1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suomalaiset poliitikot

Suomalaiset haluavat vahvan presidentin, joka tekee lumitöitä ja ulkoiluttaa koiraa – nuorempi sukupolvi saattaa kokea Niinistön johtamistyylin kuitenkin aidosti vieraaksi

Tutkijoiden mukaan Niinistö valmistautuu jo kautensa päättymiseen ja haluaa, että hänet muistetaan kansan eheyttäjänä.

suomalaiset poliitikot
President Sauli Niinistö i utomhusbild
Presidentti Sauli Niinistön johtamistyyli on herättänyt keskustelua ja tuonut esiin kriittisiä ääniä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomalaiset haluavat vahvan mutta kansanläheisen johtajan. Siksi meillä on presidentti, joka tekee lumitöitä ja syleilee Lennu-koiraa. Sukupolvien ero on alkanut kuitenkin näkyä erityisesti hallitusyhteistyössä.

Tällä viikolla on jälleen keskusteltu presidentti Sauli Niinistön tavasta käyttää valtaansa (siirryt toiseen palveluun).

Haastattelemamme asiantuntijat kertovat, millainen johtaja Sauli Niinistö on, ja miksi hänen katsotaan koettelevan toimivaltansa rajoja.

“Kansa pitää valtaoikeuksiensa rajoja kokeilevasta presidentistä.”

Aloitetaan siitä, että Sauli Niinistö on hyvin suosittu. Se antaa presidentille ylimääräistä liikkumavaraa.

Vuodentakaisen Helsingin Sanomien gallupin mukaan (siirryt toiseen palveluun) 91 prosenttia suomalaisista oli Niinistön toimintaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Tuomas Kurosen mukaan Niinistön suosio johtuu esimerkiksi Lennu-koirasta, lumenluonnista ja puutarhanhoidosta.

Kuvakaappaus Redditistä.
Presidentti Sauli Niinistö nähtiin lumitöissä vaalivoiton jälkeisenä aamuna vuonna 2012. Kuvakaappaus Redditistä.Reddit
Lennu -koira vei mediahuomion kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolisonsa Jenni Haukio vastaanottivat perinteiset joulutervehdykset presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä Helsingissä torstaina 15. joulukuuta 2016.
Lennu-koirasta tuli maailmanlaajuinen ilmiö vuonna 2017.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Johtajuutta ja suomalaista presidentti-instituutiota tutkineen Kurosen mukaan Niinistöstä pidetään, koska hän vaikuttaa maanläheiseltä ja kansanomaiselta.

Hänessä on muitakin ominaisuuksia, joita suomalaiset rakastavat: käytännönläheisyys, isällisyys ja vahva johtajuus.

Kurosen mukaan Niinistö voi koetella toimivaltansa rajoja juuri sen takia, että hän on niin suosittu. Rajojen koetteleminen saattaa jopa tehdä hänestä entistä suositumman.

– Niinistö on suosittu juuri sellaisena kuin hän on. Voi hyvinkin olla, että kansa pitää valtaoikeuksiensa rajoja kokeilevasta presidentistä.

Kurosen mukaan toisin kuin usein ajatellaan, osa ihmisistä ei välttämättä halua elää todellisessa demokratiassa ja vaivata päätään yhteiskunnallisilla kysymyksillä.

– Ihmiset haluavat mieluummin elää lämpimässä mökissä mahat täynnä kuin osallistua aktiivisesti vaativiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

– He siis haluavat johtajan, joka sanoo, että mä hoidan.

Tuomas Kuronen
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Tuomas Kuronen on tutkinut suomalaista presidentti-instituutiota ja johtajuutta.Tuomas Kuronen

Kuronen on itse perehtynyt erityisesti Urho Kekkosen valtakauteen (siirryt toiseen palveluun). Hänen mukaansa Kekkosen pitkän kauden jäljiltä Suomessa kaivataan tai ainakin siedetään vahvempia johtajia kuin muissa läntisissä demokratioissa.

“Maailma on kävellyt presidentin tontille”

Niinistön tavalle venyttää toimivaltansa rajoja voi olla suuren kansansuosion lisäksi myös juridisia syitä.

Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Suomen perustuslaki istuu hankalasti EU:n huippukokouskäytäntöihin.

Perustuslakiin kirjattua tasavallan presidentin johtamaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on käytännössä vaikea toteuttaa, sillä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään huippukokouksissa pääministerin johdolla.

Presidentillä ei ole enää ollut näihin kokouksiin asiaa Tarja Halosen kauden päätyttyä vuonna 2012.

Niinistön kannanotot on saatettu tässä suhteessa nähdä yrityksinä vaikuttaa hallituksen toimintaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan EU:ssa on kuitenkin viime aikoina käsitelty paljon presidentin tontille kuuluvia asioita. Aaltola nostaa esiin Venäjän Krimin-valloituksen.

– Esimerkiksi Venäjää koskevan pakotepolitiikan tapauksessa Eurooppa-politiikka tulee Suomessa presidentin toimivallan alueelle, Aaltola toteaa.

– Tässä mielessä maailma on kävellyt presidentin tontille. Esimerkiksi suurpolitiikan korostuminen vahvistaa presidentin roolia suhteessa hallitukseen.

Mika Aaltola
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola katsoo, että Niinistön kannanotot liittyen kansalliseen velanottoon olivat ennakoitavissa Niinistön valtiovarainministeritaustan takia.Henrietta Hassinen / Yle

Niinistön virkakaudella media on katsonut myös turvallisuuden liittyvän moneen sisäpoliittiseen asiaan. Niinistöltä on haettu kommenttia asioihin, jotka eivät ole periaatteessa presidentille kuuluneet.

