Suuri valiokunta ohjeisti Marinia EU-rahojen jaosta: Enemmän lainaa, vähemmän avustuksia – Pääministerin mukaan ratkaisu voi venyä viikonlopun yli

EU-johtajat yrittävät päättää elvytysrahastosta ja budjettivaroista huomenna perjantaina alkavassa kokouksessaan.

Euroopan unioni
Kuvassa on Satu Hassi.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) kertoi torstaina, millaista ohjeistusta valiokunta antoi pääministeri Sanna Marinille elvytysrahastostoa koskeviin EU-johtajien neuvotteluihin.

Eduskunnan suuri valiokunta päätti tänään torstaina, millaisen ratkaisun Suomi voisi hyväksyä Euroopan unionin elvytysrahastosta.

Tavoitteena on esitettyä pienempi paketti. Lisäksi Suomi korostaa lainapainotteisuutta tukien jaossa, kun komission esityksessä korostuvat avustukset jäsenmaille.

EU-johtajat neuvottelevat asiasta huomenna perjantaina alkavassa huippukokouksessa Brysselissä. Suomea edustaa kokouksessa pääministeri Sanna Marin (sd.).

  • Yle näytti suuren valiokunnan tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä. Tallenteen voi katsoa klikkaamalla jutun pääkuvaa.
  • Videoklippi pääministeri Sanna Marinin kommenteista löytyy jutun lopusta.

– Perusasioissa kantamme ovat entisellään. Pidämme paketin syntymistä tarpeellisena, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoi eduskunnassa iltapäivällä.

Hassi korosti, ettei Suomi voi hyväksyä komission alkuperäistä esitystä sellaisenaan – eikä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kompromissiesityskään aivan riitä.

– Kompromissiesitys on valiokunnan näkemyksen mukaan edennyt oikeaan suuntaan, mutta kokonaisuus ei siltikään ole Suomen hyväksyttävissä, Hassi sanoi.

Sekä pääministeri Marin että valiokunnan puheenjohtaja Hassi sanoivat toimittajille, että Suomi tavoittelee kokonaiskooltaan pienempää pakettia, jossa elvytysrahaston laina- ja avustusmuotoisen tuen suhteita muutettaisiin siten, että suurempi osuus olisi lainamuotoista tukea.

– Lisäksi haluamme, että tuen jakoperusteet perustuisivat alkuperäistä ehdotusta selkeämmin siihen, miten juuri koronakriisi on kunkin jäsenmaan talouteen vaikuttanut, Hassi sanoi.

– Mikäli paketti syntyy, on vastuut, joita jäsenmaille koituu pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, määriteltävä tarkkarajaisesti.

Hallitus- ja oppositiopuolueet keskenään erimielisiä

Elvytysrahastolla EU yrittää saada talouden ylös koronakuopasta. Komission esityksessä EU ottaisi 750 miljardin euron lainan, josta valtaosa jaettaisiin avustuksina ja loput lainoina jäsenmaille.

Suomi on neuvotteluissa pitänyt esillä juuri lainapainotteisuutta. Oppositiopuolueissa on toivottu neuvotteluihin kuitenkin vielä tiukempaa linjaa.

Kokoomuksen, perussuomalaiset ja kristillisdemokraattien edustajat jättivät suuren valiokunnan kantaan kolme eriävää mielipidettä.

Valiokunnan kokoomuslaiset jäsenet painottivat lähettämässään tiedotteessa, että he pitävät elvytystoimien kaavailtua aikajaksoa ja komission lainojen maksuaikaa liian pitkänä. Heidän mukaansa ehdoksi elvytysrahaston luomiselle olisi myös muun muassa asetettava toimet, jotka parantavat jäsenmaiden velkakestävyyttä.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit olivat kriittisempiä.

– Esitimme koko paketin hylkäämistä ja monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelemista enintään sillä tasolla, joka vastaa nykyistä kautta. Mielestämme tässä paketissa ei voi voittaa, vaan ainoastaan hävitä. Hallituksen perustelut siitä, että tässä elvytettäisiin Suomen vientiteollisuutta, ei ole uskottavaa, Jani Mäkelä (ps.) sanoi.

Sekä hallitus että suuren valiokunnan enemmistö ovat perustelleet paketin tarvetta myös sillä, että suomalainen vientivetoinen talous hyötyisi muiden EU-maiden elpymisestä.

Essayah: Mandaatti priorisoi liikaa sovun syntymistä

Kristillisdemokraattien Sari Essayahin (kd.) mukaan valiokunta laajensi Suomen neuvottelumandaatin "erittäin suureksi".

– Minusta nykyinen mandaatti priorisoi enemmän sovun syntymistä kuin Suomen omia tavoitteita, hän sanoi.

– Kantamme on, että Suomen ei tulisi hyväksyä tätä elpymisrahastoa, vaan ajaa sitä ratkaisua, että elpymisrahasto olisi halukkaille maille käytössä. Lisäksi olisimme halunneet nähdä tämän rahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen erillisinä asioina, emme yhtenä pakettina.

Valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi ei tarkemmin kertonut julkisuuteen neuvottelumandaatin yksityiskohdista. Tämä on tavallista neuvotteluiden ollessa vielä kesken.

– Keskustelimme pääministerin kanssa siitä, mitkä Suomen tavoitteet ovat tärkeimpiä, mutta tätä keskustelua en julkisuuteen referoi. Pidän arvokkaana sitä, että Suomessa eduskunnan suuri valiokunta saa sisäpiiritietoa neuvotteluista.

Marin: Maat ovat neuvotteluissa vielä kaukana toisistaan

Suuri valiokunta kuuli tänään ennen päätöksentekoaan pääministeri Marinia ja eurooppa- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita.

– Kävimme hyvin perusteellisen keskustelun. Kansanedustajilla oli paljon kysymyksiä ja vastasin heille parhaani mukaan, Marin sanoi poistuttuaan kokouksesta hieman ennen iltapäiväyhtä.

Marinin mukaan Suomi tekee elpymispakettiin liittyen läheistä yhteistyötä nuukan nelikon eli Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Pääministeri piti mahdollisena sitä, ettei ratkaisu synny vielä tulevana viikonloppuna.

– Maat ovat vielä kaukana toisistaan.

Pääministeri Sanna Marin saapui hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle Helsingissä 8. heinäkuuta.

EU-maiden pitää löytää asiasta yksimielisyys. Kun maat pääsevät sopuun, lakiesitykset tulevat Suomessa eduskunnan käsittelyyn. Koko eduskunta äänestää elvytysrahastosta vasta myöhään syksyllä, kun se käsittelee EU:n omia varoja eli rahoituskehystä.

Perustuslakivaliokunta ja suuri valiokunta osin eri linjoilla

Elvytysrahasto lisäisi Suomen saamisia EU:lta mutta kasvattaisi myös lainamäärää, josta Suomi vastaa.

Kesäkuussa suuri valiokunta ja perustuslakivaliokunta ovat olleet osin eri linjoilla elvytyspaketin suhteen. Myös asiantuntijat olivat erimielisiä.

Perustuslakivaliokunnan sisällä on myös käyty erittäin tiukkaa vääntöä, ja valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat olleet erimielisiä asiasta.

Suuri valiokunta on pitänyt jo aiemmin elvytysrahastoa Suomelle hyvänä ratkaisuna, kunhan rahastoa saadaan korjattua Suomen toivomaan suuntaan. Valiokunnan kannan mukaan Euroopan talouden elpyminen hyödyttää myös Suomea.

Perustuslakivaliokunta on aiemmin ottanut tiukan kannan ja epäillyt, että elpymisrahasto ei olisi perustuslain ja EU:n perussopimusten mukainen.

Perustuslakihuolet hälvenivät hieman, kun EU:n juristit selvittivät Suomen pyynnöstä, miten elpymisrahastoa käsittelevät lait tultaneen kirjoittamaan.

Perustuslakivaliokunta arvioi tiistaina, että hallituksen kannat ovat perustuslain kannalta oikean suuntaisia. Lainan ottoa pitää kuitenkin yrittää rajoittaa ja saada selvyys, mitkä ovat Suomen vastuut.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Onko Euroopan talous ja yhtenäisyys pelastettavissa? Viikonloppuna tehdään historiallisia päätöksiä maanosan tulevaisuudesta – tässä taustat

Miksi kokoonnutte pommisuojassa, kiiruhdatteko Haaviston rikosepäilyn käsittelyä? 7 kysymystä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle

Analyysi: EU-elvytysrahoista voi tulla vielä perustuslaillinen riita Suomessa – eduskunta ja asiantuntijat täysin eri linjoilla, mitä perustuslaki sallii