Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan – testasimme, miten kone toimii

Tutkija on huolissaan valvonnan lisääntymisestä sekä väärinkäytösten mahdollisuudesta.

kasvontunnistus
Gif, jossa kasvojentunnistuksen vihreä suorakaide seuraa ihmisen kääntyviä kasvoja.
Poliisin käyttämä ohjelma tunnistaa kasvoja kuvista automaattisesti.Antti Haanpää / Yle

Suomen poliisi on toukokuun alusta lähtien käyttänyt tekoälyä rikollisten kiinniottamisessa. Poliisin apuna on kasvojentunnistusohjelma, joka etsii epäiltyjen kasvoja esimerkiksi valvontakameravideoilta.

Poliisitarkastaja Pekka Sallisen mukaan kokemukset järjestelmästä ovat olleet hyviä.

– Olen itsekin auttanut yhden rikollisen tunnistamisessa valvontakameran kuvasta, Poliisihallituksessa työskentelevä Sallinen kertoo Ylelle.

Silloin epäillyn kasvot olivat tallentuneet aseliikkeen valvontakamerakuviin. Uusi ohjelma löysi samat kasvot poliisin tuntomerkkirekisteriin säilöttyjen valokuvien joukosta. Näin Sallinen työryhmineen tunnisti henkilön, joka oli yrittänyt ostaa aseiden osia ja patruunoita väärillä asiakirjoilla.

Poliisi sai luvan automaattiseen kasvojentunnistukseen jo reilu vuosi sitten henkilötietolain uudistuksen yhteydessä, mutta tarvittava ohjelmisto saatiin käyttöön vasta tänä keväänä.

Kun kasvojentunnistusmenetelmät kehittyvät ja yleistyvät, huoli yksityisyyden suojasta kasvaa. Onko rikollisten kiinni saamisen hintana Suomessakin se, että poliisi voi valvoa tekemisiäni tietämättä? Entä voinko joutua syytettyjen penkille koneen tekemän virheen takia?

Tässä jutussa selvitämme, miten poliisin käyttämä teknologia toimii. Lisäksi käsittelemme sen rajoituksia ja mahdollisia ongelmakohtia.

Perusteet: näin poliisi tunnistaa kasvot

Kokeilimme kasvojentunnistusteknologiaa itse valokuvaajan sekä kahden ohjelmoijan kanssa. Menetelmä ei ole sama kuin poliisin käyttämä, sillä poliisi ei paljasta tutkintamenetelmiään julkisuudessa.

Kuvista kasvoja tunnistavat järjestelmät toimivat kuitenkin pääpiirteittäin samalla tavalla. Tekoäly etsii kuvista kasvoja, mittaa niiden kasvonpiirteitä ja arvioi lopuksi, kuinka paljon kasvot muistuttavat toisiaan.

Käytimme kokeilussa samantyyppisiä kasvokuvia kuin mitä poliisin rekistereistä tiettävästi löytyy. Näitä kuvia verrattiin eri etäisyyksiltä ja eri kuvakulmista otettuihin kasvokuviin, koska myös poliisin haltuunsa saamien kuvien laatu oletettavasti vaihtelee.

Infografiikka kasvojentunnistusjärjestelmästä.
Infografiikka kasvojentunnistusjärjestelmästä.
Kuvaa ja tekstiä kasvojentunnistamisesta.

Yleensä poliisi pyrkii tunnistamaan ihmisiä valvontakamerakuvista. Lisäksi poliisi saa kuvia tuntemattomista ihmisistä esimerkiksi rikosepäiltyjen tarkkailun yhteydessä sekä rikosten uhrien tai todistajien kuvaamina.

Näitä kuvia poliisin ohjelma vertaa tuntomerkkirekisterin yli 100 000 kuvaan.

Pakkokeinolain mukaan poliisi saa ottaa rikosepäillyistä kuvia rekisteriin esimerkiksi pidätysten tai muun rikostutkinnan yhteydessä. Myymälävarkaaksi epäillyistä kuvia otetaan rekisteriin herkästi mutta liikennerikoksista epäillyistä yleensä ei.

Kun rikostutkija lataa kuvan kasvojentunnistusjärjestelmään, se hakee tuntomerkkirekisteristä henkilöt, joiden kasvot muistuttavat eniten epäiltyä.

Käytössä oleva kasvojentunnistusohjelma, Kastu, on poliisin itse kehittämä.

Poliisitarkastaja Sallisen mukaan sen suurin etu on ollut nopeus. Aiemmin poliisi on käyttänyt tekijöiden tunnistamiseen sisäisiä tiedotuskanavia.

– Olemme kysyneet, tunnistaako joku virkamies kuvassa näkyvän henkilön, Sallinen kertoo.

Järjestelmää saavat poliisin lisäksi käyttää tulli ja rajavartiolaitos. Sitä voidaan käyttää myös kentällä esimerkiksi silloin, kun kiinniotettu ei pysty tai halua kertoa henkilöllisyyttään.

Poliisin mielestä ohjelma toimii hyvin

Kasvojentunnistusohjelman käyttökelpoisuuteen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka tarkasti se suoriutuu tehtävistään. Jos kasvoja ei löydy, ohjelmasta ei ole hyötyä.

Poliisin käyttämän ohjelman suorituskyvystä meillä ei ole tarkempaa tietoa, mutta kokeilemamme järjestelmä tunnisti kasvoja kohtalaisen hyvin.

Infografiikka kasvojentunnistusjärjestelmästä.
Infografiikka kasvojentunnistusjärjestelmästä.
Infografiikka kasvojentunnistusjärjestelmästä.
Infografiikka kasvojentunnistusjärjestelmästä.

Kokeilussamme käyttämämme järjestelmän tapaan myös poliisin Kastu-ohjelma etsii tuntomerkkirekisteristä kasvokuvia, jotka muistuttavat eniten sille näytettyä kuvaa rikoksentekijästä.

Poliisi saa siis nähtävilleen useita kasvokuvia, joiden joukossa saattaa olla etsitty henkilö.

Sen tarkempaa tietoa ohjelman toiminnasta ei kerrota.

Poliisitarkastaja Pekka Sallisen mukaan poliisin kokemukset ovat tähän mennessä olleet lupaavia. Etenkin väärennettyjä henkilöllisyyspapereita käyttäneitä on saatu kiinni ohjelman avulla.

Toisaalta koneella on rajoituksensa. Ihmisten kasvonpiirteet muuttuvat ajan myötä, joten tuntomerkkirekisterin kuvista voi tulla vuosien kuluessa käyttökelvottomia. Ikääntyminen, painon vaihtelu ja esimerkiksi uusi kampaustyyli vaikeuttavat tunnistusta.

– Tulevaisuudessa kehitämme järjestelmään enemmän suodatusominaisuuksia, kuten pituuden, painon ja sukupuolen, Sallinen sanoo.

Voiko poliisi kytätä nyt kaikkia tekemisiäni?

Kasvontunnistusteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia paitsi rikostutkintaan myös kansalaisten valvontaan.

Esimerkiksi Kiinassa kasvoja tunnistavat valvontakamerat pystyvät seuraamaan kansalaisten liikkeitä lähes joka hetki. Myös Moskovassa rakennetaan vastaavaa valvontakameraverkostoa.

Lue myös:

Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta

Myös demokraattisissa maissa on huolestuttu yksityisyyden suojasta.

Yhdysvalloissa poliisit ovat käyttäneet rikostutkinnassaan teknologiayhtiö Clearview'n sovellusta, joka etsii epäiltyjen kasvokuvia yli kolmen miljardin somekuvan joukosta.

Esimerkiksi sanomalehti New York Times (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) on kirjoittanut, ettei yhtiön toiminnasta ole juuri mitään avointa tietoa. On myös epäselvää, millä perusteella yhtiö kokoaa kuva-arkistonsa ja miten se pitää kuvat turvassa, Ilta-Sanomat kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Poliisihallituksen Pekka Sallisen mukaan Suomessa uhkakuva massavalvonnasta ei ole realistinen. Poliisilla ei ole resursseja eikä kiinnostusta valvoa tavallisten kansalaisten tekemisiä.

– Normaalit valvontakamerakuvat tallentuvat yksittäisiin kellarikomeroihin eikä missään ole keskusjärjestelmää, jota poliisi pääsisi katsomaan, Sallinen sanoo.

Valvontakamerakuvanauhat päätyvät esimerkiksi myymälältä tai vartiointiliikkeeltä poliisille vasta siinä vaiheessa, kun epäiltyä rikosta tutkitaan.

Myös laki rajoittaa poliisin kasvojentunnistusta monin tavoin. Ensinnäkin ohjelmaa saa käyttää vain silloin, kun se on todella välttämätöntä rikoksen ratkaisemiseksi tai ehkäisemiseksi.

Lisäksi poliisi voi tehdä hakuja pääasiassa vain tuntomerkkirekisteristä, joka sisältää rikoksista epäiltyjen ja tuomittujen ihmisten kuvia.

Kuva täytyy poistaa järjestelmästä rikosepäilyn vakavuudesta ja tekijän iästä riippuen viiden tai kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun viimeinen merkintä on tehty järjestelmään. Kuva täytyy myös poistaa, jos rikosepäily osoittautuu aiheettomaksi.

On kaksi harvinaista poikkeustapausta, jolloin myös muita kuin tuntomerkkirekisteriä saa käyttää. Sotarikoksia, terrorismia ja vastaavia hyvin raskaita rikoksia selvitettäessä on lupa käyttää myös ulkomaalaislain nojalla säilytettyjä kuvia.

Lisäksi tunnistamattomia kuolleita saa etsiä passi- ja henkilökorttikuvien joukosta. Tämä käyttötapa on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna.

Poliisitarkastaja Pekka Sallisen mukaan poliisilla olisi suuri tarve laajentaa käytössä olevia kuvarekistereitä esimerkiksi lasten hyväksikäyttötapauksissa. Videoilla näkyviä uhreja voisi tunnistaa passikuvista, mutta tällä hetkellä tällaisia hakuja ei saa tehdä.

Jos uhreja saisi tunnistaa, poliisin olisi Sallisen mukaan helpompi päästä tekijöiden jäljille ja pysäyttää törkeitä hyväksikäyttökierteitä.

Tutkija: tunnistuksessa periaatteellisia ongelmia

Valvontaan perehtynyt tutkijatohtori Liisa Mäkinen Turun yliopistosta huomauttaa, että Suomen poliisi ja rajaviranomaiset saivat laajemmat valtuudet kasvojentunnistukseen hyvin vähäisen julkisen keskustelun jälkeen. Samoihin aikoihin esimerkiksi tiedustelulaeista puhuttiin laajasti, ja ne herättivät huolta kansalaisten parissa.

Mäkinen on huolissaan kasvojentunnistuksen käytön laajentumisesta. Hänen mielestään keskustelua käydään liian paljon järjestelmien teknisistä ominaisuuksista, vaikka olisi tärkeää pohtia myös niiden periaatteellisia ongelmia.

– Pitäisi keskustella siitä, mikä on yksilön oikeus kävellä kadulla tai osallistua poliittiseen mielenilmaukseen tunnistamattomana. Entä miten suojellaan ihmisiä identiteettivarkauksilta? Mäkinen kysyy Ylen haastattelussa.

Hänen mielestään olisi hyvä ymmärtää, että biometriset tunnisteet kuten kasvonpiirteet ovat aivan erilaisia kuin perinteiset, esimerkiksi salasanaan perustuvat tunnisteet.

Jos salasana joutuu vääriin käsiin, sen voi nollata. Kasvonpiirteitä on paljon vaikeampi muokata.

Ihmiset eivät Mäkisen mukaan myöskään aina hahmota, mitä seurauksia poliisin uusilla valvontavälineillä voi olla.

– Monesti ajatellaan, että koska minulla ei ole mitään salattavaa, ei tämä järjestelmä häiritse minua. Se on vähän sama kuin ajattelisi, ettei seksuaalista häirintää ole olemassa, jos ei itse ole kokenut sitä, Mäkinen sanoo.

Tutkija Mäkisen mukaan tuntomerkkirekisteri voi olla painottunut esimerkiksi iän, sukupuolen tai etnisen taustan perusteella. Voi siis olla, että toisia ihmisiä valvotaan enemmän kuin toisia.

Mäkisen mielestä onkin tärkeää, että tietosuojavaltuutettu valvoo järjestelmän käyttöä ja hyväksyy sen käyttösäännöt.

Kone tekee myös virheitä

Teknologia ei ole erehtymätöntä. Omassa kokeilussamme kone tunnisti peräti viisi kasvoa väärin, kun raja-arvo asetettiin riittävän alhaiseksi. Miten suuri riski on siinä, että poliisin järjestelmä väittää täysin viatonta ihmistä rikolliseksi?

Poliisin ohjeissa korostetaan, että järjestelmän antamat tulokset ovat vain suuntaa antavia. Henkilöllisyys on pyrittävä varmistamaan myös muilla keinoilla.

Poliisitarkastaja Pekka Sallisen mukaan lopulliset johtopäätökset tekee aina virkamies, joka tulkitsee ohjelman antamia tuloksia perinteisin tunnistusmenetelmin.

– Tutkitaan, ovatko nenä, kasvonpiirteet, kulmakarvat tai huulet samanlaisia kuin rekisterikuvassa, Sallinen sanoo.

Automaattitunnistus ei myöskään kelpaa todisteeksi oikeudessa. Näissä tapauksissa tutkijat pyytävät lausunnon keskusrikospoliisin rikostekniseltä laboratoriolta, jossa on tunnistettu kasvoja jo vuosikymmenten ajan.

Tutkijatohtori Liisa Mäkisen mielestä on tärkeää, ettei ohjelman vastauksiin luoteta sokeasti. Koneen on pysyttävä työkaluna.

Mäkinen näkee riskin myös siinä, että koneen tuloksia käytettäisiin väärin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten yli 70 poliisia sai tuomion, kun he olivat urkkineet poliisin rekistereistä tietoja Mika Myllylän kuolemasta.

– Vastaukseksi ei riitä, että ei sellaista tapahdu, kun tiedot selvästi kiinnostavat, Mäkinen sanoo.

Poliisitarkastaja Sallinen pitää väärinkäytön riskiä pienenä.

– Näkisin, että näitä käytetään kaupallisella puolella jo nyt paljon enemmän vääriin käyttötarkoituksiin analytiikassa ja markkinoinnin kohdentamisessa, Sallinen sanoo.

Poliisi pyrkii myös ehkäisemään väärinkäytöksiä. Kasvoja etsiessä on aina ilmoitettava siihen liittyvän rikosilmoituksen numero. Hauista jää myös jälki, joten niiden asiallisuus voidaan tarkistaa jälkikäteen.

– On aika kaukaa haettua, että poliisi käyttäisi järjestelmää väärin, Sallinen sanoo..

Kuvat: Nella Nuora / Yle. Grafiikka: Harri Vähäkangas / Yle.

Kasvojentunnistusmallinnuksen toteuttivat datatukija ja Fourkind-yhtiön partneri Jan Kokko sekä Ylen asiakaskokemuspäällikkö Jaakko Lempinen. Kasvot etsittiin kuvista MTCNN-mallilla (siirryt toiseen palveluun) ja niitä vertailtiin toisiinsa Facenet-mallilla. (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella aiheesta 2.8. klo 23 saakka.

Lue myös:

Tulostimme kasvot ja yritimme huijata kasvojentunnistusjärjestelmiä – katso miten kävi

Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta

Taylor Swift skannaa faniensa kasvot tunnistaakseen stalkkerit – jopa teknologiajätit huolestuivat järjestelmien mahdollisuuksista