1. yle.fi
  2. Uutiset

Sisärajavalvonta koronakeväänä on Rajavartiolaitokselle rauhan aikana ennennäkemätön ponnistus: länsirajalle on komennettu satoja, kustannukset 13 miljoonaa euroa

Itärajalta länsirajalle siirtyneille rajavartijoille työ Torniossa ja muilla Lapin rajanylityspaikoilla käy vaihtelusta.

rajavalvonta
Rajatarkastuksia suoritetaan Tornion ja Haaparannan rajalla
Länsirajan sisärajatarkastukset ovat työllistäneet Rajavartiolaitoksessa 1500 ihmistä. Pelkästään Tornioon rajavartijoita on komennettu satoja eri puolilta Suomea..Antti Ullakko / Yle

Rajavartiolaitoksen valvontaoperaatio länsirajalla on jättiponnistus, jonka kaltaista ei ole rauhan aikana vielä nähty. Kustannukset ovat nyt lähes 13 miljoonaa euroa ja Suomen ja Ruotsin väliselle rajalle on komennettu satoja rajavartijoita eri puolilta Suomea ja jopa eläkkeeltä.

Rajavartiolaitoksen suunnittelupäällikön, everstiluutnantti Jukka Ikäläisen mukaan näin suurta komennusten määrää ei ole rauhan aikana ennen ollut.

– Sisärajavalvontaa on läntisen maarajan lisäksi Helsingin ja Turun satamissa. Koronan aikana sisärajavalvonnassa on ollut kaikkiaan 1500 eri henkilöä, Ikäläinen laskee.

Rajavartiolaitos on saanut koronatilanteen vuoksi kolmessa lisätalousarvioissa rahaa yhteensä 12,9 miljoonaa euroa. Ikäläisen mukaan summasta noin kolmannes eli reilut neljä miljoonaa on kohdistettu länsirajalle.

– Suurin erä syntyy siitä, että töitä tehdään huomattavasti enemmän iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Myös ylitöitä tulee huomattavasti enemmän kuin tekisivät varsinaisilla virkapaikalla. Seuraavaksi suuri kuluerä ovat matka- ja majoituskustannukset, Ikäläinen sanoo.

Rajavartija Moilanen Tornion rajanylityspaikalla
Vanhempi rajavartija Jani Moilasen puheesta kuulee, että kotipaikka on Kainuussa. "On ne silti minua kaikki ymmärtänynnä", Moilanen letkauttaa.Antti Ullakko / Yle

Vartijat rajattomalla rajalla

Länsirajalla ei ole normaalisti rajavalvontaa. Tänä keväänä ja kesänä rajavartijoita on saapunut Tornioon muun muassa Vartiuksesta, Kainuun rajavartiostosta. Siellä on vakituinen asemapaikka myös huhtikuusta asti länsirajaa vartioineella vanhemmalla rajavartijalla Jani Moilasella.

Hän on pohtinut työnsä vaikutusta koronatilanteeseen.

– Kyllähän sitä on tullut mietittyä, kuinka paljon vaikutetaan rajanylittäjien määrään tällä. Uskoisin, että tautitapauksia on vähemmän Länsi-Pohjassa ja koko valtakunnassa sen vuoksi. Se antaa motivaatiota tähän työhön, Moilanen sanoo.

Ja liikenne onkin vähentynyt rajusti: koronarajoitusten ollessa tiukimmillaan rajan yli kulkijoita oli vain murto-osa tavallisesta määrästä.

Kun perustuslaillista oikeutta maasta poistumiseen alettiin käyttää muun muassa ostosmatkojen tekemiseen, nousi määrä tilapäisesti, mutta silloinkin se jäi selvästi pienemmäksi kuin normaaliajan lähes 40 000 vuorokausittaista rajanylitystä.

Nahkan on oltava "teflonia"

Sisärajavalvonta palautettiin 19.3. ja sitä on jatkettu niin, että Moilasen ja muiden rajavartijoiden pesti jatkuu näillä näkymin elokuun 11. päivään asti.

