Yli 52 000 sai opiskelupaikan korkeakoulujen toisessa kevään yhteishaussa – katso taulukosta, miten paikat jakautuivat eri aloille

Opiskelupaikan saaneista 80 prosenttia oli ensikertalaisia. Vaikeinta oli päästä opiskelemaan lääketieteitä.

yhteishaku
Kirjaston aula.
Ammattikorkeakouluun pääsi 29 600 ja yliopistoon 22 900 hakijaa. Kuvassa Helsingin yliopiston pääkirjasto.Derrick Frilund / Yle

Korkeakoulujen toisessa yhteishaussa 52 000 opiskelijaa sai opiskelupaikan, kertoo Opetushallitus. Opiskelupaikan saaneista 80 prosenttia oli ensikertalaisia, ja vaikeinta oli päästä opiskelemaan lääketieteitä.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 151 700 hakijaa, joista opiskelupaikan sai joka kolmas.

Ammattikorkeakouluun pääsi 29 600 ja yliopistoon 22 900 hakijaa.

Todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluun

Tänä keväänä tuli voimaan myös uudistus, jossa todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluun. Uudistus koskee toisen asteen tutkinnon suorittaneille tarjolla olevia koulutuksia, joihin kevään toisessa yhteishaussa haki 136 500 hakijaa.

Heistä opiskelijaksi hyväksyttiin joka kolmas. Hyväksytyistä puolet sai opiskelupaikan todistuksen ja 40 prosenttia valintakokeen perusteella. Loput paikat täytettiin muilla valintatavoilla, esimerkiksi avoimen korkeakoulun opintojen perusteella.

Ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä todistuksella valittiin 48 prosenttia ja valintakokeella 45 prosenttia.

Yliopistoihin päässeistä valittiin todistuksella 54 prosenttia ja valintakokeella 35 prosenttia.

Lisäksi opiskelupaikan saaneista 14 prosenttia eli 7 150 hakijaa hyväksyttiin yliopistojen maisterikoulutuksiin tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Hakijoita näihin koulutuksiin oli 19 000.

Sama hakija on voinut hakea sekä toisen asteen tutkinnon suorittaneille suunnattuihin koulutuksiin että yliopistojen maisterikoulutuksiin tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

Hyväksyttyjen määrää nostaa se, että korkeakoulut saivat kevään toiseen yhteishakuun yli 4 200 ylimääräistä aloituspaikkaa.

Korkeakoulujen kevään 2020 toisen yhteishaun hyväksytyt koulutusaloittain

Koulutusala

Hakijat yhteensä

Hyväksytyt yhteensä

Hyväksyttyjä hakijoista

Humanistiset alat

13 804

2 799

20 %

Kasvatusalat

11 503

3 317

29 %

Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet

41 805

8 634

21 %

Luonnontieteet

9 060

2 320

26 %

Lääketieteet

10 484

1 003

10 %

Maa- ja metsätalousalat

4 320

1 281

30 %

Palvelualat

10 097

2 177

22 %

Taiteet ja kulttuurialat

11 339

2 161

19 %

Tekniikan alat

26 805

1 1087

41 %

Terveys- ja hyvinvointialat

46 814

9 767

21 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne

17 559

4 906

28 %

Tuntematon

1 237

244

20 %

Yhteiskunnalliset alat

21 647

2 792

13 %

Yhteensä

226 474

52 488

35 %

Yksittäiset hakijat

151 688

Yksittäinen hakija on laskettu kentässä vain kertaalleen. Tuntematon sisältää useita koulutusaloja. Lähde: Opetushallitus

Helpoiten opiskelupaikan sai tekniikan aloilta

Nyt opiskelupaikan saaneista 57 prosenttia pääsi ensimmäisenä hakutoiveenaan olevaan koulutukseen. Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 32 prosenttia ja yliopistoihin hakeneista 28 prosenttia.

Vaikeinta oli päästä opiskelemaan lääketieteiden alalle, jolle hyväksyttiin 10 prosenttia hakeneista, sekä yhteiskunnallisille aloille, joille hyväksyttiin 13 prosenttia hakeneista.

Helpoiten opiskelupaikan sai tekniikan aloilta, jonne hyväksyttiin 41 prosenttia hakijoista.

Opiskelupaikka tulee vastaanottaa viimeistään ensi keskiviikkona

Noin 65 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista oli tämän kevään toisessa yhteishaussa varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä 82 prosenttia oli ensikertalaisia ja yliopistoon hyväksytyistä 78 prosenttia.

Hakijat saavat tällä viikolla tiedon kevään toisen yhteishaun tuloksista. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa viimeistään keskiviikkona 22. heinäkuuta kello 15. Varasijalta voi vielä tulla hyväksytyksi 3. elokuuta saakka.

Lue lisää:

Osa ilman opiskelupaikkaa jääneistä nuorista kiinnostuneita jatko-ohjauksesta – korkeakoulupaikan saa vain kolmasosa

Professori: Yliopiston etätenttien kameravalvonta ja paikannustietojen vaatiminen loukkaavat opiskelijan kotirauhaa ja perusoikeuksia

Oikeustieteellisen valintakokeen virheen seuraus: Opiskelupaikasta jo tiedon saaneet säilyttävät paikkansa

Vilppisääntö karsi liki puolet hakijoista: Jos Kerkko Sunell olisi onnistunut kokeissa huonommin, hän olisi päässyt lukemaan kauppatieteitä