"Ne ovat alueensa historian oppikirjoja" – lahtelaisoppaan hurja kokemus Kreikassa siivitti elinikäiseen kiinnostukseen eri maiden hautausmaista

Anneli Seppälä kurkisti vahingossa luutaloon. Sen jälkeen hän on työnsä kautta tutustunut maailman hautausmaihin.

hautausmaat
Hautausmaat kertovat ihmisten ja paikkakunnan tarinaa
Hautausmaat kertovat ihmisten ja paikkakunnan tarinaa

Kun Anneli Seppälä nuorena oppaana kierteli tutustumassa Kreikan saariin mopollaan, hän kiinnitti huomiota pieneen rakennukseen mäen päällä ja päätti kurkistaa sisään.

– Saari oli minulle vielä tuntematon ja pieni talo vaikutti kiinnostavalta. Mutta se, mitä oven avattuani sisällä näin, säikytti minut pahanpäiväisesti.

Rakennuksen lattialla oli ihmisten luita.

– Hyppäsin mopon selkään ja ajoin vauhdilla pois. Mietin, onko siellä murhattu ihmisiä vai mistä on kyse.

Selvisi, että kyseessä on paikallinen tapa.

–Vainaja haudataan maahan ja noin viiden vuoden päästä luut kaivetaan ylös. Ne puhdistetaan, laitetaan kuolleen nimellä varustettuun laatikkoon ja viedään niin sanottuun luutaloon. Toisinaan luut vain heitetään lattialle.

Ei kukkia haudoille

Matkoillaan ja työnsä kautta Anneli Seppälä on tutustunut eri maiden ja uskontokuntien tapoihin sekä hautaamiskulttuureihin.

Seppälä arvostaa suomalaisten hautausmaiden siisteyttä ja tapoja muistaa vainajia. Mutta hautausmaan rämettymiselle saattaa olla syynsä.

Kaikki eivät käy säännöllisesti haudoilla viemässä kukkia ja kynttilöitä.

– Joissain uskonnoissa ajatellaan, että sielu ei pääse vapaaksi, vaan jää hautapaikalle pyörimään, jos haudalla maahanpanon jälkeen käydään usein.

Määrätyn muisteluajan jälkeen hauta pitää jättää rauhaan. Tavat vaihtelevat, mutta käsitys sielun siirtymisestä tuonpuoleiseen on useimmille uskonnoille yhteistä.

– Jotkut tiedemiehet ovat luultavasti laskeneet sielulle painonkin, Anneli Seppälä hymähtää.

Hän on huomannut, että monet perinteiset tavat ovat unohtuneet tai muuttuneet.

Emmanuel Sirkkusen sukuhauta Lahden Vanhalla hautausmaalla.
Lahden Vanhan hautausmaan sisääntuloportin tuntumassa on Lahden sahan perustajan, Emmanuel Sirkkusen perhehauta ja näyttävä muistomerkki. Juha-Petri Koponen/ Yle

Luotaus kaupungin historiaan

Nyt Lahdessa asuessaan Anneli Seppälä on erikoistunut hautausmaaopastuksiin. Ne ovat hänen mukaansa suosittuja säällä kuin säällä.

– Olen tehnyt opastuksia täällä viisitoista vuotta ja vaikka sataa, aina on joku lähdössä kierrokselle.

Seppälän mielestä ihmisiä kiinnostavat erityisesti vanhat hautausmaat.

Lahden Vanhaan hautausmaahan liittyy mittava määrä tarinoita. Niitä riittää solkenaan, kun kiertää aluetta oppaan mukana.

Lahden Vanahan hautausmaan ensimmäinen hauta.
Hautausmaalle haudattiin ensimmäisenä Karl William Andersson heinäkuussa 1894. Nuorukainen hukkui. Hautakivessä on srapnellin osumia vuoden 1918 taisteluista, joita käytiin ympäristössä.Tuija Veirto/ Yle

Hautakivissä näkyy tunnettuja ja tuntemattomia nimiä. Silmä löytää monta kaupungin kehitykseen vaikuttaneen henkilön hautaa. Sukuhaudat ovat kookkaita ja näyttäviä.

Hautakivien teksteistä ei aina saa selvää, myös mallit ja kirjasinlajit vaihtelevat. Muistomerkkejä ja patsaita on paljon.

Monimuotoisuus kukkii.

Haudat pidetään siisteinä. Niiden päällä on nurmi tai hiekkaa, jonka pinta saattaa olla kuvioitu. Vainajien leposijoja kaunistavat kukkaistutusten lisäksi kissankellot, ahomansikantaimet, kissankäpälät ja saniaiset.

Luonnonkukat hautapaikalla
Lahden Vanha hautausmaa otettiin käyttöön jo kauppala-aikaan vuonna 1894. Tuija Veirto/ Yle
Aidattu hauta
Entisaikoina eläimet saivat laiduntaa vapaasti joillakin hautausmailla. Lahden puolella näin ei Anneli Seppälän mukaan ollut, vaikka aidattuja hautoja on hautausmaa-alueella muutamia. Tuija Veirto/ Yle

Omenatarhurin suunnittelema

Alun perin hautausmaa piti perustaa nykyisen kaupungintalon kohdalle.

Paikaksi valikoitui lopulta joutomaa läheisen mäen päällä. Se tunnettiin aiemmin Korkeamäkenä ja myöhemmin Radiomäkenä – Lahden maamerkit kohoavat hautausmaan vieressä.

Alkuaikoina hauta kaivettiin siihen "mihin lapion ensin sai iskettyä".

Henrik Rautellin hauta
Herik Rautell toimi ensin nahkurina, sitten poliisina ja lopulta kauppapuutarhurina. Hän oli aikanaan näkyvä ja tunnettu hahmo Lahdessa.Tuija Veirto/ Yle

Ensimmäisen suunnitelman kauppalan hautausmaalle laati tiettävästi Henrik Rautell, joka työskenteli elämänsä aikana monessa ammatissa. Hän on antanut nimensä muun muassa omenalajikkeelle.

Vuonna 1917 Lahteen perustettiin Uusi hautausmaa, joka nimettiin myöhemmin Mustankallion hautausmaaksi. Vanhan hautausmaan nimi Radiomäellä jäi elämään.

Hautoja Vanhalla hautausmaalla
Vanhalta hautausmaalta myytiin viimeinen arkkuhautakauppa 1950-luvulla. Alue on nykyään museoitu. Tuija Veirto/ Yle