Aluksi Torniossa ja muuallakin Lapin länsirajalla ajateltiin, että rajan yli pääsee vain työssäkäynnin tai muun välttämättömän syyn vuoksi. Rajavartiolaitoksen on koettu myös estäneen yli pääsyä, vaikka perustuslaki takaakin suomalaisille vapaan oikeuden poistua maasta.

Rajavartijat ovat joutuneet ottamaan vastaan mielipahan siitä, että rajan yli ei pääse yhtä vapaasti kuin tavallisesti. Moilasen mukaan kuittailua ei ole silti kovin paljoa tarvinnut kuunnella.

– Minun kohdalle ole sattunut sellaista, että oltaisiin hirveästi kuittailtu – tai minä olisin ottanut sen kuittailuna. Kuuluu tähän ammattiin, että joutuu sätityksi. Pitää olla teflonia pinnassa, Moilanen luonnehtii.

Rajavartija Korhonen Tornion rajanylityspaikalla
Tuomo Korhoselle Tornion komennus on jo toinen: edellisen kerran mies seisoi länsirajalla nelisen vuotta sitten, kun rajavalvontaa tehostettiin turvapaikanhakijakriisin seurauksena.Antti Ullakko / Yle

Länsirajalla valvonta on otettu raskaasti, sillä vapaaseen liikkuvuuteen on totuttu. Moilanen ja partiokaveri, vanhempi rajavartija Tuomo Korhonen ovat pohtineet eroja sisärajan, eli länsirajan ja Venäjän vastaisen ulkorajan välillä.

– Itärajalla ja länsirajalla on paljonkin eroa. Täällä ihmiset eivät ole tottuneet tällaiseen valvontaan. Siitä keskustellaan heidän kanssaan. Täällä on mukava, että asiakkaat ovat usein suomalaisia, Torniossa vasta toista päivää työskentelevä Korhonen sanoo.

– Itäraja on jyrkkä. Sen olen oppinut siellä työskennellessäni. Sama se on täälläkin. Kahden pisteen välillä on raja. Tuolla on Ruotsi, ja täällä on Suomi, pohtii puolestaan vanhempi rajavartija Jani Moilanen.

Vapaaehtoisia on löytynyt kyselemättä

Rajavartiolaitoksen suunnittelupäällikön, everstiluutnantti Jukka Ikäläisen mukaan vapaaehtoisia länsirajan valvontaan on ollut riittävästi. Virassa olevien lisäksi Rajavartiolaitos on voinut ottaa riveihin eläkkeelle jo siirtyneitä rajavartijoita paikkaamaan hurjasti kasvanutta tarvetta.

Moilasta ja Korhostakaan ei tarvinnut erityisemmin houkutella komennukselle. Vaihtelu virkistää, sanoo Korhonen.

– Siellä on tullut käveltyä samoja uria. Täällä ollaan yhdessä pisteessä. Tämä voisi käydä pitemmän päälle tylsäksikin, koska tykkään liikkua luonnossa, ja sen vuoksi olen alalle tullutkin, Korhonen miettii.

Moilasen ja Korhosen vuorot ovat kaksitoistatuntisia. Komennus kestää kerrallaan 10 tai 11 päivää riippuen siitä, ajaako kotiin heti illalla vuoron loputtua vai vasta aamulla.

Meri-Lappi ei ole heille erityisen tuttu paikka, mutta molemmat olivat Torniossa myös silloin, kun turvapaikanhakijoita tuli Ruotsista Tornioon.

– Me olimme silloin loppuvaiheessa, ja se oli silloin jo hyvin rauhallista. Silloin ei ollut enää niitä mielenosoituksia. Nyt touhua riittää pitkin päivää, Tuomo Korhonen muistelee.

Lue myös:

Analyysi: Länsirajan valvontaoperaatio näyttää yhä enemmän kansalaisten harhauttamiselta

Lue seuraavaksi