Näköispatsas vai nykytaidetta? Muistomerkeistä on riidelty vuosikymmenet, nyt kiistakapulana on Matti Nykäsen muistomerkki Jyväskylässä

Ratkaisu mäkikotka Matti Nykäsen kiistellystä muistomerkistä on viivästynyt koronan ja kesälomakauden vuoksi, mutta syyskuussa Jyväskylän kaupunginvaltuusto tekee päätöksen.

Matti Nykänen
Havainnekuva Kaarina Kaikkosen taideteoksesta Höyhen: ehdotus Matti Nykäsen muistomerkiksi.
Kaarina Kaikkosen neljä metriä korkea Höyhen on sijoitettu Köyhälammen rantaan, Hippoksen liikuntapuistoon.Jyväskylän kaupunki

Matti Nykäsen (1963-2019) muistomerkistä piti saada poliittinen yhteisymmärrys jo keväällä, mutta korona sotki aikataulun. Muistomerkkityöryhmä valitsi keväällä kuuden taiteilijan kutsutöistä voittajaksi taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkosen – teoksen Höyhen. Kaupunginvaltuuston ryhmät eivät ehtineet keväällä muodostaa lopullista kantaa teoksesta, mikä saattaakin koitua Höyhenen pelastukseksi.

Kutsukilpailussa ei lähdetty hakemaan näköispatsasta, vaan moniulotteisempaa nykytaideteosta. Nykäsen omaiset ja osa yleisöstä närkästyivät, kun voittajaksi valittiin jättihöyheneltä näyttävä terästeos.

Kaikkonen reagoi palautteeseen nopeasti ja kesäkuun alussa julkaistiin näköiselementillä täydennetty versio Höyhenestä. Jalustaan lisättiin reliefi, josta löytyy Matti Nykäsen kasvot piirrosmaisesti kaiverrettuna. Jalustaan saadaan myös olympiarenkaat.

Havainnekuva muistomerkkiin lisätystä näköisreliefistä.
Kaarina Kaikkonen täydensi teoksen jalustaan 3,5 metriä leveän mustan graniittilaatan, johon kaiverretaan nuoren Matti Nykäsen kasvot.Jyväskylän kaupunki

Puhelinkierros Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtajille paljastaa, että enemmistö puolueista kannattaa Kaikkosen täydennettyä teosta. Perussuomalaiset ja osa kokoomuslaisista haluaa edelleen Nykäsen muistoksi näköispatsaan.

Muistomerkkityöryhmän ja myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (vihr.) on tyytyväinen koronan tuomaan aikalisään.

– Kuuntelimme toki omaisten ja myös yleisön näkemystä ja niinpä Kaikkosen teokseen lisättiin reliefi. Minusta se on hyvin onnistunut ja tuo näköisyyttä. Teoksessa on symboliikkaa, mäen profiili ja 46 sukset kuvastavat Nykäsen uraa urheilijana.

Suksia on yksi jokaista Nykäsen voittoa kohti ja niihin merkitään teksteinä hänen urheilijasaavutuksensa.

Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela Matti Nykäsen mäen juurella.
Meri Lumelan mielestä Matti Nykäsen hyppyrimäki on jo eräänlainen muistomerkki, erityisesti kun mäkeen toteutettiin elävä ja näyttävä valaistus.Jarkko Riikonen / Yle

Tuuli vei Nykästä kisoissa ja elämässä

Taiteilija Kaarina Kaikkonen kertoo, että teoksen lähtökohtana on Matti Nykänen huippu-urheilijana. Taiteilija muistuttaa, että teos ei ole abstrakti, vaan tavallaan näköisveistos höyhenestä, josta löytyy paljon yhtymäkohtia Nykäseen.

– Mäkihyppyyn liittyy tietenkin lentäminen. Teoksen ensimmäinen lähtökohta oli, että siivet selkään ja sitten lennetään korkeuksiin. Matti Nykäsen unelma oli lentää ja hänen urheilusaavutukset ovat hienoja, mutta sen lisäksi teoksessa on elämän asennetta ja elämää.

Kaikkosen mukaan Nykänen ei ihmisenäkään ollut tukevasti jalat maassa seisova pronssipatsas, vaan hyvinkin tuulten riepoteltavissa. Elämän vastatuulet lennättivät häntä kovasti asiasta toiseen. Siksi höyhen on hyvä symboli myös hänen elämälleen.

Kaikkonen halusi teokseen monia tasoja ja kauniin muodon. Höyhenen hyppyrinnokalta sukset ovat hyppäämässä korkeuksiin, toiseen ulottuvuuteen.

– Tykkään todella muistomerkin paikasta Köyhälammen rannassa liikuntapuiston laidassa. Ympärillä on kaunis metsä ja vesi teoksen edessä hiljentää, antaa syvyyttä ja monta ulottuvuutta, Kaikkonen kuvailee.

Taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen
Kaarina Kaikkonen on valmistunut taidemaalariksi Kuvataideakatemiasta 1983., mutta on tullut tunnetuksi kuvanveistäjänä ja installaatioistaan eri puolilla maailmaa.Toni Pitkänen / Yle

Pitkään taide-elämää seurannut taiteilijaprofessori osasi odottaa näköiskeskustelua. Hän ottaa esimerkiksi vuonna 1967 Helsinkiin pystytetyn jättikokoisen Sibelius-monumentin, johon Eila Hiltunen liitti pienen Sibeliuksen muotokuvapään näköiskeskustelukohun seurauksena.

– Eihän naama monumentissa kerro mitään Sibeliuksen musiikista. Nykäsen muistomerkin ensimmäisenä ajatuksena minulla ei ollut konkreettinen näköispatsas. Jos siellä olisi hyppäävä Matti Nykänen, niin se olisi symboliikaltaan niukempi kuin muu muistomerkki.

Vuonna 1990 väännettiin taiteesta väkevästi Kajaanissa, jonne pystytettiin Pekka Kauhasen suunnittelema abstrakti muistomerkki Suuri aika presidentti Urho Kekkosen kunniaksi.

Kaikkonen korostaa, että taideteoksilla on monia mahdollisuuksia puhutella katsojaa, enemmän kuin pelkällä seisovan miehen muotokuvalla.

– Nykyaikana, kun on digitekniikkaa ja 3D-printtauksia, realistisen veistoksen tekeminen ei olisi kovinkaan vaativa tehtävä.

Kaupunki valmistautuu päätöksentekoon

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela kertoo, että elokuussa valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat pohtimaan muistomerkkiesitystä. Keskustelun perusteella selviää, miten hanke etenee ja onko se mahdollista viedä valtuuston päätettäväksi.

Lumela ei näe hyvänä, että enää lähdettäisiin keskustelemaan kilpailun muista vaihtoehdoista.

– Mikäli Höyhen toteutuu, niin 140 000 euron rahoitus on olemassa ja siitä valtion osuus on 50 000. Jos lähdetään hakemaan uusia vaihtoehtoja, niin edessä on kokonaan uusi prosessi, myöskin rahoituksen osalta.

Havainnekuva Matti Nykäsen Höyhen -muistomerkistä Köyhälämmen rannalla yöllä.
Kaarina Kaikkosen suunnittelema Höyhen iltavalaistuksessa.Jyväskylän kaupunki

Soittokierros valtuustoryhmien puheenjohtajille vahvistaa, että Kaikkosen täydennetty Höyhen-teos on tällä hetkellä vahvoilla. Sen toteuttamisen puolella ovat tällä hetkellä vihreät, sosiaalidemokraatit ja keskustalaiset.

Kokoomuslaisista osa haluaa vielä näköispatsaan. Perussuomalaisille kelpaa ainoastaan näköispatsas. Vasemmistoliitto pohtii kantaansa muistomerkkiin elokuussa.

Vihreiden ryhmän vetäjä Ilona Helle kertoo, että Kaikkosen Höyhen on saanut ryhmässä kannatusta.

– Kun valtuustokausi alkaa syksyllä, ryhmä keskustelee vielä lisäelementistä. Työryhmän Höyhen-esitys on tyylikäs ja näköisreliefi täydentää sitä hienosti.Höyhen on visuaalisesti kaunis, mielenkiintoinen ja herättää ajatuksia, vaikka ei tuntisikaan Nykäsen urheilumenestystä.

SDP:n ryhmälle Höyhen täydennettynä reliefillä on tyydyttävä vaihtoehto. Ahti Ruoppila kertoo, että Köyhälammen ranta on teokselle hyvä paikka.

– Ryhmämme ei ole innostunut erillisestä näköispatsashankkeesta. Kaupungin osuus olisi siis Höyhen ja on hienoa, kun siihen saadaan olympiarenkaat. Siitä tulee arvokas ja urheilumenestystä korostava muistomerkki.

Keskustan ryhmä on myös suhteellisen tyytyväinen täydennettyyn Höyhen-esitykseen. Jari Collianderin mukaan ryhmä toivoo, että myös perheen näkemys myötäilisi täydennettyä esitystä.

– Emme halua perheen näkemyksen vastaisesti toimia. Näköispatsaalle löytyy omat kannattajat, mutta tässä suunnitteluvaiheessa Höyhen tulee täyttämään sen aukon, mitä Nykäsen muistamiseksi kaivataan ja sillä rahalla mikä on varattu käytettäväksi.

Kari Juvan taideteos Pesäpalloilija Köyhälammen rannalla Hippoksen liikuntapuistossa.
Höyhen -muistomerkki sijoittuisi Köyhälammen rannalle, kuten Kari Juvan Pesäpalloilija taideteos.Arvo Vuorela / Yle

Kokoomuksen ryhmässä on harmiteltu sitä, että kilpailuehdotuksia tekivät taiteilijat, jotka eivät ole oikeastaan tehneet näköisteoksia. Katja Isomöttösen mukaan on hyvä, että Höyhentä on täydennetty laatalla.

– Mutta ryhmässämme on vahvoja mielipiteitä siitä, että näköispatsas olisi ainoa oikea vaihtoehto. Valtuuston kokouksessa selviää, miten meidän ryhmä kokonaisuudessaan suhtautuu. Jos päädytään täydennettyyn Höyhen-ratkaisuun, niin se jättää vielä mahdollisuuden näköispatsaalle tulevaisuudessa.

Perussuomalaisten kolmen hengen valtuustoryhmä on vankasti näköispatsaan kannalla. Kauko Isomäki muistuttaa, että kaikilla urheilijoilla näköispatsas: Paavo Nurmella, Lasse Virenillä, Eero Mäntyrannalla ja Tapio Rautavaaralla. Ja myös kulttuuripersoona Minna Canthilla Jyväskylässä.

– Urheilijan näköispatsas kertoo jälkipolville mitä lajia hän on harrastanut, Matin patsaassa sitä kuvaisi ilmalento. Ymmärrän tietenkin, että abstraktisia teoksia voi olla, kuten Sibeliuksesta, mutta Nykäsen muistomerkkihanke on pysäytettävä heti. Vuoden tai kahden sisällä näköispatsashanke vireille ja rahakeräys, jos taloustilanne on vaikea.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paul Abbey kertoo, että ryhmässä ei muistomerkistä vielä ole keskusteltu, mutta elokuussa keskustellaan. Abbeyn mukaan Matti Nykänen on antanut paljon suomalaisille, joten on hyvä, että häntä muistetaan riippumatta hänen värikkäästä yksityiselämästään.

Muistomerkkityöryhmässä mukana ollut taidekonsultti, kuvataiteilija Kirsi Pitkänen pitää tärkeänä, että taiteesta keskustellaan. Mielipiteet olisivat jakaantunut myös, jos työryhmä olisi esittänyt näköispatsasta.

– Työryhmän lähtökohta alusta alkaen oli nimenomaan muistomerkki eikä näköispatsas. Nykykuvanveisto antaa mahdollisuuden tulkinnoille ja luo ehkä syvällisemmän kuvan Matti Nykäsestä. Muistomerkki saattaa olla neutraalimpi ja parempi tapa käsitellä myöskin henkilöä itseään.

Jyväskylän kaupunki käynnisti Matti Nykäsen muistomerkkihankkeen maaliskuussa 2019. Työryhmä tilasi kutsukilpailussa ehdotukset kuudelta taiteilijalta. Kaupungin nettiäänestyksen voitti Suksess -niminen ehdotus. Keskisuomalaisen äänestyksen puolestaan voitti työryhmän suosikki, Kaarina Kaikkosen Höyhen.

Matti Nykäsen hyppyrimäki Laajavuoren huipulla heinäkuussa 2020.
Vuonna 1988 Laajavuoren hyppyrimäen nimi muutettiin Matti Nykäsen mäeksi, kun Nykänen oli voittanut kolme kultaa Calgaryn olympialaisissa.Arvo Vuorela / Yle