Kuka pian sammuttaa tulipalot? Sopimuspalokuntalaisille pitäisi maksaa hälytysvalmiudesta oikea palkka, mutta rahat eivät siihen riitä

EU:n uusi työaikadirektiivi ei salli aiempaa käytäntöä, jossa sopimuspalokuntalaiset ovat olleet varalla pienellä palkalla.

turvallisuus
Tero Vanhatalo paloauton vierellä
Haapavetinen sopimuspalokuntalainen Tero Vanhatalo on huolissaan siitä, löytyykö tulipaloille tulevaisuudessa sammuttajia.Sipe Myllyniemi / Yle

Suomessa on noin 15 000 henkilöä, jotka ottavat tarvittaessa päivätöistään palkatonta vapaata sammuttaakseen tulipaloja. Ammattipelastajia on koko Suomessa ainoastaan noin 4 000.

Näiden sopimuspalokuntalaistenantaman avun varassa on lähes koko Suomi. 90 prosenttia Suomesta on aluetta, jossa sopimuspalokunta osallistuu käytännössä aina hälytystehtäviin ja on usein ensimmäisenä palopaikalla. Vaikka sopimuspalokuntaa tarvitaan enemmän haja-asutusalueilla, ei ammattilaisten panos riitä isoissa kaupungeissakaan.

– Edes Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei pärjää ilman sopimuspalokunnan tukea, toteaa Suomen sopimuspalokuntien liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala.

Tällä hetkellä koko sopimuspalokuntajärjestelmä on vaarassa, kun EU:n direktiivi sekoitti pelin. Uuden työaikadirektiivin mukaan varallaolo nykyisellään on työaikaa ja siitä pitää maksaa kokoaikainen korvaus, eikä vain 30 prosenttia tuntipalkasta kuten tähän asti monien pelastuslaitosten alueella on maksettu.

Pelastuslaitoksilla ei ole varaa siihen, että kustannukset nousevat yli kolminkertaisiksi, sen takia pelastuslaitokset nyt pohtivat varallaolojärjestelmän alasajoa. Tilanteen ratkomiseksi sopimuspalokuntalaisten lähtöaikavaatimuksia on jo höllennetty ja jopa poistettu.

Nykytilanteessa sopimuspalokuntalaisille maksetaan tuntikorvausta koulutuksista ja hälytystehtävistä, mutta palkkiot ovat hyvin vaatimattomia.

– Välillä hieman haasteellista, kun haluttaisiin auttaa ihmisiä, mutta järjestelmässä on valuvikoja, Peurala tiivistää.

"Kuka hoitaa ja millä viiveellä?"

20 vuotta vapaapalokunnassa toimineelle Tero Vanhatalolle ilmoitus varallaolojärjestelmän alasajosta tuli viime keväänä, täysin yksipuolisesti pelastuslaitokselta. Pohjois-Pohjanmaan Haapavedeltä kotoisin olevalla miehellä heräsi heti huoli siitä, miten ympärivuorokautiset pelastustehtävät kyetään tulevaisuudessa hoitamaan. Esimerkiksi Haapaveden paloasemalla hälytystehtäviä tulee ympäri vuorokauden, mutta päätoimista henkilöstöä on paikalla ainoastaan päiväsaikaan.

– Ilta- ja yöajan hälytystehtävät huolettavat. Kuka ne hoitaa ja millä viiveellä? Vanhatalo ihmettelee.

Varallaolon lopettaminen voi pahimmillaan johtaa sopimuspalokuntalaisten vähenemiseen. Jos varallaolosta ei saa korvausta, ei ole varallaolijoita.

Vanhatalo on hälytysvalmiudessa viikonloppuisin vuorokauden ympäri ja viikollakin 16 tuntia päivässä. Jos kompensaatiota ei tulevaisuudessa enää saa, voi motivaatio lähimmäisen auttamiseen vapista.

– Nyt huoleni on, miten meillä sitoutetaan sopimuspalokuntalaisia lähtemään silloin yön pikkutunteina näille pienille tehtäville, jotka kansalaisille ovat kuitenkin isoja asioita, Vanhatalo sanoo.

Paloauto Haapavedellä
Kun hälytys tulee, Haapaveden VPK:n sammutusauto lähtee liikkeelle minuuteissa.Sipe Myllyniemi /Yle

Vanhatalo on puhunut huolestaan myös paikallisessa Haapavesi-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) ja kysellyt, mitä mieltä oman ja naapurialueiden sopimuspalokuntalaiset ovat tilanteesta mieltä.

– Kyllä siellä monenlaisia mielialoja on. Osa on sitä mieltä, että toiminta saattaa loppua tämän tilanteen vuoksi ja osa on sitä mieltä, että elämä jatkuu.

Kansan turvallisuus ei ole vaarassa

Tällä hetkellä käydään käräjäoikeuksia myöten kiistaa siitä (siirryt toiseen palveluun) (SPAL), mikä lasketaan sopimuspalokuntalaisen työajaksi ja mikä ei. Toistaiseksi lähtöaikavaatimusten höllennykset ja jopa poistot eivät tiettävästi ole aiheuttaneet ongelmia. Hälytykselle lähdetään joka tapauksessa niin nopeasti kuin voidaan.

–On ihan käsittämätöntä, että paloauto lähtee tallista alle viiteen minuuttiin, vaikka henkilöstö lähtee kotoa ja työpaikoilta, Suomen pelastusalan keskusliiton palokuntajohtaja Petri Jaatinen kehuu.

Voiko varallaolojärjestelmän alasajo johtaa siihen, että kohta ei ole ketään sammuttamassa tulipaloja?

– Vaikka sopimuspalokuntien olemassa olo vaarantuisi, kansalaisten turvallisuus ei vaarannu. Pelastuslaitoksille taas on iso murhe järjestää asia, Jaatinen vakuuttaa.

Pelastuslaitosten toimintaa määrittää laki, ja jokaisen pelastuslaitoksen on huolehdittava siitä, että hommat hoituvat ja tulipalot sammuvat. Se, millä resursseilla, työaikajärjestelyillä ja palkoilla se hoidetaan, on jokaisen pelastuslaitoksen oma asia. Aivan kuten muillakin työnantajilla.

Haapaveden VPK:n sopimuspalokuntalainen Tero Vanhatalo kertoo pidemmin ajatuksiaan varallaolojärjestelmän muutoksista. Sipe Myllyniemi haastattelee.

Juttua on täsmennetty 21.7. kello 9.13: Jutussa sanottiin, että varallaolosta on maksettu sopimuspalokuntalaisille 30 prosenttia palkasta. Juttuun on täsmennetty, että näin tehdään monin paikoin. Käytäntö ei ole ollut voimassa kaikkialla.

Voit keskustella aiheesta 17.7. kello 23:een saakka!