400 miestä kuoli, koska laivan kovapäinen päällikkö ei suostunut antautumaan – satoja vuosia sitten uponneet tavarat yhä hämmästyttävässä kunnossa

Merikeskus Vellamon näyttely Ruotsinsalmen meritaisteluista ja linnoitushistoriasta on ollut jättimenestys.

Merikeskus Vellamo
230-vuotias St. Nikolain hylky on näyttävästi esillä Merikeskus Vellamossa
230-vuotias St. Nikolain hylky on näyttävästi esillä Merikeskus Vellamossa

Lasin takana nahkainen vaalenruskea kenkä näyttää yhä varsin hyväkuntoiselta. Kengän- ja vyönsoljet näyttävät jopa käyttökelpoisilta – eivät lainkaan siltä, että olisivat olleet yli kaksisataa vuotta merenpohjassa. Esineet ovat kuuluneet sota-alus St. Nikolain miehistölle.

Laivan hylky lepää 15 metrin syvyydessä Kotkan edustalla, Mussalon sataman ja Kuutsalon saaren välisellä alueella.

kenkiä ja nappeja Ruotsinsalmen taistelun ajalta
St. Nikolain hylystä nostettuja kenkiä ja solkia.Pyry Sarkiola / Yle

St. Nikolain uppoamisesta tuli tässä kuussa täyteen 230 vuotta. 40-metrinen soutufregatti St. Nikolai upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa heinäkuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1790.

Venäläisaluksen taipumaton päällikkö, britti Samuel E. Marshall, ei suostunut antautumaan ruotsalaisten laivojen tykittäessä alusta. Päällikön kovapäisyys maksoi hänen henkensä. Myös suurin osa 400-henkisestä miehistöstä hukkui St. Nikolain valjotessa mereen Kotkan edustalla heinäkuisena iltana.

Nyt St. Nikolain hylyn osia on ripustettu sen rungon mallia mukailevaan muotoon Merikeskus Vellamon näyttelytilassa. Vellamossa on esillä parhaillaan Ruotsinsalmen sota- ja linnoitushistoriasta kertova näyttely.

Saaristofregatti St. Nikolain hylyn osista tehty teos
St. Nikolain hylyn aidot puuosat ovat esillä Merikeskus Vellamon näyttelytilassa. Pyry Sarkiola / Yle

St. Nikolain hylyllä on merkittävä rooli, kun arkeologit ja historioitsijat ovat pyrkineet tulkitsemaan menneen ajan tapahtumia Ruotsinsalmella, Kotkan edustalla.

– Suomalainen meriarkeologinen tutkimus on alkanut nimenomaan Nikolain hylyllä, toteaa Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen.

kartta meritaistelualueesta
Karttakuvassa vihreät ja siniset nastat ovat merkkejä laivahylyistä, jotka ovat uponneet Kotkan edustalle.Hylyt.net

St. Nikolain hylkyä on tutkittu Ruotsinsalmen taisteluissa uponneista aluksista kaikkein eniten. Suuri osa näyttelyn esineistä on St. Nikolain hylystä.

Esillä on laivan tykki, käsiaseita ja navigointilaitteita. Tämän lisäksi on miehistön henkilökohtaisia tavaroita, ruokailuvälineitä ja lautasia. Ne on nostettu pintaan sukeltajien toimesta.

– Näyttelyssä on esillä oikeastaan kaikki, mitä tällaisesta sotalaivasta voisi ajatella esille laitettavan, Mertanen sanoo.

Itämeren vähäsuolaisuus ja viileä vesi on saanut puun ja nahkan säilymään hyvin.

– Suolaisemmissa vesissä elävät puuta syövät nilviäiset eivät elä Itämeressä, koska se on niin vähäsuolainen. Tämä vuoksi orgaaniset materiaalit, kuten puu ja nahka ovat säilyneet hyvin, Tiina Mertanen kertoo.

Alukset olivat ahtaita

Ruotsinsalmen taistelussa kohtasivat Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastot. Molemmilla joukoilla oli mahdollisuus päästä maihin hyvin lähellä taistelupaikkaa. Näin ollen laivalla ei vietetty kovin pitkiä aikoja. Yleensä tuon ajan sotalaivassa oli ahdasta.

– 40-metrisessä laivassa oli tykistö ja muut laivan tavarat sekä 400-henkinen miehistö. Siellä ei ole ollut mitenkään erityisen mukavaa tai miellyttävää, Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo.

kanuuna Ruotsinsalmen taistelusta
St. Nikolain hylky löydettiin ensi kerran vuonna 1948. Kuvassa on hylystä nostettu laivatykki, jonka puujalusta on replikoitu.Pyry Sarkiola / Yle

Ahtaissa laivoissa kulkutaudit levisivät helposti. Sotalaivojen kautta taudit levisivät myös eri satamiin Ruotsinsalmen taistelussa. Kustaan Sodassa, vuosina 1788–1790 yleinen vitsaus oli pilkkukuume.

Sodassa arvioidaan kuolleen noin 20 000 ihmistä. Suurin osa heistä kuoli juuri kulkutauteihin.

Linnoituksen kukoistus ja tuho

Nykyisen Kotkansaaren edustalla käydyt sekä ensimmäinen että toinen Ruotsinsalmen meritaistelu olivat osa Kustaan
sotaa. Vuonna 1790 Ruotsinsalmen toinen meritaistelu päättyi Ruotsin kuningas Kustaa III:n murskavoittoon, mutta suurvaltojen Ruotsin ja Venäjän välinen raja jäi edelleen kulkemaan Kymijoen kohdalle.

Tappion jälkeen keisarinna Katariina II alkoi rakennuttaa Pietaria suojaavaa linnoitusverkostoa. Tuolloin rakentuivat Ruotsinsalmen ja Kyminlinnan linnoitukset nykyisen Kotkan alueelle.

Syntyi vireä ja eläväinen yhdyskunta, joka oli kooltaan isompi kuin silloinen Viipurin kaupunki. Linnoitusyhteisössä eli muun muassa sotilaita perheineen, kalastajia ja ruuanvalmistajia.

Ruotsinsalmen linnoitukset tuhoutuivat 1800-luvun puolivälissä, kun brittiläis-ranskalainen laivasto pommitti niitä Krimin sodassa. Kyminlinnan linnoitus taas selvisi tästä taistelusta.

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä pääsee tutustumaan linnoituksen historiaan interaktiivisen pienoismallin avulla. Pienoismallipöydällä voi tutkia niin linnoituksen kukoistusta kuin pommituksen tuhoakin. Aikahypyt tapahtuvat viiveittä nappia painamalla.

Tämän lisäksi visuaalisessa Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä on hyödynnetty peliteknologiaa ja laivahylkyjen 3D-mallinnoksia.

Vaikka linnoituselämä tuhoutui ja hiipui, tuon linnoituskauden juonteet heijastuvat vielä nykypäiväänkin Suomessa.

Valokuvaaja Emmi Simosen kuvaus nuoresta Nikolai Sinebrychoffista Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä
Valokuvataiteilija Elina Simosen kuvaus nuoresta Nikolai Sinebrychoffista on esillä Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Nimittäin tuolla alueella aloitteli ja harjoitteli oluenvalmistusta myös venäläinen Nikolai Sinebrychoff. Hänen isänsä perusti panimon vanhalle Kymin alueelle 1700-luvun lopulla. Isän kuoltua Sinebrychoff peri panimon ollessaan vasta 16-vuotias.

Sittemmin Sinebrychoff laittoi alulle oman menestyvän panimotoimintansa Helsingissä 1800-luvun alussa.

Näyttely on ollut jättimenestys

Ruotsinsalmen linnoitus- ja sotahistoriaa käsittelevä näyttely on ollut jättimenestys. Ensimmäisen viiden viikon aikana ihmisiä on käynyt 13 000. Kyseessä on kaikkien aikojen näyttelyaloitus Vellamossa.

– Yhtä paljon yleisöä oli edellisen kerran vuonna 2008, kun Vellamo avattiin ensi kertaa yleisölle, kertoo Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen.

Tiina Mertanen
Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen on tyytyväinen Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn.Pyry Sarkiola / Yle

Näyttely on ollut noin kymmenen vuoden ponnistus, johon huipentuvat tähänastiset Ruotsinsalmen historiatutkimukset.

– Uskoimme aiheeseen, kun tätä lähdimme tekemään. Nyt on ollut todella ilahduttavaa saada asiakaspalautetta. Juhannuksen jälkeen kotimaanmatkailu on vilkastunut ja ihmisiä on mukavasti liikkeellä, Mertanen kertoo.

Näyttely on Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyö, jota ovat tuottaneet Suomen kansallismuseo ja Kotkan kaupunki. Näyttelyn tuotantokustannukset ovat maksaneet 800 000 euroa. Lisäksi näyttely on saanut tukea Alfred Kordelinin säätiöltä ja Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

– Näyttelyn arvoa voisi luonnehtia keskihintaiseksi, toteaa Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen.