ruotsalainen Eurobattery Minerals AB, jonka kanssa FinnCobalt solmi yhteensä kuuden miljoonan euron arvoisen kaupan keväällä.

Ruotsalaisyhtiö rahoittaa hanketta kolmen vuoden ajan ensin 2,5 miljoonalla ja ostaa sitten vaiheittain yhtiön FinnCobaltin sen kolmelta osaomistajalta.

Työllistävä vaikutus olisi noin 150 henkilöä, kaivostoiminta aikaisintaan 2025

Ekbergin mukaan Hautalammin kairaukset kestävät puolesta vuodesta vuoteen. Kaivostoimintaan asti hanke voisi rahoitusneuvotteluineen ja rakennusvaiheiden kanssa edetä aikaisintaan vuonna 2025.

Mahdollinen kaivos työllistäisi noin 150 henkilöä.

– Tavoitteena on se, että pääsisimme kymmenen vuoden toiminta-aikaan. Koboltti on esimerkiksi sähköautojen akkujen tärkein ja kallein komponentti, se tulee olemaan hankkeen tärkein tuotettava materiaali, kertoo FinnCobaltin toimitusjohtaja ja osaomistaja Markus Ekberg.

Kairasydämistä tehdään seuraavaksi kemiallisia analyysejä. Näytteet kairataan 75-200 metrin syvyydestä. Kuva: Ari Tauslahti/Yle

Projektigeologi Kalle Penttilä on toiveikas kairauslöydösten suhteen.

– En lähde mitään lupaamaan, mutta niin paljon pitäisi tavaraa löytää, että tähän saisi ihan tuottavan kaivoksen. Tässä on erityisesti kobolttia, nikkeliä, kuparia ja vähän kultaa ja pikkusen hopeaa, arvioi Penttilä.

Outokummun kaupunki ei näkisi kaivosta lisääntyvänä ympäristöriskinä

Outokummun kaivoshankkeella on ympäristölupa maanalaiselle kaivokselle, mutta jatkojalostuslaitokselle ei ole vielä voimassaolevaa ympäristölupaa. Se haettaisiin, jos hanke etenee kaivokseksi saakka.

Outokummun kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen näkee Hautalammin kairaukset positiivisessa valossa. Kaivoshankkeella ei ole ollut samanlaista kuntalaisten vastustusta kuten esimerkiksi Heinäveden malminetsinnöistä on ollut.

– Hautalammen tuleva kaivos ei sijaitse merkittävän vesistön äärellä ja nämä alueet ovat jo olleet kaivostoiminnalle altistuneita. Kaupunkina emme näe lisääntyvää ympäristöriskiä kaivostoiminnasta, Hyvönen sanoo.

Outokummussa toimi pääosin kuparia tuottava kaivos vuoteen 1989.

Kalle Penttilä (vasemmalla) ja Markus Ekberg tutkivat kairattavan alueen karttaa. Kuva: Meri Remes / Yle

Markus Ekbergin mukaan suomalaiset suhtautuvat nihkeästi kaivoshankkeisiin Suomessa. Ympäristöarvot ja kaivokset asetetaan usein vastakkain, mutta toisaalta ristiriitaista on se, että esimerkiksi ympäristöystävällisemmiksi luonnehditut sähköautot vaativat akkuja - eli kaivostoimintaa.

– Suomalaiset haluavat uusimmat kännykät, parhaat tietokoneet ja sähköautoja, mutta silti suomalaiset eivät helposti hyväksy sitä, että niiden akkuja tuotetaan suomalaisista kaivoksista. Minusta Outokummun kaltaisessa vanhassa kaivoskaupungissa kaivoksella pitäisi olla kaikki mahdollisuudet toimia, Ekberg sanoo.

Aiheesta voi keskustella 16.7.2020 klo 23 saakka.

Lue lisää: