Palomiesten kesä täyttyy eläinten pelastustehtävistä, mutta hintaa ei lasketa – usein lintu on herättänyt hälyttäjän huolen

Erityisesti kesällä ihmiset soittavat 112:een, kun eläin on pulassa. Pelastuslaitos auttaa, vaikka laki ei sitä määrää..

Eläinpelastus
Palomies Jussi Kivelä esittelee sikajarrua.
Käärmepihdit ovat hyvä varuste paloautossa, kertoo palomies Jussi KiveläDani Branthin / Yle

Pulaan jääneet eläimet teettävät pelastuslaitoksissa työtä etenkin kesäaikana. Ihmiset liikkuvat luonnossa, tekevät havaintoja, ja kun näyttää siltä, että eläimellä on hätä, soitetaan 112:een.

Helsingin pelastuslaitosta eläinten pelastustehtävät kuormittavat eri tavalla kuin esimerkiksi Kanta-Hämettä.

Tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Helsingin pelastuslaitos sai noin 4 200 tehtävää, joista eläimen pelastamisia oli noin 250. Pelastustehtäviä on keskimäärin 2-3 vuorokaudessa. Vastaavasti Kanta-Hämeessä tehtäviä oli yhteensä noin 1 750, joista eläinten pelastustehtäviä noin 25.

Pelastuslaitos ei laske kustannuksia erikseen eläinten pelastustehtäville vaan lähtökohta on, että palomiehet ovat kuitenkin töissä ja heille juoksee tuntipalkka.

Lue lisää: Kun villieläin eksyy Helsingin keskustaan, sen kohtalo on lähes varma - eläinpelastusvastaava: "Ensimmäiseksi turvaamme ihmiset"

Usein pelastuslaitoksen kalusto lähtee liikkeelle lintujen takia. Ne ovat juuttuneet savupiippuihin, hormeihin tai rakenteisiin.

Tänä vuonna palokunta on kutsuttu hätiin, kun haarapääsky on jäi nokastaan kiinni omakotitalon päätykolmion rakenteisiin. Palokunta kävi irrottamassa linnun apunaan tikkaat ja laskeutumisvaljaat.

Myös muita esimerkkejä lintujen pelastustehtävistä löytyy eri puolilta Suomea. Palolaitoksella saappaat vedettiin jalkaan silloinkin, kun ohikulkija oli ilmoittanut verkossa olevasta kuikasta. Palomiehet eivät kuikkaa verkosta löytäneet.

112 sai hälytyksen, kun talon räystäslaudoituksen alla näkyi iso linnunpesä. Palokunta kävi paikalla ja ohjeisti asukkaita ottamaan yhteyttä huoltoyhtiöön pesän poistamiseksi.

Loukkaantuntu joutsen metsätiellä
Joutsenet herättävät usein huolta kansalaisissaTimo Ikonen / Yle

Hyvin usein huolta ovat tuottaneet myös esimerkiksi oravat. 112 sai puhelun, missä hätääntynyt soittaja kertoi mökin ulkoseinän sisältä kuuluneen muutaman päivän ajan rapinaa ja samaan aikaan pihalla oli nähty liikkuvan pienikokoisia oravia. Palokunta kävi paikalla, mutta ei tavoittanut eläintä.

Hyötyeläin pitää pelastaa

Iso osa eläinten pelastustehtävistä on sellaisia, joissa eläimellä ei ole suurta hätää. Kun pulassa on tuotantoeläin, paikalle mennään heti

Pelastuslaitos priorisoi tehtävänsä, ja lain mukaan pelastuslaitoksen pitää pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa. Hyötyeläin, esimerkiksi lehmä, on omaisuutta.

Kun useita nautoja on karannut navetasta ja päätynyt noin 1000 kuution kokoiseen, kolme metriä syvään lietealtaaseen, palokunta lähtee liikkeelle. Kun pelastajat ehtivät hämäläiselle karjatilalle, oli isäntäväki jo saanut kaksi nautaa ylös omin voimin, mutta palomiehet saivat tehdä töitä saadakseen pelastettua kolmannen. Apuna olivat nostoliina ja traktorin tukkikoura.

Ongelmia tulee myös eläinsuojien tulipaloissa. Eläin kokee, että eläinsuoja on sen turvapaikka, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomies Jussi Kivelä.

– Jos vaikka hevostalli palaa, hevonen helposti hakeutuu talliin takaisin. Eläin ei tilannetta ymmärrä. Me olemme harjoitelleet hevosten taluttamista ja käsittelyä, mutta silti aina pitää luottaa omistajien taitoihin ja osaamiseen. He tuntevat eläimet parhaiten.

Lue lisää: "Kollegalle tuli tehtävä, että marsu lipputangossa"

Kustannuksia on hankala eritellä

Pelastuslaitokselle kaikki eläinten pelastustehtävät eivät ole varsinaisia pelastustehtäviä. Hätiin lähdetään tärkeysjärjestyksessä ja usein silloin, kun muuten on hiljaista. Pelastuslaitos ei laske kustannuksia pelastustehtäville.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomies Jussi Kivelä muistuttaa, että keikka on usein hyvää harjoitusta. Erikseen eläinten pelastamista varten hankittavat välineet tietävät laskua, peruspaketin hinta on joitakin tuhansia euroja.

Eläinten pelastustehtävä maksaa ylimääräistä suunnilleen polttoaineen hinnan. Kustannusten laskeminen erikseen on ongelma, kun miehet kuitenkin saavat koko ajan palkkaa, kertoo sisäministeriön pelastusneuvos Janne Koivukoski.

– Hälytyksistä tulee aina kustannuksia. Paikalle mennään silloin, kun muita tehtäviä ei ole. Jos paikalle joudutaan lähettämään sopimuspalokunta, tämä tietää sitten pelastuslaitokselle lisäkustannuksia, kertoo Janne Koivukoski.

Halvimmillaan pelastuslaitoksen hälytystehtävään lähtö maksaa noin tuhat euroa.

Kissa tulee puusta alas, yleensä

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomies Jussi Kivelä sanoo, että luonnonvaraiset eläimet ja luonnossa loukkaantuneet eläimet ovat osa luonnon kiertokulkua. Myös kissalle on luontaista, että se kiipeää puuhun, muistuttaa Kivelä.

Kissa puussa
Kissa yleensä tulee itsestään alas kun sillä on kyllin nälkä, sanoo Jussi KiveläYle

– Toisaalta omistajan ei itse kannata kiivetä puuhun. Jos kissa ei ole kolmessa päivässä tullut alas, niin sitten voimme käydä katsomassa tilanteen ja otetaan se sitten esimerkiksi nostolavalla pois, kertoo Jussi Kivelä.

Eläinten pelastustehtävien määrä on kasvanut viime vuosina. Syitä on monia. Ihmisillä on puhelin aina kädessään ja 112:een on helppo soittaa. Hälytysjärjestelmä on parantunut.

Myös ihmisten tietämys eläinten käyttäytymisestä on vähentynyt. Söpönnäköinen eläin herättää helposti tunteita ja ihmisten omatoimisuus on heikentynyt. Mummut ja vaarit tiesivät, miten verannalle sujahtanut västäräkki pitää näppärästi napata kiinni.