1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nastola

Sienestäjä teki kutkuttavan löydön Nastolassa – rahakätkössä yli kaksi kiloa 1700-luvun äyrejä

Kyseessä on ensimmäinen 1700-luvun kätkölöytö Lahti-Nastolan alueella.

Nastolalaisesta rahakätköstä löytyi 1700-luvun kuparisia kolikoita. Kuva: Kansallismuseo

Lahden Nastolassa asuva Arto Kojola lähti viikko sitten kanttarelleja etsimään, mutta löysikin sienien sijasta rahaa.. Hänen kotinsa läheisen Piiankallion luota, metsäkoneen rikkomasta maanpinnasta pilkisti kolikko, ja kun Kojola tutki kohtaa tarkemmin, löytyi kolikkoja lisää – lähes puolikas muovipussillinen.

Seuraavana päivänä Arto Kojola tutki alueen metallinilmaisimella Lahden kaupunginmuseon arkeologin Esko Tikkalan kanssa. Rahoja löytyi vielä lisää ja lopulta kokonaismääräksi saatiin 417 kappaletta. Painoa kolikoille kertyy yli kaksi kiloa.

– Rahat ajoittuvat pääosin 1700-luvun alkupuolelle. Mukana on myös yksi vanhempi, vuonna 1676 lyöty kolikko ja uudempi, vuonna 1749 lyöty kolikko.. Suurin osa rahoista on äyrejä, joita on lyöty suuren pohjan sodan loppuvuosina käytettyjen hätärahojen päälle, kertoo Kansallismuseon rahakammion intendentti Frida Ehrnsten.

Kyseessä on ensimmäinen 1700-luvun kätkölöytö Lahti-Nastolan alueelta.

– Mielenkiintoiseksi kätkön tekee se, että löydetyt rahat ovat pieniä vaihtorahoja ja poikkeavat siten tyypillisistä kätköistä löydetyistä, arvokkaammista rahoista, Frida Ehrnsten sanoo.

Kuka kätki rahat maahan ja milloin, jäänee arvoitukseksi

Rahat löytyivät pieneltä alueelta, ja arkeologi Esko Tikkalan mukaan on varsin luultavaa, että rahat ovat jo alkujaan olleet samassa paikassa tai ainakin lähellä toisiaan.

– Koska tutkimuksissa löytöpaikalta tai sen ympäristöstä ei löytynyt mitään muuta ja metsäkone on myllännyt maan, on mahdotonta sanoa, ovatko rahat olleet maahan joutuessaan jossakin järjestyksessä vai kaikki yhdessä nipussa, Tikkala pohtii.

1700-luvulla kuparirahaa hamstrattiin, sillä sen metalliarvo oli korkeampi kuin seteleihin sidottu nimellisarvo.

– Kätkö sisältää pelkästään pieniä vaihtorahoja, mikä saattaa viitata tulotasoltaan hieman alhaisempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluneeseen kätkijään, arvelee Frida Ehrnsten.

– Rahojen arvo on sellainen, että niillä olisi voinut ostaa vaikkapa yhden leiviskän voita, 430 kananmunaa, yli kymmenen kannua olutta tai yhden kannun Reinin viiniä.