Koulut valmistautuvat paikkaamaan korona-ajan oppimisaukkoja – "Dramaattinen muutos", vertaa tutkija etäopetuksen oppimishetkiä normaaliin

Asiantuntijan mukaan Suomessa etäopetus onnistui kansainvälisesti verraten hyvin, mutta jälkeen jäätiin silti monissa asioissa.

oppiminen
Kuvassa yläastelaiset opiskelevat teknistä käsityötä.
Kesän jälkeen oppilaiden taidoissa ja osaamisessa on yleensä paljon eroja. Korona lisäsi siihen "toisen kesän", ja tähän opettajien täytyy asiantuntijan mukaan varautua.Silja Viitala / Yle

Kesä on vielä parhaimmillaan, mutta kouluissa varaudutaan jo parsimaan koronan repimiä aukkoja.

Vaikka oppilaat pääsevät näillä näkymin aloittamaan uuden lukuvuoden tavallisesti koulunpenkiltä, ollaan syksyllä monin tavoin uuden edessä. Kun korona ajoi koulut koko muun maan mukana kotiin kuukausiksi, saattoi sillä olla yllättäviäkin vaikutuksia oppimiseen.

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta ja Suomen rehtorit ry:n puheenjohtaja sekä Liperin koulun rehtori Antti Ikonen arvioivat, että etäopetuksen myötä on jääty jälkeen joissain aineissa ja asioissa.

Mahdollista aukkoa oppilaiden taidoissa on helpoin mitata akateemisissa aineissa, mutta heidän arvioidensa mukaan vajetta on myös muualla. Vaikutusten muotoa ja laajuutta voidaan toistaiseksi vain arvailla.

– Nyt jos koskaan jokaisen opettajan peruskoulutuksessa saamalle opille, että lähtötaso on aina varmistettava, on todellakin käyttöä ja tarvetta, Ikonen toteaa.

"Koulu on muutakin kuin kognitiivista oppimista"

Oppilaiden optimaalisia oppimisen hetkiä tutkittiin etäopetuksen aikana, ja Salmela-Aron mukaan niissä huomattiin suuria muutoksia.

Optimaalista eli parasta mahdollista oppimisen hetkeä määrittää kolme kriteeriä: oppija on kiinnostunut aiheesta, hän kokee, että hänellä on taitoja toteuttaa tehtävä ja että tehtävät tuottavat sopivan kokoisia haasteita.

– Korona-aikana havaittiin, että etäopiskelussa optimaalisten oppimishetkien määrä oli laskenut puolella verrattuna aiempaan tilanteeseen esimerkiksi viime syksynä. Tämä on dramaattinen muutos, Salmela-Aro kertoo.

Alakoululainen tekee matematiikan tehtäviä kotonaan.
Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet ovat olleet eräitä vaikeimpia aineita opiskella etänä, toteaa kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro.Tiina Jutila / Yle

Salmela-Aron mukaan Suomessa etäopetukseen siirtyminen onnistui kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin.

Se ei tarkoita hänen mukaansa kuitenkaan sitä, etteikö täälläkin olisi jääty jälkeen monissa asioissa. Erityisesti taantumaa on Salmela-Aron mukaan tullut sosioemotionaalisissa taidoissa, kuten vuorovaikutuksessa ja tunteiden sääntelyssä.

– Koulu on muutakin kuin kognitiivista oppimista. Oppiminen ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Oppiaineista haastavimpia ovat etäaikana olleet Salmela-Aron mukaan matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet, jotka vaativat paljon keskittymistä.

– Aineissa on eroja, mutta matematiikka on sellainen aine, joka on haastava ja vaikea oppia etäaikana. On myös sellaisia aineita, jotka eivät ole stressaavia, mutta vaikeampia toteuttaa etäaikana, kuten liikunta ja taideaineet, Salmela-Aro sanoo.

Syksy kertoo paljon, kuinka paljon oppiaineissa ja taidoissa on todellisuudessa jääty tavallisesta jälkeen. Opettajat ovat kuitenkin pystyneet jo kevään etäopetuksen sekä muutaman koulun penkillä istutun lukukauden viimeisen viikon aikana tekemään huomioita tilanteesta.

Havainnot ovat tärkeitä syksyn suunnittelua ja varautumista varten.

– Opettajien arjen työssä saamien havaintojen varaan täytyy laskea paljon, kun syksyllä palataan kouluun. Enkä vähättelisi niitä havaintoja lainkaan, Ikonen toteaa.

Erityishuomiota uusille koululaisille ja kouluastetta vaihtaville

Kevään etäopetusjakso oli erityisen vaikea nivelvaiheissa oleville koululaisille ja opiskelijoille. Esimerkiksi uusiin kouluihin ei päästy tutustumaan tavalliseen tapaan.

Syksyllä tuleekin antaa Salmela-Aron mukaan erityistä huomioita uusille koululaisille ja uudella kouluasteella aloittaville. Hän muistuttaa, että tilanne on näissä tapauksissa hankala oppilaiden lisäksi myös perheille.

