Ratkaisun hetket lähestyvät EU:n rahaneuvotteluissa – loppuvaiheessa Suomen päätökset ovat Sanna Marinin käsissä

Eurooppaministeri Tuppurainen sanoo Suomen pitävän tavoitteistaan kiinni, mutta lopulta kokonaisuus ratkaisee.

Euroopan unioni
Pääministeri Sanna Marin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel huippukokouksessa Brysselissä joulukuussa 2019.
Pääministeri Sanna Marin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel huippukokouksessa Brysselissä joulukuussa 2019.AOP

Välitön sopu EU:n suurissa rahaneuvotteluissa ei ollut vielä keskiviikkona näkyvissä, kun eurooppaministerit pohjustivat viikonlopun huippukokousta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi kokouksen jälkeen, että EU-maiden on tehtävä vielä työtä, jotta sovun saavuttaminen 750 miljardin euron elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksistä olisi mahdollista.

Lue myös: Hallitus sopi kannastaan EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin: Komission ehdotus ei sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä

EU-johtajien huippukokous alkaa perjantaiaamuna. Suomea neuvottelupöydässä edustaa silloin pääministeri Sanna Marin (sd.). Huippukokouksen alla EU-maiden johtajien puhelimet käyvät kuumina, kun neuvottelukantoja tunnustellaan kahdenvälisissä keskusteluissa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla antamassa kompromissiehdotuksessa elpymispaketin koko oli komission ehdotusta mukaillen 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Summa rahoitettaisiin komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.

Suomi ajaa lainapainotteisuutta

Suomi on ajanut elpymispaketin koon pienentämistä ja lainapainotteisuuden lisäämistä. Tuppuraisen mukaan Suomi aikoo pitää kiinni neuvottelutavoitteistaan määrätietoisesti.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Brysselissä lokukuussa 2019.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen Brysselissä lokukuussa 2019. Oliver Hoslet / EPA

Hän ei halunnut ennakoida, mistä yksittäisistä asioista Suomi joutuu mahdollisesti joustamaan neuvottelujen aikana.

Lue myös: Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta

– Kokonaisuus on tietysti se, mikä ratkaisee. Viime kädessä neuvottelujen loppuvaiheessa pääministeri tekee sen kokonaisarvion, että mikä on Suomen kannalta hyväksyttävissä.

– Se on hyvin kiihkeä neuvottelutilanne, jossa pääministeri on muiden pääministerien ja valtionpäämiesten kanssa neuvotteluhuoneessa yksin ja ratkaisuja pitää pystyä muodostamaan, Tuppurainen kertoi.

Suomi haluaa oikeusvaltioehdollisuuden lopulliseen sopuun

Yksi Suomelle tärkeistä asioista on EU-rahankäytön sitominen oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Michelin budjettiehdotuksessa on edelleen mukana oikeusvaltiomekanismi, ja Tuppuraisen mukaan eurooppaministerien kokouksessa moni jäsenmaa käytti puheenvuoroja vahvan oikeusvaltiomekanismin puolesta.

Julkisessa tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi Unkari suhtautuu kytkyyn nihkeästi.

Tuppuraisen mukaan oikeusvaltioehdollisuuden täytyy joidenkin maiden vastustuksesta huolimatta olla mukana lopullisessa sovussa.

– Selvää on, kun lopputulos on kompromissi, niin nekin maat, jotka eivät suhtaudu niin innostuneesti oikeusvaltiomekanismiin, joutuvat jossain määrin omista kansallisista tavoitteistaan tinkimään.

Suomi pitää hajurakoa nuukaan nelikkoon

Kansainvälisessä lehdistössä Suomi on näyttäytynyt nuukan nelikon jäsenenä, koska Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan mukana se vaatii elpymispaketin koon pienentämistä ja lainojen osuuden kasvattamista.

Kaikkein tiukimmin otsikoissa ovat kuitenkin olleet Itävallan Sebastian Kurz ja Hollannin Mark Rutte, joista jälkimmäisen vastustuksen brittiläinen talouslehti Financial Times arvioi pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) "vahingoittavan EU:n toipumista".

Rutte on vaatinut muun muassa, että vaadittaisiin jäsenmaiden yksimielisyyttä hyväksyttäessä kunkin jäsenmaan laatimia elvytyssuunnitelmia elpymispaketin rahojen käytöstä.

Tuppurainen huomauttaa, että kaikissa kysymyksissä Suomen näkemykset eivät ole yksi yhteen nuukan nelikon linjan kanssa. Esimerkiksi tukipäätösten arvioinnissa Suomi ei aja Hollannin tapaan yksimielisyyttä.

Lue myös:

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"