– Kun muistelee viime presidentinvaalia, niin äänestäjäthän kävivät vaaliuurnalle tilanteessa, jossa presidentiltä oli tivattu sotesta ja häneltä oli haettu kantoja vähän joka asiaan, Aaltola sanoo.

Kiistat hallitusten kanssa saattavat olla merkki sukupolvieroista

Tampereen yliopiston sosiologian professorin Harri Melinin mukaan erityisesti yksi tekijä saattaa selittää presidentin ja nykyisen hallituksen välejä viime kuukausien aikana: sukupolvien välinen kuilu.

– Voidaan havaita eräänlainen maailmojen etäisyys presidenttin ja hallituksen välillä. Aatteellisen taustan lisäksi eroavaisuuksia löytyy sukupolville ominaisista toimintatavoista ja johtamistyyleistä, Melin arvioi.

Nykyisen hallituksen kohdalla Niinistön koronanyrkkiehdotuksen katsottiin ainakin julkisessa keskustelussa (siirryt toiseen palveluun) luovan pahaa verta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ja presidentin välille.

Juha Sipilän (kesk.) hallitusten kohdalla presidentin voimakkaat kannanotot tai puuttuminen esimerkiksi kiky-neyvotteluihin eivät kuitenkaan aiheuttaneet metakkaa.

Melinin mukaan yhteisymmärrys saattoi löytyä poliittisen aatesuunnan lisäksi siitä, että heidän sukupolvikokemuksensa olivat lähempänä toisiaan.

– Mediankaan näkökulmasta Sipilä–Niinistö-dynamiikka ei ollut yhtä mielenkiintoinen kuin Marin–Niinistö-dynamiikka, Melin pohtii.

Harri Melin työelämätutkija professori
Sukupolvien toimintatavoissa ja johtamistyyleissä on eroja, jotka ovat saattaneet tulla nyt esiin nuoren hallituksen ja iäkkäämmän presidentin välillä, tuumaa Tampereen sosiologian professori Harri Melin. Kuva vuodelta 2019.Jani Aarnio / Yle

Samaan aikaan keskusteluun presidentin valtaoikeuksista vaikuttaa myös äänestäjäkunnassa tapahtuva sukupolvenvaihdos.

MPKK:n dosentin Kurosen mukaan uudet sukupolvet odottavat presidentiltään uudenlaisia asioita.

– Esimerkiksi 90-luvulla syntyneet kokevat autoritäärisen johtamisen aidosti vieraaksi itselleen ja sukupolvelleen.

Kurosen mukaan presidentin valtaoikeuksista ei kunnolla keskusteltu ennen Neuvostoliiton hajoamista.

– Pidän erittäin positiivisena sitä, että asiasta keskustellaan nykyään.

Kuronen muistuttaa, että käynnissä oleva julkinen keskustelu koskee enemmän presidenttiä instituutiona kuin Niinistöä henkilönä.

Mutta miksi Niinistö tuntuu kuitenkin usein ärtyvän siitä, että häntä kritisoidaan? Niinistö sanoi esimerkiksi tiistai-iltana MTV:n haastattelussa viitaten esitettyyn kritiikkiin (siirryt toiseen palveluun), että hänen suutansa "yritetään selvästi saada tukkoon" (siirryt toiseen palveluun).

– Joskus tällainen ärtyneisyys voi olla pyrkimys lopettaa keskustelu. Mutta en usko, että se on nuorelle sukupolvelle kovin toimiva tapa.

Niinistö veistelee jo puumerkkiään

Presidentit muistetaan yleensä jostakin tietystä piirteestä, joka heillä on johtajana ollut.

Esimerkiksi Tarja Halonen muistetaan hänen tekemästään pitkäjänteisestä työstä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien eteen.

Halonen sai arvopohjaisista teoistaan myös kritiikkiä, esimerkiksi allekirjoittaessaan jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan-sopimuksen.

Niinistön kohdalla perinnön pohtiminen alkaa jo olla ajankohtaista. Asiantuntijoiden mukaan Niinistö luo sitä osallistumalla julkiseen keskusteluun ja ottamalla kantaa asioihin, jotka vaativat hänen mielestään toimintaa.

Kurosen mukaan Niinistö haluaa tulla muistetuksi ennen kaikkea pragmaattisena kansan yhdistäjänä.

– Hän yhdistää erilaisia tahoja, keskustelee heidän kanssaan ja kohoaa puoluepolitiikan yläpuolelle.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on Kurosen kanssa samoilla linjoilla.

– Niinistölle kansallisen eheyden puolustaminen ja tolkun korostaminen ovat olleet tärkeitä ja luonteenomaisia hänen johtajuudessaan, Aaltola sanoo.

– Hän on toimillaan tavoitellut kansallista konsensusta. Esimerkiksi kansallisessa velanotossa mielipiteitä on monia ja tässä asiassa presidentiltä tavallaan odotetaan johtajuutta.

Aaltola katsookin, että Niinistö kasvattaa kansansuosiotaan välttämällä tylyjä kantoja ja edustamalla mielipiteitä, jotka moni suomalainen jakaa.

– Hän on puhunut vihapuheesta ja tällaisista huolta herättävistä asioista. Hän on pystynyt sanomaan sen, mitä suomalaiset ovat jo ajatelleet.

Lisää aiheesta:

HS: Presidentti Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa asioihin, jotka eivät suoraan kuulu presidentin toimivaltaan

Presidentti Sauli Niinistö jyrähtää kriitikoilleen MTV Uutisten haastattelussa: "Perustuslaki on saanut ihan uuden muodon"

Niinistö kiistää hänestä kertovaan kirjaan pohjautuvia väitteitä: Presidentin mukaan väite Fortumin painostamisesta on "käsittämätön"

Lue seuraavaksi