– Näihin siirtymiin pitäisi satsata, jotta lapset ja nuoret voivat kokea ryhmäytymistä ja luottamusta, Salmela-Aro sanoo.

Yksi tärkeimmistä syksyllä huomioon otettavista asioista on molempien asiantuntijoiden mielestä oppilaiden ja opiskelijoiden eriarvoistumisen korostuminen etäopetusjakson aikana.

Kuvituskuva nuorista joita ahdistaa kouluun meneminen.
Etäopetuksessa menestymiseen vaikutti tärkeänä osana perheeltä ja kotoa tuleva tuki. Asiantuntijoiden mukaan eriarvoisuus kärjistyi korona-aikana.Tiia Lillkvist

Kodilla ja perheellä on suuri merkitys oppimisen edellytyksille. Osa perheistä pystyi tukemaan lapsia erinomaisesti, mutta joissakin perheissä lasten ja nuorten perustarpeistakaan ei pystytä huolehtimaan.

– Ylipäätään kesän jälkeen on aina paljon eroa oppilaiden taidoissa ja osaamisessa. Kun tähän lisätään vähän kuin toinen kesä, niin opettajien täytyy kyllä varautua siihen, Salmela-Aro toteaa.

Rehtori Ikosen mukaan syksyllä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tuen tarve saattaa olla joillakin oppilailla erityisen suuri.

– Kouluissa pitää olla riittävästi käsiä ja osaavia aikuisia niille oppilaille, jotka niitä erityisesti tarvitsevat. Täytyy pyrkiä kaivamaan tarvittavat rahkeet, että pystymme parsimaan sitä aukkoa, joka koronan jälkeen on jäänyt, Ikonen sanoo.

Kriisin vaikutukset voivat olla pitkät

Salmela-Aron mukaan kouluissa täytyy syksyllä olla hyvin tarkkana siinä, missä oppilaiden taidoissa mennään ja miten etäopetuksen aikana vähentyneitä optimaalisia oppimiskokemuksia saadaan taas luotua enemmän.

Hän muistuttaa, että kaikki koronan jäljet eivät välttämättä näy lapsissa ja nuorissa heti syksyllä.

– Voi tulla yllättäviä asioita esille ja pitää varautua, että reaktiot tulevat viiveellä. Tarvitaan aikaa, sillä kaikki eivät ole heti valmiita puhumaan niistä. Kriisillä voi olla pitkät vaikutukset, hän toteaa.

Professori Katariina Salmela-Aro
Kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta on seurannut tiiviisti myös muiden maiden kokemuksia etäopetukseen siirtymisestä. Thomas Hagström / Yle

Hyviäkin puolia keväässä oli. Salmela-Aro on mukana läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n jäsenmaiden ryhmässä, jossa on vertailtu 60–70 maan etäopetuskokemuksia.

– Olen kuunnellut videokokouksissa muiden maiden kokemuksia etäopetuksista ja tuntuu, että Suomi loistaa. Meillä on hirveän hyvät digivalmiudet ja oppilaat ovat tottuneet käyttämään laitteita, Salmela-Aro sanoo.

Ikonen on samaa mieltä siitä, että Suomessa oppilaiden sekä opettajien erityisen hyvät valmiudet digitaalisten laitteiden käyttöön olivat suuri etu etäopetukseen siirryttäessä. Etukäteen huolta oli pienten oppilaiden digilaitteiden käytöstä.

– Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä enemmän mietimme, miten tämä toimii. Hienoja tarinoita on kuitenkin kuultu, kuinka aina ekaluokkalaisista saakka on saatu oppilaat koottua sähköisten työkalujen äärelle, Ikonen toteaa.

"Nyt jos koskaan korostuu koulun merkitys"

Ikonen uskoo, että kevään kokemukset vahvistivat suomalaista koulujärjestelmää entisestään. Vaikka tilanne keväällä oli aluksi monin tavoin kaoottinen, Ikosen mukaan vanha sanonta "asioilla on tapana järjestyä", piti paikkansa tälläkin kertaa.

Sekä Ikonen että Salmela-Aro uskovat, että syksyllä on erityisen tärkeää korostaa yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.

– Nyt jos koskaan korostuu koulun merkitys. On tärkeää, että kevään etäopetusvaihetta myös käsitellään. Sen on yhteinen kokemus ja siitä voidaan myös oppia, Salmela-Aro sanoo.

Kuvassa koululaiset odottavat pääsevänsä sisälle koulurakennukseen.
Kouluissa on syksyllä tärkeää ottaa puheeksi kevään kokemukset, asiantuntijat toteavat.Silja Viitala / Yle

Ikonen pitää korona-ajan tärkeänä oppina tulevaisuutta ajatellen luottamuksen korostumista. Se sai etäopetuksen myötä uusia ulottuvuuksia.

– Luottamus oppilaaseen korostui, kun työ sujuu ja opinnot etenevät, vaikka emme olleet paikan päällä varmistamassa. Luottamuksen kulttuuri koki ison askeleen eteenpäin tässä. Modernin työnteon ja oppimisen kivijalkana on luottamus eikä kontrolli, Ikonen toteaa.

Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23.

Lue myös:

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus